Hakaristi
Wikipedia
.svg)
Hakaristi (卍) eli swastika tai svastika (sanskritiksi स्वास्तिक) on symboli ja ornamentti, joka koostuu rististä jonka jokaisesta päästä kulkee joko myötä- tai vastapäivään viiva. Nimitys swastika tulee sanskritin sanasta Swasti, joka johtuu sanoista Su (hyvin) ja Asti (se on). [1] Joskus käytetään myös nimitystä gammadion, mikä tarkoittaa kreikkalaisten aakkosten gammakirjainten muodostamaa ristiä. Hakaristi on hyvin vanha onnen vertauskuva, jota on käytetty onnen tunnuksena monissa eri kulttuureissa. Hakaristi esiintyy edelleen monissa uskontokunnissa hyvän tai ikuisen vertauskuvana. Länsimaissa hakaristi on tunnettu parhaiten kansallissosialistien hakarististä.
Unicode-merkistössä hakaristi esiintyy koodiarvoilla 0x534D (卍) ja 0x5350 (卐).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hakaristi esihistoriassa
Hakaristiaiheisia saviastoita on löydetty Pohjois-Mesopotamiassa kukoistaneista Hassunan ja Samarran kulttuurista noin ajalta 5000 eaa.[2]<[3] ja nauhakeraamiselta ajalta Bylanysta nykyisen Tsekin alueelta noin 6000-5000 eaa. ja Egyptistä ajalta 4000-2000 eaa.[4]
[muokkaa] Hakaristin symboliikkaa
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Hakaristin kahta eri "pyörimissuuntaa" nimitetään toisinaan eri nimityksillä, joilla on erilainen kirjoitusasu; swastika ja suwastika. Molempia on käytetty lukemattomissa erilaisissa merkityksissä.
Hakaristissä ovat yhdistyneet sahalaita-kuvion (eli siksak-viivan), ristin, pyörän ja pyörimisen aiheet. Kuvio onkin ilmeisesti läheistä sukua aurinkopyörälle eli aurinkoristille, salamaa kuvaaville sahalaita-kuvioille ja ristille. Itse asiassa jotkin hakaristin muunnelmat ovat samalla aurinkopyöriä, toiset taas salaman kuvia. Myös sahalaita-kuviot ja aurinkopyörät ovat ikivanhoja merkkejä. Toisinaan myös kristillinen risti voi olla hakaristi.
Hakaristillä on erityisen paljon erilaisia merkityksiä. Kuvatessaan salamaa se on yliluonnollisen voiman ja jumaluuden merkki. (Salaman symboliikasta ja sen yhdistymisestä hakaristiin löytyy lisätietoa artikkelista Salama.) Kuvatessaan pyörimistä se kuvaa aurinkoa ja/tai vuodenkiertoa ja näihin liitettyjä hyviä ilmiöitä kuten elämää, onnea ja hedelmällisyyttä. Hakaristin on uskottu paitsi tuovan hyvää onnea, myös suojelusta pahoilta voimilta ja vihollisilta. Se onkin suojeleva taikamerkki esimerkiksi Pohjois-Euroopassa.
Svastika on vanha symboli, joka on löydettävissä lähes kaikista vanhoista uskonnoista. Se on yleensä voiman tai auringon symboli. Sanskritinkielinen sana "svastika" muodostuu sanoista "sva" – itse ja "asti" – olemassaolo, jotain mikä itse luo itsensä tai on olemassa itsensä kautta. Tavallinen kahden samanpituisen viivan muodostama risti kuvaa esoteerisessa symbolismissa ilmentynyttä maailmaa hengen ja aineen liittona. Svastikan muodostavat tuohon ristiin liitetyt väkäset, jotka kuvaavat jatkuvaa liikettä. Myötäpäivään suuntautunut liike kuten svastikassa kuvaa maailmankaikkeuden luomisprosessia ja siihen liittyviä jatkuvassa työssä olevia suunnattomia luonnonvoimia.[5]
[muokkaa] Hakaristi hindulaisuudessa
Hindulaisuudessa hakaristi symbolisoi äärettömän pyhää ja hyvää. Se on yksi Vishnun symboleista ja kuvaa auringon säteitä, joita ilman ei olisi elämää. Vishnu on hindulaisuudessa rakkautta ja elämää ylläpitävä jumala. Hakaristia käytetään yleisesti eri puolilla Intiaa koristamaan erilaisia asiota ja esineitä, kuten temppeleitä, alttareita, häitä ja muita juhlia, taidetta, uskonnollisia kirjoituksia, taloja, porttikäytäviä, sekä lahjoja ja leivonnaisia.
Persian zarathustralaiset omaksuivat svastikan monoteistisen uskontonsa symboliikkaan intialaisilta. Heille symboli edusti nousevaa aurinkoa.
[muokkaa] Hakaristi Suomessa
Hakaristiä esiintyi Suomessa arkeologisten löytöjen perusteella viimeistään rautakaudella. Myöhemmin tiedetään sillä koristellun puuta ja tekstiileitä. Erityisesti puuesineissä hakaristi on ollut osa tursaansydän-taikamerkkiä, jonka on katsottu suojelevan pahalta. Hakaristi on ollut pitkään käytössä Pohjolassa onnen vertauskuvana. Tekstiileissä, jotka usein koristeltiin lukuisin eri symbolein, hakaristiä on nimitetty myös vääräpääksi, sananmukaisesti vinopäiseksi, erotuksena suoravartisesta rististä.
Itsenäisessä Suomessa hakaristiä on tunnuksenaan käyttänyt esimerkiksi Lotta Svärd[6], puolustusvoimat, Suomen sairaanhoitajaliitto, Ilmari Kianto (tursaansydämessä) ja Ruusu-Risti. Lisäksi hakaristi on ollut Suomen Valkoisen Ruusun suurristin ketjussa ja on edelleen Vapaudenristin kunniamerkeissä.
Suomen ilmavoimat sai alkunsa, kun ruotsalainen Eric von Rosen lahjoitti lentokoneen hallituksen joukoille eli valkoisille Suomen sisällissodan aikana maaliskuussa 1918. Kone oli ollut von Rosenin lentokoulun kone, mutta siivissä ollut koulun tunnus oli korvattu von Rosenin henkilökohtaisella onnenmerkillä, sinisellä hakaristillä.[7] Sininen hakaristi sijoitettuna valkoiseen ympyrään määrättiin armeijan lentokoneiden tunnukseksi 18. maaliskuuta 1918. Hakarististä tuli myös armeijan panssaroitujen ajoneuvojen tunnus ennen jatkosodan alkua.
Hävityn jatkosodan jälkeen Lapin sodan aikana 1. huhtikuuta 1945 hakaristin käytöstä luovuttiin ilmavoimien koneissa ja Suomen lentomerkissä liittoutuneiden valvontakomission kehotuksesta, koska se yhdistettiin toisessa maailmansodassa häviävän natsi-Saksan tunnukseen. Myös ilmavoimien yhteyteen kuuluneet ilmatorjuntajoukot sekä panssarijoukot luopuivat hakarististä.
Suomen Valkoisen Ruusun suurristin ketjun hakaristit korvattiin kuusenhavuristeillä ritarikunnan suurmestarin, tasavallan presidentti Urho Kekkosen toivomuksesta vuonna 1963.
Hakaristiä käytetään edelleen ilmavoimien lipuissa ja joissakin joukko-osastotunnuksissa sekä monessa kunniamerkissä. Joukko-osastojen lipuissa risti ei olekaan sininen von Rosenin merkin tapaan, vaan musta. Kauhavalla toimivan Lentosotakoulun lipussa on jopa kolminkertainen hakaristin esiintymä: lipun keskellä musta hakaristi, myös vasemmassa yläkulmassa joukko-osastotunnuksen keskellä hakaristi ja lisäksi tangon päässä Vapaudenristi, jonka ristin haaroissa on hakaristi.
Tasavallan presidentin lipussakin on Vapaudenristi ja siis myös hakaristi.
Joitakin Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisia maalauksia vietäessä ulkomaisiin näyttelyihin suomalaiset museot ovat joutuneet etukäteen varoittamaan niiden hakaristi-koristeluista. Viimeksi vuonna 2005 hakaristi Suomen valtioon liittyvänä merkkinä herätti keskustelua eurooppalaisissa tiedotusvälineissä.
[muokkaa] Hitler, natsit ja hakaristi
Länsimaissa hakaristi yhdistetään usein natsi-Saksaan ja kansallissosialismiin, jotka käyttivät sitä tunnuksenaan. Adolf Hitler luonnosteli hakaristilipun vuonna 1919 Saksan kansallissosialistiselle työväenpuolueelle (tuolloin vielä nimellä Saksan työväenpuolue) varten. Se oli Saksan kansallislippu vuodesta 1935 vuoteen 1945. Natsi-saksa käytti muitakin muinaisia merkkejä erilaisina tunnuksina.
Lähi-idän muinaisten indoeurooppalaisten kansojen tiedetään käyttäneen hakaristejä. Muun muassa tämän perusteella kansallissosialistit uskoivat, että hakaristi oli erityisen tärkeä muinaisille indoeurooppalaisille "arjalaisille".
Toisen maailmansodan jälkeen hakaristin julkinen esittäminen on ollut rangaistavaa muun muassa Saksassa ja Israelissa juuri sen natsi-Saksaan liittyvän historian vuoksi. Saksa aikoi ajaa vuonna 2007 vastaavaa lakia koko Euroopan unionin alueelle, mutta veti lakialoitteen pois.[8]
[muokkaa] Käyttö toisen maailmansodan jälkeen
Natsi-Saksan vuoksi hakaristi on länsimaissa yhä pitkälti tabu. Vain harvat tahot käyttävät sitä omana tunnuksenaan ja toisaalta sitä esitetään satiirisesti toisten, vastustajien tunnuksena, kun tahdotaan rinnastaa heidät natseihin.
Videopeliteollisuudessa hakaristi on aiheuttanut vaikeuksia eritoten japanilaista alkuperää olevien pelien suhteen, sillä buddhalainen hyvän vertauskuva manji on myös hakaristi ja se voidaan sekoittaa natsihakaristiin.
[muokkaa] Punainen hakaristi
Sri Lankassa ja Intiassa on ollut pyrkimyksiä ottaa käyttöön kansallisten Punaisen Ristien tunnukseksi punainen hakaristi.
[muokkaa] Erilaisia hakaristejä
 Suomen ilmavoimien tunnus 1918–1945 |
 Lotta Svärdin (toimi 1921-1944) tunnus |
 Tyylitelty hindulainen hakaristi |
 Buddhalaisen temppelin koristeita |
 Kiinalainen Han-dynastian aikainen silkkinen kuvasto erilaisista pyrstötähdistä. Yksi pyrstötähdistä on hakaristin muotoinen. |
 Sinettejä Indus-joen laaksosta. Oikeassa yläkulmassa hakaristi-sinetti |
 Avaarien ristejä. Myös pykäläristi. |
 Kaulakoru nykyisen Iranin alueelta |
 Pöllönmuotoisia astioita Troijasta |
 Hakaristejä kreikkalaisessa pronssikypärässä |
 Roomalainen mosaiikki |
 Roomalainen mosaiikki, näkyvillä myös osmonsolmu ja muita symboleja |
 Hakaristi tanskalaisessa riimukivessä |
 Turun Maarian kirkon hakaristi 1400-luvulta |
 Hakaristi Mola-tekstiilissä |
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ John Sebastian Marlow Ward: Freemasonry and the Ancient Gods, s. 11. Kessinger Publishing, 1992. ISBN 156459-133-6. (englanniksi)
- ↑ “卍”字符的历史足迹（多图） (kiinaksi)
- ↑ The Animals of Creation (englanniksi)
- ↑ A Swastika Pictorial Atlas (englanniksi)
- ↑ Sinetti ja tunnuslause Teosofinen Seura
- ↑ Tunnukset Suomen Lottaperinneliitto
- ↑ Usein kysyttyä Ilmavoimat
- ↑ Saksa ajaa natsisymbolikieltojaan koko Eurooppaan MTV3
- K. W. Janarmo, Varhaisilmailumme, Otava, Helsinki, 1963.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Swastikan todellinen historia Juliste Celestial Melodyn kotisivuilla (englanniksi)
- Sukututkimus Artikkeli Tuomas Salsteen kotisivuilla
- Yhdysvaltain ilmavoimien hävittäjä 1930-luvulla tunnuksenaan hakaristi Kuva Holcomb's Aerodromen kotisivuilla (englanniksi)
- Suomalainen hakaristi - Finnish Swastika Artkkeli Suomen itsenäisyyden ajan sodat kuvina - Pictures From Wars During Finland´s Independence (englanniksi) -kotisivuilla
