Heikki Ylikangas
Sivulta puuttuu Heikki Ylikangas (s. 6. marraskuuta 1937, Ylihärmä) on professori (emeritus) ja nimekkäimpiä suomalaisia historioitsijoita.[1] Tuotteliaan Ylikankaan teoksista etenkin Nuijasota, Tie Tampereelle ja Tulkintani talvisodasta ovat herättäneet voimakasta keskustelua; teoksista keskimmäinen sai vuonna 1994 Tieto-Finlandia-palkinnon. Heikki Ylikangas on kritisoinut suomalaisen historiankirjoituksen kansallis-idealistista koulukuntaa ja historiankirjoituksen myyttejä. [1] Historiantutkijoiden ja -opiskelijoiden ohella myös laaja yleisö on löytänyt Ylikankaan tuotannon. [1] Tietokirjojen lisäksi Heikki Ylikangas on tehnyt näytelmiä ja kaksi romaania.[1] Suomen tietokirjailijat ry palkitsi hänet Tietokirjailijapalkinnolla vuonna 2002 ja Warelius-palkinnolla vuonna 2012.
Sisällysluettelo |
Ura [muokkaa]
Heikki Ylikangas on väitellyt filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1967. Hän oli oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuosina 1978–1992, Suomen ja Skandinavian historian professori Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuosina 1992–2000 ja akatemiaprofessori vuosina 1996–2001.
Ylikankaaseen kohdistettua kritiikkiä [muokkaa]
Kriitikot ovat arvostelleet oikeushistorian professori Heikki Ylikankaan julkaisemia sotahistoriaan liittyviä asiatietoja monin tärkein osin vajavaisiksi ja virheellisiksi. Esimerkiksi Suomen sotahistoriaan ja erityisesti kesän 1944 tapahtumiin perehtynyt tietokirjailija ja yleisesikuntaeversti evp. Ilmo Kekkonen on sitä mieltä, että Ylikankaalla on "heikot tiedot sotahistoriasta". Esimerkkeinä Kekkonen tuo esille merkittäviä asiavirheitä Ylikankaan teoksessa Romahtaako rintama? Suomi puna-armeijan puristuksessa kesällä 1944 (2007).[2]
Kiista kesän 1944 teloituksista [muokkaa]
2007 Ylikangas arvioi jatkosodan kesänä 1944 teloitetun noin 250 suomalaissotilasta, mikä herätti jo kirjan Romahtaako rintama? julkistustilaisuudessa voimakasta keskustelua, koska virallisesti on arvioitu kenttäoikeuksissa tai esimiehen aseenkäyttöoikeudella teloitetun 57 sotilasta.[3]
Julkaisuja [muokkaa]
Tutkimuksia ja tietokirjoja [muokkaa]
- Suomalaisten osuus levottomuuksiin vuosien 1755–1756 valtiopäivillä (1964)
- Väkivaltarikosten motivaatiopohja 1500-luvulla Suomessa (1965)
- Suomalaisen Sven Leijonmarckin osuus vuoden 1734 lain naimiskaaren laadinnassa (1967) (väitöskirja)
- Lohjalaisten historia 1 (1973)
- Väkivallanaallon synty. Puukkojunkkariuden alku Etelä-Pohjanmaalla (1973)
- Härmän häjyt ja Kauhavan herra. Kuvaus puukkojunkkareitten ja virkavallan välisestä yhteenotosta 1860-luvun lopulla (1974)
- Puukkojunkkareitten esiinmarssi. Väkivaltarikollisuus Etelä-Pohjanmaalla 1790–1825 (1976)
- Nuijasota (1977)
- Oikeus historiallisena ilmiönä (1978)
- Körttiläiset tuomiolla. Massaoikeudenkäynnit heränneitä vastaan Etelä-Pohjanmaalla 1830- ja 1840-lukujen taitteessa (1979)
- Historiska och rätthistoriska uppsatser (1979)
- Näkökulmia historiantutkimukseen (1979)
- Olaus Petrin tuomarinohjeet (1982)
- Oikeushistoriasta ja sen tutkimisesta (1983)
- Miksi oikeus muuttuu. Laki ja oikeus historiallisen kehityksen osana (1983)
- Murtuva säätyvalta. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12172-X.
- Käännekohdat Suomen historiassa. Pohdiskeluja kehityslinjoista ja niiden muutoksista uudella ajalla (1986)
- Valta ja väkivalta keski- ja uuden ajan taitteen Suomessa (1988)
- Etelä-Pohjanmaan historia. Osa V: Autonomian kausi 1809–1917. (päätoim.) (1988)
- Tervasta teollisuuteen. Ylihärmän kehitys varhaisista ajoista nykypäiviin (1989)
- Mennyt meissä. Suomalaisen kansanvallan historiallinen analyysi (1990)
- Markat miljooniksi. Puoli vuosisataa suomalaista veikkausta (1990)
- Historiantutkimus lähimmässä tulevaisuudessa; artikkeli teoksessa Tiede muutosten maailmassa (toim. Touko Perko) (1990)
- Tie Tampereelle. Dokumentoitu kuvaus Tampereen antautumiseen johtaneista taisteluista Suomen sisällissodassa 1918 (1993)
- Vaikea totuus. 1918 ja kansallinen tiede (toim.) (1993)
- Wallesmanni. Kuusi vuosisataa kansan ja esivallan välissä. (1996)
- Menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus; artikkeli kirjassa Tuleva tuhat (toim. Maija Metsä) (1999)
- Väkivallasta sanan valtaan: Suomalaista menneisyyttä keskiajalta nykypäiviin. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23456-7.
- Aikansa rikos historiallisen kehityksen valaisijana (2000)
- Tulkintani talvisodasta (2001)
- Nurmijärven rosvot. Maankuulun rikollissakin nousu ja tuho 1820-luvun Suomessa (2003)
- Suomen historian solmukohdat (2007)
- Romahtaako rintama? Suomi puna-armeijan puristuksessa kesällä 1944 (2007)
- Yhden miehen jatkosota (2009)
Näytelmät [muokkaa]
- Kolmekymmentä hopearahaa(1983)
- Tie talvisotaan (1989)
- Kun Summa petti (2000)
- Meno Mäntsälään (2005)
- Ne kahdeksan valittua (2005)
- Histan häät (2008)
- Sopusointu (2009)
- Pohjateksti TV-näytelmään Suomen laulu (2009)
Romaani [muokkaa]
- Ilkkaisen sota (1996)
- Aseveljen petos (2012)
