Nürnbergin lait
Wikipedia
Nürnbergin lait (saks. Nürnberger Gesetze) olivat vuonna 1935 kansallissosialistisessa Saksassa säädetyt lait, jotka loivat laillisen, pseudotieteellisen pohjan juutalaisten rodulliselle syrjinnälle. Lakien tarkoitus oli eristää juutalaiset "puhdasverisistä" saksalaisista sekä poliittisesti että sosiaalisesti.[1]
Nürnbergin lakeihin kuuluivat
- Gesetz zum Schutze des deutschen Blutes und der deutschen Ehre (Laki saksalaisen veren ja kunnian suojelemiseksi)
- Reichsbürgergesetz (Kansalaisuuslaki)
- Reichsflaggengesetz (Valtakunnanlippulaki)
Laki saksalaisen veren ja kunnian suojelemiseksi esti juutalaisten ja ei-juutalaisten väliset avioliitot. Kansalaisuuslaki puolestaan vei juutalaisilta, myös puoli- ja neljännesjuutalaisilta kansalaisoikeudet. Tämä tarkoitti muun muassa äänioikeuden menettämistä. Kansalaisoikeuksien vieminen edesauttoi myöhempien, aina vain kovempien juutalaisvastaisten lakien saattamista voimaan. Reichsflaggengesetz täydensi laissa saksalaisen veren ja kunnian suojelemiseksi annettua juutalaisten lipunkäyttökieltoa määrittelemällä hakaristilipun valtion- ja kansallislipuksi.
Kansalaisen juutalaisuudelle ja ei-juutalaisuudelle asetettiin tarkka määritelmä. Henkilöt, joilla oli neljä saksalaista isovanhempaa, olivat "saksalaista verta". Jos isovanhemmista kolme tai useampi oli juutalaisia, henkilö luokiteltiin juutalaiseksi. Yksi tai kaksi juutalaista isovanhempaa teki hänestä sekarotuisen. Isovanhempien juutalaisuus puolestaan määrättiin sen perusteella, kuuluivatko nämä juutalaiseen seurakuntaan.
[muokkaa] Lähteet
- Louis L. Snyder: Encyclopedia of the Third Reich. Wordsworth Editions, 1998. ISBN 1-85326-684-1.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Snyder: s. 252
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Lait sivustolla documentarchiv.de (saksaksi):
- Gesetz zum Schutze des deutschen Blutes und der deutschen Ehre Luettu 8.1.2007
- Reichsbürgergesetz Luettu 8.1.2008
- dokumentarchiv.de: Reichsflaggengesetz Luettu 8.1.2008
- Käännökset University of the West of Englandin sivustolla (englanniksi):
