Uno Ullberg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uno Ullberg.

Uno Werner Ullberg (15. helmikuuta 1879 Viipuri12. tammikuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Arkkitehtina Ullberg on tunnettu nimenomaan funktionalistina. Pääosa hänen töistään on jäänyt luovutetulle alueelle Viipurin Karjalaan. Muualle Suomeen hän teki pääasiassa sairaaloita toimiessaan Lääkintöhallituksen arkkitehtina.

Ullbergin elämäntyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ullberg valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta 1903. Opiskeluaikanaan hän teki tutkimusmatkan Itä-Karjalaan yhdessä opiskelutoveriensa Jalmari Kekkosen ja Alarik Tawastjernan kanssa. Suomen Muinaismuistoyhdistys julkaisi matkasta myöhemmin teoksen Kansanomaisia rakennustapoja ja koristemuotoja Karjalasta kahden puolen rajaa. Valmistumisensa jälkeen Ullberg toimi piirtäjänä Gustaf Nyströmin ja Nyström-Petrelius-Penttilän arkkitehtitoimistoissa.

Vuonna 1906 Ullberg palasi kotikaupunkiinsa Viipuriin ja perusti sinne toimiston yhdessä C.A. Gyldénin kanssa. Toimiston tärkeimpiä töitä on Hackmanin liiketalo Viipurissa. Ullberg perusti oman toimiston 1909. Ullberg suunnitteli Viipuriin ja lähiympäristöön huomattavan määrän liike- ja toimistorakennuksia. Tunnetuimpia töitä tuolta ajalta ovat Viipurin taidemuseo ja Pyöreän tornin muutostyöt kahvilaksi. Vuosina 19321936 Ullberg toimi myös Viipurin kaupunginarkkitehtina.

Ullberg muutti Helsinkiin Lääkintöhallituksen arkkitehdiksi vuonna 1936. Tässä virassaan hän suunnitteli lukuisia sairaaloita ja parantoloita ympäri Suomea. Ullberg kuoli Helsingissä 64-vuotiaana ja hänet on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle. Hautakiven suunnitteli Alvar Aalto.

Työt Viipurissa ja Karjalassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pohjoismaiden Yhdyspankin talo, Sortavala, 1913
  • Suomen Pankin talo, Sortavala, 1915
  • Dippellin liike- ja asuintalo, Viipuri, 1921
  • Pyöreän tornin muutostyöt, Viipuri, 1923
  • As. Oy Kellomaniemi, Sortavala, 1927
  • Karjalan toimitalo, Viipuri; 1929
  • Viipurin taidemuseo ja taidekoulu, Hovioikeudenkatu 1, 1930
  • Sortavalan Säästöpankin talo, 1930
  • Viipurin Panttilaitoksen talo, Luostarinkatu 2, 1931
  • Viipurin diakonissalaitos, 1931
  • Viipurin maakunta-arkisto, Tervaniemi, 1933

Työt muualla Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aleksander Lampénin talo, Punkaharju, 1932
  • Oulun lääninsairaala, Kontinkangas,1938
  • Bensowin liiketalo, Eteläesplanadi 22, Helsinki, 1940
  • Helsingin sairaanhoitajatarkoulu, 1940

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]