Karibit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
1700-luvun karibiperhe John Gabriel Stedmanin maalaamana.

Karibit oli kansa, joka asutti Antillien saaria ennen eurooppalaisten tuloa. Se antoi nimen koko Karibian alueelle. Karibit olivat sotaisaa kansaa ja taitavia purjehtijoita, joten he syrjäyttivät monin paikoin rauhallisempia heimoja kuten arawakit.[1]

Karibien kylät olivat pieniä, niissä asui usein vain yhden suvun jäseniä. Miehet kalastivat, naiset viljelivät tomaatteja, perunaa, maapähkinöitä, ananasta, kurpitsaa, maniokkia ja maissia. Miehet tekivät myös sotaretkiä joissa he kävivät jousien, myrkkynuolten, keihäiden ja nuijien avulla arawakien pitkien veneiden kimppuun ja ryöstivät naisia. Arawakien mukaan karibit myös keittivät arawak-miehiä rituaaliseksi ateriaksi, mutta ihmissyöntiä ei ole vahvistettu.[1]

Eurooppalaisten tulo lopetti karibien valtakauden alueella. Nimitys garifuna eli mustat karibit viittaa afrikkalaisten orjien ja karibien jälkeläisiin.[2]

Kristityn lähetysjärjestön Joshua-projektin mukaan karibinkielen puhujia on edelleen Venezuelassa, Surinamessa, Ranskan Guyanassa ja Brasiliassa.[3]

Karibien kielestä väitetään lainautuneen eurooppalaisiin kieliin joitakin sanoja, kuten hurrikaani, iguaani ja kannibaali.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c The Pre-European Population Caribbean Islands: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987.
  2. http://www.garifuna.com
  3. Carib – Peoples speaking as Primary Language Joshua Project. Aa ministry of the U.S. Center for World Mission. Viitattu 3.11.2012.