Zyklon B

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Zyklon B -kanistereiden tarroja Dachausta.

Zyklon B oli alun perin saksalaisen Nobel-palkitun kemistin Fritz Haberin tuholaismyrkyksi suunnitteleman kaasun tavaramerkki. Zyklon B on syaanivetyvalmiste (vaikuttava aine sinihappo, HCN), jota on käytetty vesiliuoksena desinfiointiin ja kaasuna tuholaistorjuntaan. Zyklon B:ta vastaava tuote on yhä tuotannossa tuholaistorjuntaa varten Tšekin tasavallassa tuotemerkillä Uragan D2 (Uragan tarkoittaa hurrikaania).[1]

Tunnetuksi sen tekivät natsit käyttäessään sitä tuhoamisleireillään vankien tappamiseen.[2] Tutkimusten mukaan konsentraatioltaan 3 440 ppm Zyklon B:tä sisältävä kaasuseos tappaa ihmisen minuutissa.[3]

Zyklon B toimitettiin käyttäjälle kidemuotoisena; kidevedettömiin, voimakkaasti absorboiviin, kipsikiteisiin oli imeytetty nestemuotoista syaanivetyä. Sitä säilytettiin ilmatiiviissä purkeissa. Tuotteeseen oli alun perin lisätty hajuaine, koska kaikki eivät tunnistaneet sen heikkoa karvasmantelin tuoksua. Natsi-Saksan viranomaiset vaativat heille toimitettavasta Zyklon B:stä hajuaineen poistettavaksi.[4]

Urheiluvälinevalmistaja Umbro lanseerasi Zyklon-urheilujalkineet vuonna 1999. Asiasta elokuussa 2002 syntyneen kohun jälkeen kyseinen mallinimi muutettiin toiseksi.[5]

Käyttö ihmisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuhoamisleireillä kidemuotoinen myrkky pudotettiin kaasukammioihin pienistä raoista, minkä jälkeen siitä ilmankosteuden vaikutuksesta vapautui ilmaan tappavaa kaasua. Zyklon B -kaasua valmistivat Tesch & Stabenow ja Degesch -nimiset yritykset. Rudolf Hössin mukaan 5–7 kiloa Zyklon B -kaasua riitti tappamaan 1 500 ihmistä. Kahdessa vuodessa kaasua kului pelkästään Auschwitzissa noin 20 000 kiloa.[6] Kiteet toimitti IG Farbenin alainen firma Tesch & Stabenow. Ensimmäiset kokeet tehtiin Auschwitzissa 3. syyskuuta 1941.[4]

Zyklon B ja holokaustin kieltäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internetissä voi törmätä erilaisiin ns. denialistisiin näkökantoihin, jotka kieltävät juutalaisten holokaustin olemassaolon. Zyklon B:n vaikutuksilla ja käytön vaikeudella spekulointi on ollut revisionistien mieliaihe. Yhtenä todisteena sille, ettei kaasua olisi käytetty, on esitetty että kaasukammioista ei ole löydetty jäänteitä preussinsinisestä, jota Zyklon B:n käytöstä olisi pitänyt jäädä. Krakovan oikeustieteellinen tutkimuskeskus (Instytut Ekspertyz Sądowych) löysi kuitenkin vuonna 1994 rakennuksista huomattavia syanidimääriä.[7] Saksan laki määräsi Zyklon B -kaasuun merkintäaineen varoittamaan hajulla kaasun olemassaolosta. SS:n vaatimuksesta haju poistettiin. Jos kaasua käytettiin vain ruumiisiin ja syöpäläisten hävittämiseen, tälle toimenpiteelle ei olisi ollut mitään tarvetta.[4]

Zyklon B -purkkeja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Adezin Ltd 2006 (tšekiksi). Google-kääntäjä
  2. Zyklon B The American-Israeli Cooperative Enterprise. Viitattu 29.8.2009. (englanniksi)
  3. Hydrogen Cyanide U.S. Department of Labor. Viitattu 29.8.2009. (englanniksi)
  4. a b c Zyklon B The Nizkor Project. Viitattu 25.2.2015. (englanniksi)
  5. Petre, Jonathan: Umbro drops its Zyklon shoe after Jewish protests www.telegraph.co.uk. 29.8.2009. Telegraph Media Group Limited. Viitattu 30.8.2009. (englanniksi)
  6. Hayes, Peter: From Cooperation to Complicity: Degussa in the Third Reich, s. 294, 297. Cambridge; New York; Melbourne: Cambridge University Press, 2004. ISBN 0-521-78227-9.
  7. Green, Richard J. & McCarthy, Jamie: Chemistry is Not the Science -Rudolf, Rhetoric, Reduction Holocaust-history.org. Viitattu 29.8.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]