Astarte
Astarte (alk. kreikkalainen Ἀστάρτη, Astarte, Ishtar tai Ashtart) oli seemiläinen hedelmällisyyden jumalatar, jota sidonilaiset palvoivat [1][2], ja joka oli myös taivaan kuningatar ja Kuun- ja sodan jumalatar. Samaistuu babylonialaisten Ištariin, heprealaisten As´tarotiin (עשתרת, translitteroituna Ashtoreth) ja assyrialaisten ja syyrialaisten Atargatisin. Astarten muita nimiä olivat Istar Babyloniassa, Nana sumerilaisilla ja Baalat Kanaanissa.[3] Astarte-jumala mainitaan Raamatussa useita kertoja.[4] Astarten ja Ištarin vertauskuvana oli Venus.
Astarte oli alun perin bylonialainen puujumalatar, myöhemmin Astartea palvottiin hedelmällisyyden jumalattarena, jonka heprealainen nimi oli Asera. Rakennettiin palvontapaikkoja, serakarsikkoja karsituista puista. Astarten puoliso oli Eel ja poika Baal.[3]
Astarten tunnukset olivat leijona, hevonen, sfinksi, kyyhky, ja tähti (ympyrän sisällä planeetta Venus). Kuvataan usein alastomana.
Kuningas Salomo teki Astarten palvonnan osaksi Jumalan lukuisten pakanallisten vaimojensa takia ja palvoi Astartea itsekin viimeisinä elinvuosinaan. Astarten palvontamenot olivat suuri houkutus israelilaisille hillittömine orgioineen. Astarte kuvattiin joskus äiti-jumalana lapsi käsivarrellaan, useimmiten kuitenkin alastomana. Astartea palvottiin erinimisenä koko Lähi-idässä, myös Egyptissä, Roomassa ja Kreikassa.[5]
Hurjat tanssit, silpomiset ja hillittömyys olivat tyypillisiä Astarten palvonnalle.lähde?
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1 Kun. 11:5
- ↑ 1 Kun. 11:33
- ↑ a b Teuvo Kopra: Raamatun ajan epäjumalia
- ↑ 1. Kun 11:5, 11:33, 18:19, 1. Sam 7:4, 12:10, 31:10, 2. Kun 21:7, 23:4, 23:13, Tuom 2:13, 10:6
- ↑ Israel Update
Sivulta puuttuu