Fosfiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fosfiini

Phosphine.png Phosphine-3D-vdW.png

Tunnisteet
CAS-numero 7803-51-2
Ominaisuudet
Molekyylikaava PH3
Moolimassa 33,994 g/mol
Ulkomuoto Väritön kaasu
Sulamispiste -133°C [1]
Kiehumispiste -87,7°C
Tiheys 0,8 g/cm3
Liukoisuus veteen 26 ml/100 ml (20°C) [1]

Fosfiini (PH3) on erittäin myrkyllinen fosforin ja vedyn muodostama yhdiste. Fosfiinia käytetään muun muassa kemiallisessa synteesissä, elektroniikkateollisuudessa ja tuholaisten torjunta-aineena. [2]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fosfiini on ilmaa raskaampi kaasu, jolla on usein epäpuhtauksien vuoksi valkosipulia muistuttava haju. Puhdas fosfiini on hajutonta. Se voi reagoida hyvin voimakkaasti hapettimien kuten halogeenien, typen oksidien ja nitraattisuolojen kanssa. Fosfiini pystyy myös aiheuttamaan metallien syöpymistä. [1]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fosfiinia voidaan valmistaa useilla eri tavoilla. Punaisen fosforin reaktio veden kanssa 250°C lämpötilassa tuottaa fosfiinia ja fosforihappoa. [3]

2 P4 + 12 H2O → 3 H3PO4 + 5 PH3

Vielä enemmän teollisuudessa käytetään fosfiinin valmistukseen menetelmää, jossa fosfori reagoi natriumhydroksidin kanssa. Sivutuotteina syntyy natriumhypofosfiittia tai natriumfosfiittia[3]

P4 + 3 H2O + 3 NaOH → PH3 + 3 NaH2PO2
P4 + 2 H2O + 4 NaOH → 2 PH3 + 2 Na2HPO3

Käyttö torjunta-aineena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fosfiinia käytetään tuhohyönteisiten torjuntaan viljasiiloista. Aine myydään yleensä alumiini- , kalsium-, tai magnesiumfosfideina. Niiden reagoidessa ilman kosteuden kanssa muodostuu fosfiinikaasua. Sinkkifosfidi on suun kautta toimiva myrkky. Fosfidipellettien etuna on niiden helppokäyttöisyys. [4]

Myrkyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fosfiini on erittäin myrkyllistä ja suurille määrille altistuminen voi johtaa kuolemaan. Fosfiinimyrkytyksen oireita ovat muun muassa hengenahdistus, pahoinvointi, huimaus, hallitsemattomat liikkeet ja kohtaukset, vapina ja kouristukset. Lisäksi aine voi aiheuttaa keuhkopöhön sekä vaikuttaa sydämen, keskushermoston, maksan ja munuaisten toimintaan. [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Fosfiini Kansainväliset kemikaalikortit. 2005. ICSC. Viitattu 30.3.2009.
  2. Fosfiini Kemian työsuojeluneuvottelukunta. Viitattu 30.3.2009.
  3. a b Production of phosphine FreePatents Online. Viitattu 30.3.2009. (englanniksi)
  4. T. S. S. Dikshith, Prakash V. Diwan: Industrial Guide to Chemical and Drug Safety, s. 542. Wiley-IEEE, 2003. 978-0-471-23698-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.3.2009). (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.