Punainen fosfori

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Punaista fosforia
Punaisen fosforin kiderakenne.

Punainen fosfori on eräs fosforin allotrooppinen muoto. Se on rakentunut pitkistä, tiiviisti pakkautuneista atomiketjuista. Sen tiheys on noin 2,34 g/cm³ ja sulamispiste noin 590 °C. Punainen fosforin leimahduspiste on 30 ºC ja CAS-numero 7723-14-0. Toisin kuin valkoinen fosfori, se ei ole kovin reaktiivista, ei syty itsestään huoneenlämmössä, ei liukene veteen tai orgaanisiin liuottomiin eikä ole kovin myrkyllistäkään. Aineen LD50 on 15 g/kg (suun kautta, rotta). Hangattaessa se kuitenkin kipinöi, ja noin 400 °C:n lämpötilaan kuumennettuna sekin palaa.[1]

Punaista fosforia syntyy, kun valkoista fosforia kuumennetaan ilmattomassa tilassa noin 400 °C:een. Paljon hitaammin sama muutos tapahtuu huoneenlämmössäkin.[1]

Punaista fosforia käytetään pääasiassa tulitikkuteollisuudessa. Sitä on tulitikkuaskin raapaisupinnassa sekoitettuna lasijauheeseen ja sideaineeseen. Tikkua raapaistaessa se kipinöi ja sytyttää tikun.[1]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Risto Laitinen, Jukka Toivonen: Yleinen ja epäorgaaninen kemia, s. 167. Otatieto, 1982. ISBN 951-672-094-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]