Kissamaki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kissamaki
Ring tailed lemur and twins.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä [1]
Silmälläpidettävä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Heimo: Makit Lemuridae
Suku: Lemur
Laji: catta
Kaksiosainen nimi
Lemur catta
Linnaeus, 1758
Levinneisyyskartta
Kissamakin levinneisyys
Kissamakin levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kissamaki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kissamaki Commonsissa

Kissamaki (Lemur catta) on kädellinen, joka elää eteläisen Madagaskarin kuivilla, vuoristoisilla seuduilla. Kissamaki on ainoa laji suvussaan. Tämä raitahäntäinen puoliapina on tunnetuin makimainen puoliapina, koska se menestyy hyvin eläintarhoissa. Kissamakit elävät naaraiden johtamissa ryhmissä, joissa voi olla jopa 40 yksilöä. Urokset siirtyvät joskus ryhmästä toiseen, mutta naaraat pysyvät aina yhdessä. Kissamaki elää maassa ja liikkuu päivisin.

Kissamaki on ainut Lemur-sukuun kuuluva laji[2].

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiima-aika merkitsee kovaa kamppailua kissamakiuroksille. Ne tappelevat joskus hurjastikin naaraista ja voivat yrittää liittyä kilpailevaan laumaan saadakseen paritella. Ennen väkivaltaan turvautumista kilpailevat urokset hierovat kuitenkin hännällään kainaloiden ja sukuelinten luona sijaitsevia hajurauhasia. Sitten ne viuhtovat häntäänsä kilpailijan kuonon edessä tyrmätäkseen sen voimakkaammalla lemullaan. Naaraan kissamakiurokset viettelevät hieromalla tuoksuaan ranteissa sijaitsevilla hajurauhasilla häntäänsä ja leyhyttelemällä hajua naarasta kohti.

Naaraat parittelevat tavallisesti usean uroksen kanssa. Poikasia ne saavat melko vähän, vain yhden tai joskus kaksi vuodessa. Vastasyntyneenä se tarttuu tiukasti emon mahapuolelle, pariviikkoisena taas siirtyy ratsastamaan selässä. Ensimmäiset itsenäiset askeleet poikanen ottaa kolmen neljän viikon iässä. Seuraavien viiden kuukauden aikana se itsenäistyy vähitellen, mutta palaa aina emon luo syömään ja nukkumaan.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kissamakien pääravinto on kasvispainotteista, mutta sen lisäksi ne napsivat hyönteisiä. Kissamakit syövät aina laumana. Pienillä mutta notkeilla ja vahvoilla sormillaan makit poimivat hedelmiä, lehtiä, kukkia, puun kuorta ja mahlaa. Muista makeista poiketen kissamakit viettävät jopa 40 prosenttia ajasta maassa ruoaksi kelpaavia suupaloja etsien. Niiden suosikkeja ovat tamarindipuun hedelmät, joiden ääressä ne voivat herkutella tuntikausia oksilla istuskellen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lemur catta IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder (editors): Lemur Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 2.7.2012. (englanniksi)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]