Laurila–Kelloselkä-rata

Laurila–Kelloselkä

Rautatie Kemistä Kantalahteen
Perustiedot
Reitti	Laurila–Kelloselkä
Rakennettu	useissa osissa
Avattu	useissa osissa
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Liikennevirasto
Liikenne
Operaattori(t)	VR-Yhtymä
Henkilöjunia / vrk	10
Tavarajunia / vrk	6
Tekniset tiedot
Pituus	269,3 km
Raiteiden lkm	1
Raideleveys	1524 mm
Sähköistys	2 × 25 kV / 50 Hz (Laurila–Rovaniemi)
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	100–140 km/h
• tavaraliikenteessä	80–100 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus	Laurila
Radio-ohjaus	(Laurila)–Kemijärvi
Vähäliikenteinen rata	Kemijärvi–Kelloselkä
Ohjauskeskus	Oulu
Suojastus	ei
Kulunvalvonta	JKV
( ) = liikennepaikka ei kuulu radio-ohjattuun rataan.
Laurila–Kelloselkä Km       Lyh.   Liikennepaikat  Alakurttiin (purettu) 277,4 Kelloselkä-raja 269,3 Kls Kelloselkä 255,6 Sll Salla 245,6 Smv Salmivaara 229,2 Kuu Kursu 217,2 Jsj Joutsijärvi 198,9 Ktv Kotavaara 197,0 Ikä Isokylä 196,7 Sellutehtaan raide 193,1 Kemijärvi (silta) 190,6 Kjä Kemijärvi 181,2 Hnh Hanhikoski 171,2 Kvr Kuusivaara 165,5 Pji Pirttijärvi 14,~ Raajärvi 155,7 155,4 Mis Misi 150,2 Kör Köyry 144,6 Vik Vika 129,0 Kul Kulus 125,0 Rdi Raudanjoki 115,8 Vrl Vaarala 113,4 Nvv Nivavaara 110,5 Kemijoki (silta) 107,4 Kemijoki (silta) 105,9 Roi Rovaniemi Ima Imari 89,0 Hrs Hirvas 82,7 Mul Muurola Ruk Ruikka 70,0 Petäjäskosken vaihde 68,3 Jl Jaatila 57,5 Kvu Koivu Peu Peura Lou Loue 34,7 Trv Tervola 18,6 Knk Koskenkylä 12,3 Tör Törmä Pak Paakkola 7,4  Kalkkimaalle 7,4 Ldl Liedakkala 0,8  Tornioon 0,0 Lla Laurila  Ouluun Merkkien selitykset

Rovaniemen rautatieasema

Joutsijärven liikennepaikka

Radan päätepiste Kelloselässä

Laurila–Kelloselkä-rata on Suomen rataverkon osuus Kemin pohjoispuolelta sijaitsevalta Laurilan rautatieasemalta Keminmaasta Rovaniemen ja Kemijärven kautta valtakunnan itärajalle Sallan Kelloselkään.

Rataosuus on yksiraiteinen. Osuus Kemi–Laurila–Rovaniemi on sähköistetty. Laurilan ja Kemijärven välisen osuuden liikenteenohjaus hoidetaan kaukokäytöllä Oulusta käsin.

Ennen talvisotaa rautatie päättyi Kemijärvelle. Suomen ja Neuvostoliiton rataverkot yhdistävä rata Kemijärveltä itään rakennettiin Moskovan rauhan ehtojen mukaisesti vuosina 1940–1941. Radalla ei kuitenkaan koskaan ole ollut maiden välistä liikennettä. Nykyisin sen Suomen-puoleisella osuudella on vain vähäistä tavaraliikennettä ja rataosuutta on ehdotettu lakkautettavaksi kannattamattomana, mutta on myös suunniteltu sen jatkamista Soklin kaivokselle (katso Soklin rata) tai ottamista käyttöön Suomen ja Venäjän väliseessä liikenteessä.

Heinäkuussa 2010 VR päätti lopettaa puunkuljetukset Isokylä–Kelloselkä-välillä. Lopettamisen syitä perusteltiin mm. Isokylään avatulla puunlastausterminaalilla.

Lakkautuksen taustalla painavimpana syynä lienee kumminkin VR:n uusi hinnoittelupolitiikka, joka nosti liikennepaikalta lähtevän 10 vaunun yksikön hintaa siten, että rahdin kuljetus muuttui kalliimaksi rautateitse kuin maanteitse. Samalla halpeni 20 ja suuremman vaunun yksikkö.

Rataosuudella sijaitsee neljä lastauspaikkaa, Kelloselkä,Salla, Salmivaara ja Joutsijärvi.

Toistaiseksi viimeinen puukuljetus radalla tapahtui 29. heinäkuuta 2010, minkä jälkeen kuljetukset siirtyivät maanteille.

Nykyisen valtion hallinnoiman rataverkon korkein piste sijaitsee neljä kilometriä Sallan rautatieasemalta länteen ratakilometrillä 1117,120: korkeus on siinä 249,82 metriä merenpinnan yläpuolella.

Ratahallintokeskuksen vuosille 2009–2012 laatiman toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan Isokylän ja Kelloselän välinen rataosuus on määrä purkaa vuosina 2011–2012.

Historia

Rata on rakennettu useassa osassa seuraavasti:

• 1903 – (Kemi)–Laurila–(Tornio)
• 1909 – Laurila–Rovaniemi
• 1934 – Rovaniemi–Kemijärvi
• 1941 – Voitajärvi–Salla^lähde?
• 1942 – Kemijärvi–Kelloselkä

Sähköistys osuudella Kemi–Rovaniemi otettiin käyttöön 1. joulukuuta 2004.

Kelloselän ja rajan välinen osuus

Rata jatkui aikaisemmin Kelloselästä Vanhaan Sallaan saakka. Moskovan rauhassa sovittiin vuonna 1940, että rataa jatketaan Kemijärven Isokylästä Sallaan Suomen ja Neuvostoliiton uudelle rajalle, josta Neuvostoliitto aikoi jatkaa rataa Vienanmeren rannalle Kantalahteen.

Suomen puolella radalla työskenteli yli 3 400 henkilöä huhtikuussa 1941. Neuvostoliitto sai noin 100 000 työntekijän voimin oman osuutensa Alakurtista Suomen rajalle valmiiksi jo 25. helmikuuta 1941, kun taas Suomen puolelta rata valmistui rajalle vasta 15. toukokuuta 1941. Tällöinkin radasta Suomen puolella oli rakentamatta osuuksia Kemijoella ja Kotajärvellä.

3. heinäkuuta saksalaiset ja suomalaiset hyökkäsivät rataa pitkin Neuvostoliittoon, mikä sai neuvostoliittolaiset purkamaan omaa rataosuutta vetäytyessään saksalaisten uudelleen rakennettavaksi. Saksalaiset purkivat 1944 rakentamaansa osuutta vetäytyessään hyökkäävien neuvostoliittolaisten tieltä.

Moskovan välirauhansopimuksen solmimisen yhteydessä 1944 Neuvostoliitto edellytti Moskovan rauhan mukaisesti että Sallan radan Suomen puolella oleva osuus pidetään rakennettuna raja-asema Kelloselästä eteenpäin. Ratalinja Suomen puolella metsittyi ja sitä käytiin 2000-vuosikymmenelle asti raivaamassa, jotta satelliiteilla voitaisiin havaita, että Suomi noudattaa ehtoja. Sallan radasta purettiin Suomen puolella kuitenkin 200 metrin osuus kansainvälisen rajanylityspaikan maantieyhteyden vuoksi.

Elokuussa 2008 paikallinen yrittäjä purki rataa noin 1,7 kilometrin matkalta ja varasti kiskot muualle myytäväksi. Tällöin ulkoministeriö antoi lausunnon, että Pariisin rauhansopimus ei enää velvoita ylläpitämään rataosuutta. Toukokuussa 2009 teosta syytetty tuomittiin yhdeksäksi kuukaudeksi vankeuteen ja hänelle määrättiin yli 50 000 euron vahingonkorvaukset.

Raajärven rata

Raajärven rata oli sivurata Misin rautatieasemalta Raajärven kaivokselle. Rata sijaitsi nykyisten Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkien alueella. Kaivosradaksi rakennetun rautatien pituus oli noin 14 kilometriä. Se haarautui Rovaniemen ja Kemijärven väliseltä rataosuudelta Misin ratapihan itäpäässä. Rata oli käytössä vuosina 1963–1976. Kun liikenne radalla lopetettiin, pääosa ratapenkereestä muutettiin autotieksi, ja on nykyisin paikallistie numero 19772.

Sallan radan jatkokehityssuunnitelmat

Suomen puoleinen osa Sallan radasta muodostaa Kemijärven itäpuolella olevan osan nykyistä Laurilan–Kelloselän rataa. Nykyisin siellä on vähäistä tavaraliikennettä. Henkilöliikennettä sillä oli viimeksi kokeiluluontoisesti 1990-luvulla muutamina lomaseonkiaikoina, jolloin Salla Express -niminen lisäjuna liikennöi Helsingin ja Sallan väliä.

Neuvostoliiton ja Venäjän puolella Sallan radasta on kiskoista purettuna noin 60 kilometrin matka, mikä yleensä suomenkielisessä mediassa mainitaan 70–80 kilometrin mittaiseksi.

Itä-Lapin kuntayhtymä kutsui konsulttitoimisto Green Tulip Consultancyn tutkimaan Sallan radan mahdollista rahoitushanketta. Asiaa selvittävät Max van Asch ja Henrik Spoelman sekä radan mahdollista yksityistä rahoitusta Jeffrey Robets. Sallan rata poistettiin EU:n TEN -ohjelmasta, minkä vuoksi se ei voi saada ennen 2020 EU-rahoitusta mainitusta ohjelmasta ennen kuin TEN:stä neuvotellaan EU-maiden kesken uudelleen.

Sallan rata Alakurttiin vietynä voisi tukea Kemin sataman kuljetuspalveluita, mikäli hollantilaisten harjoittamaa Muurmanskin ja Rotterdamin välistä laivaliikennettä korvattaisiin Kemin ja Rotterdamin välisellä liikenteellä.

Venäläiseltä puolelta Muurmanskin alueella korostetaan Sallan radan olevan osa Barentsin alueen logistiikkaa, mihin kuuluu myös norjalaisten kannattama Kirkkoniemen rata. Norjan Kirkkoniemessä mahdollisen Kirkkoniemen radan päässä asuu noin 5 000 asukasta, mutta siellä on kaivos.

Muurmanskin alueen johtajan, Juri Jevdokimovin mukaan Sallan rata voisi kannattaa, mikäli Suomi ostaisi turvetta Venäjän puolelta. Suomen turvetuotanto puolestaan perustuu vain kotimaiseen turpeeseen.

Matti Vanhasen toisen hallituksen tultua nimitetyksi virkaansa, esitti ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen sen toteuttamista. 80 miljoonan euron hankkeeseen tulisi hänen mukaansa pyrkiä löytämään kansainvälistä rahoitusta.

Aiheesta muualla

• Vaunut.org: Alakurtin Sallan suunnan tulosemafori, tien katkaisema osuus Sallan radasta
• Vaunut.org: Metsittynyttä Sallan rataa Suomen puolella
• Pohjolan Sanomat: Sallan rata ei jouda vielä mutkalle (pääkirjoitus, Martti Vuolukka)
• Turun Sanomat: Sallan–Kantalahden rata arvioitiin kannattavaksi
• Lapin Kansa: Sallassa ei noussut junakapinaa