Iguaani
| Iguaani | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Iguana iguana Linnaeus, 1758[1] |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Iguaani (Iguana iguana) eli vihreä leguaani on suurikokoinen leguaani. Iguaaneja pidetään myös lemmikkieläiminä.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Useimmiten eläin on vihreä ja hännässä on poikittaisia tummia raitoja. Kynnet ovat pitkät ja terävät. Iguaanilla on voimakasrakenteinen pää, alaleuan suomut ovat suuria ja sillä on alaleuassaan selvästi erottuva suuri pyöreä suomu, selässä on harja ja leuassa kaulalappu. Täysikasvuinen naaras on yleensä noin 90–110 cm:n ja koiras 130–150 cm:n pituinen. Iguaanin pituudesta suurin osa on häntää, eikä ruumiin pituudeksi tällöin jää kuin 30–40 cm.
Levinneisyys [muokkaa]
Luonnossa iguaania tavataan Etelä-Amerikan sademetsistä ja savanneilta veden läheisyydestä.
Elintavat [muokkaa]
Käyttäytyminen [muokkaa]
Iguaanit ovat päiväaktiivinen laji. Iguaaneilla on tapana makailla puiden oksistossa joen yläpuolella ja vaaran uhatessa ne pudottautuvat veteen ja pakenevat uimalla. Toinen iguaanin puolustuskeino on sen häntä, jolla se läimäyttää tarvittaessa uhkaajaansa. Iguaani kykenee myös monien muiden liskojen tavoin irroittamaan häntänsä jos siihen tartutaan. Irroitetun hännän tilalle kasvaa uusi, vaikkakin regeneraatio kestää yleensä useita vuosia ja jää useimmiten vialliseksi verrattuna koskemattomaan häntään.
Ravinto [muokkaa]
Iguaanit ovat kasvinsyöjiä. Niiden ruokavalio koostuu pääasiassa lehdistä. Iguaanien ruokavalioon eivät kuulu hyönteiset eikä mikään muu eläinproteiineista koostuva ravinto.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Iguana iguana (TSN 173930) (viitattu 3.7.2012) (englanniksi)