Serengeti
Serengeti on laaja ylänköalue Tansanian ja Kenian rajamailla. Sen korkeus merenpinnasta vaihtelee 920–1 850 metrin välillä. Tansanian puoleiseen osaan on perustettu Serengetin kansallispuisto. Se suojeltiin jo vuonna 1921 mutta siitä tuli kansallispuisto vasta vuonna 1951. Pääosa Serengetistä on savannia, mutta siellä on myös metsää. Alue on noin 15 000 neliökilometrin laajuinen.[1][2] Serengetin kansallispuisto julistettiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1979.[3]
Serengetin ylängöllä on kansallispuisto ja kolme muuta luonnonsuojelualuetta: Tansaniassa Serengetin kansallispuisto, Ngorongoron suojelualue muinaisessa tulivuoren kraatterissa ympäristöineen, Maswan riistansuojelualue sekä Kenian puolella Masai Maran kansallinen suojelualue.[3][4]
Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasvinsyöjänisäkkäät ja petoeläimet [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Serengetissä elää suurimmillaan yli 2,5 miljoonaa kasvinsyöjää. Kasvinsyöjiä alueella elää noin 30 lajia. Muun muassa elefantteja, gaselleja, gnuita, kafferipuhveleita, kirahveja, sassabiantilooppeja ja seeproja. Suuria petoeläimiä on 13 lajia. Kasvinsyöjien merkittävimpiä saalistajia on neljä petoeläinlajia: leijona, leopardi, gepardi ja täplähyeena. Aiemmin alueella on ollut myös hyeenakoiria.[1]
Linnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Serengetissä on havaittu yli 500 lintulajia, joista viisi lajia on endeemisiä. Marras–huhtikuussa siellä on myös muuttolintuja.[5]
Vaellusmuutto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueella on tunnetuin nisäkkäiden vaellusmuutto, jossa noin puolitoista miljoonaa gnuta seuraa sateita vihreämmän ruohon perässä alueen eri osissa. Gnuita seuraa noin 20 000 seepraa, 350 000 gasellia ja 12 000 antilooppia. Muutto tapahtuu marras–tammikuussa itään. Tammi–maaliskuussa gnut synnyttävät lyhyen ajan sisällä kahden–kolmen viikon aikana samanaikasesti noin 400 000 vasikkaa Maswan riistansuojelualueella. Huhti–toukokuussa gnut jatkavat muuttoaan kun sadekausi alkaa ne muuttavat puiston länsiosaan. Muuton tarkka ajankohta riippuu sateiden alkamisesta. Muutto ei rajoitu ainoastaa kansallispuiston alueelle vaan ulottuu myös läheisille riistansuojelualueille.[1][6]
Luontotyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Serengettiin yleisimmin liitetyt savannit ovat alueen eteläosassa. Ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään.[1]
- Savanniin, jossa on lyhyitä heinälajeja, kuten Digitaria macroblephora ja Sporobolus ioclados
- Savanniin, jossa hallitsevana ovat pitkät heinälajit, kuten Themeda triandra ja Pennisetum mezianum
- Savanniin, jossa kasvaa keskikokoista ruohoa, esimerkiksi lajia Andropogon greenwayi
Alueella on myös muita luontotyypejä. Alueen keskiosissa esiintyy noin 40 lajia akaasioita. Lännessä on tiheitä lehtipuumetsiä ja pohjoisessa on graniittisia mäkiä, kopjeja, jotka ovat osittain tiheiden metsien keskellä.[1][2]
Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueella elää kaikkiaan noin 300 000 asukasta. Tansania suunnittelee maantien rakentamista kansallispuiston läpi. Kansainväliset järjestöt ovat vastustaneet tielinjausta, joka kulkisi eläinten vaellusreitin poikki. Vuonna 2011 Tansania ilmoitti toteuttavansa tien päällystämättömänä.[7][8]
Alueen suurin taajama on Seronera, jossa on pienkoneille sopiva lentopaikka.
Arkeologiset kaivaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alue on arkeologisesti merkittävä kaivauspaikka; Olduvain rotko kulkee Serengetin poikki. Sieltä on tehty paleoantropologisia löytöjä ihmisen evoluutiosta. Löydöt kattavat ajanjakson, joka ulottuu 2,1 miljoonasta vuodesta 15 000 vuoteen, ja yli 60 homininin fossiloituneita jäännöksiä.[9]
Toton Kappaleessa Africa mainitaan Serengeti ”As sure as Kilimanjaro rises like Olympus above the Serangetti”
Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Serengetin ilmasto on subtrooppinen. Kuiva suhteellisen viileä kausi on touko–elokuussa, jonka jälkeen on lämpimämpi, mutta melko kuiva vuodenaika syys–lokakuussa. Kansallispuiston korkea sijainti 920–1 850 metrin korkeudessa hilitsee lämpötilaa, ja vaikka se on päiväntasaajan eteläpuolella, siellä voi öisin olla viileää tai kylmää. Vuotuinen sademäärä on 900–1 000 mm, mutta kuivemmilla alueilla sademäärä voi olla 800 mm. Lämpötilataulukon lämpötilat on mitattu 1 400 metrin korkeudessa olevalta Ikoma Safarin leiriltä.
|
Serengetin ilmastotilastoa
Lähde: [10]
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Serengeti – savannernas savann Naturhistoriska riksnmuseet. Viitattu 15.2.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Serengeti National Park Tanzania Safari Bug. Arkistoitu 15.2.2020. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Serengeti National Park Unesco World Heritage Centre. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Serengeti-Ngorongoro Unesco – MAB Biosphere Reserves Directory. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Briggs, Philip: Birds – Serengeti NP SafariBooking.com. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
- ↑ The Great Serengeti Migration TanzaniaTourism.go.tz. Arkistoitu 15.2.2020. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Ng'wanakilala, Fumbuka: Tanzania's road through Serengeti to be unpaved Reuters. 1.7.2011. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Information note on proposed highway in Serengeti National Park Unesco. 20.10.2010. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Olduvai Gorge Encyclopædia Britannica. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Climate – Serengeti Climates to travel – World climate guide. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The Great Migration Afrikkasafari.fi. 31.8.2018. Viitattu 15.2.2020.
- Hotspots African Bird Club . 25.1.2013 . Viitattu 15.2.2020 . (englanniksi) [vanhentunut linkki]
- Kim Ann Zimmermann: The Serengeti: Plain Facts about National Park & Animals Live Science. 23.6.2017. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)