Serengeti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Seeproja, gnuita ja viktoriankaijasia Serengetissä.
Tansanian kansallispuistoja ja suojelualueita.

Serengeti on laaja ylänköalue Tansanian ja Kenian rajamailla, jonka Tansanian puoleiseen osaan on perustettu Serengetin kansallispuisto. Pääosa Serengetistä on savannia, mutta siellä on myös metsää. Alue on noin 30 000 neliökilometrin laajuinen ja 80 prosenttia sen alasta on Tansanian puolella.

Serengetissä elää yli kaksi miljoonaa kasvinsyöjää (etenkin gnuita, gaselleja, seeproja ja kafferipuhveleita) sekä tuhansia petoeläimiä.

Alue on tunnetuin nisäkkäiden vaellusmaasto. Joka vuosi liki puolitoista miljoonaa eläintä seuraa sateita vihreämmän ruohon perässä alueen eri osissa. Muutto tapahtuu marraskuusta tammikuuhun itään ja toukokuussa länteen.[1]

Alue on arkeologisesti merkittävä kaivauspaikka; Olduvain rotko kulkee Serengetin poikki. Serengetin ylängöllä on yksi kansallispuisto ja kolme muuta luonnonsuojelualuetta: Tansaniassa Serengetin kansallispuisto, Ngorongoron suojelualue muinaisessa tulivuoren kraatterissa ympäristöineen, Maswan riistansuojelualue sekä Kenian puolella Masai Maran kansallinen suojelualue.

Alueen suurin taajama on Seronera, missä on pienkoneille sopiva lentopaikka.

Alueella elää kaikkiaan noin 300 000 asukasta. Tansania suunnittelee maantien rakentamista kansallispuiston läpi. Kansainväliset järjestöt ovat vastustaneet tielinjausta joka kulkisi eläinten vaellusreitin poikki. Vuonna 2011 Tansania ilmoitti toteuttavansa tien päällystämättömänä.[2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]