Ravensbrückin keskitysleiri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ravensbrückin keskitysleiri

Ravensbrückin keskitysleiri oli saksalainen naisille suunnattu keskitysleiri toisen maailmansodan aikana. Ravensbrück sijaitsee 90 kilometriä Berliinistä pohjoiseen.

SS-johtaja Heinrich Himmler aloitti keskitysleirin rakennustyöt marraskuussa 1938. Keskitysleiri poikkesi muista siinä, että se oli erityisesti naisille tarkoitettu. Keskitysleirin henkilökunta oli myös naisia ylimpiä johtajia lukuun ottamatta.[1] Keskitysleirin toiminta alkoi toukokuussa vuonna 1939. Ravensbrück koostuu yhteensä 70 alaleireistä, joiden vangit joutuivat pakkotyöhön. Puna-armeija vapautti leirin vangit 30. huhtikuuta 1945.

Leirin olemassaolon aikana sen läpi kulki yli 130 000 naista, joista vain 40 000 selvisi hengissä. Keskitysleirillä oli naisia lähes kaikista Saksan valloittamista maista. Suurimman ryhmän muodostivat puolalaiset naiset, joita oli yhteensä 40 000.

Vangit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravensbrückin keskitysleiri koostui aluksi 900 naisesta. Vuoteen 1942 mennessä leirin vankien lukumäärä oli kasvanut jo 10 000 ja kolme vuotta myöhemmin leirillä oli 45 000 vankia, joista suurin osa oli naisia. Leirillä oli myös lapsia, jotka tulivat juutalais- ja romaniäitien mukana. Myös leirille tuotujen raskaana olleiden äitien synnyttämistä lapsista tuli synnyttyään vankeja. Vankien lukumäärä kasvoi rajusti vuonna 1944, jolloin romanien leiri Auschwitzissä suljettiin ja heidät siirrettiin Ravensbrückiin sekä Varsovan kansannousussa vangitut tuotiin myös keskitysleirille.

Vartijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leirin ylimmät johtajat olivat miehiä, mutta henkilökuntaan kuului myös 150 SS-naisvartijaa. Virallinen nimitys naisvartijoille oli Aufseherin. Päävartijoita (Oberaufseherinnen) leirillä olivat :

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]