Toivo Löyskä
Toivo Eljas Löyskä (9. elokuuta 1903 Viipuri – 14. elokuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.[1]
Henkilöhistoria ja ammattiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Löyskän vanhemmat olivat rakennusmestari Eljas Löyskä ja Xenia Matilda Westerinen ja puoliso vuodesta 1931 käsityönopettaja Helvi Helena Riihijärvi.[1] Toivo Löyskän vanhemmasta veljestä Väinö Löyskästä tuli arkkitehti, samoin kuin Toivo ja Helvi Löyskän pojasta Risto Löyskästä[2]. Löyskä tuli ylioppilaaksi Viipurin suomalaisesta lyseosta 1922 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1931. Opintojensa aikana hän oli töissä muun muassa Uno Ullbergin, Jalmari Peltosen ja Toivo Paatelan toimistoissa. Valmistuttuaan hän työskenteli Lääkintöhallituksessa vuoteen 1938 ja sitten Kulutusosuuskuntien Keskusliiton rakennusosaston toimistopäällikkönä vuoteen 1948, jolloin hän perusti oman toimiston. Hän toimi myös Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston assistenttina. Viipuriin Löyskä suunnitteli useita rakennuksia yhdessä veljensä kanssa.[1]
Töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- As. Oy Kalevanrinne, asuin- ja liiketalo, Kalevankatu 4, Viipuri, 1927, Väinö Löyskän lanssa
- Viipurin Tupakka Oy:n konttori- ja tehdasrakennus, Juteininkatu 12, 1927, Väinö Löyskän kanssa
- As. Oy Kallio, asuin- ja liiketalo, Majurinkatu 1–3, Viipuri, 1928, Väinö Löyskän ja Ernst Adolf Nordströmin kanssa
- Ketonen Oy:n liike- ja asuintalo, Pellervon- ja Kullervonkadun kulmaus, Viipuri
- Suomen Matkailijayhdistyksen paviljonki, Papula, Viipuri, 1928
- Munkkiniemen yhteiskoulu, Helsinki, 1951−1957
- Karjalan yhteiskoulu, Helsinki, 1955−1961
- Malmin sairaala, Helsinki, 1958
- Karkkilan sairaala, 1962
- Halikon kunnantalo
- Nummen kunnantalo