Bubit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Bubit ovat bantukieltä puhuva kansa Päiväntasaajan Guineassa. He ovat Biokon saaren kantaväestöä.[1] Bubeja arvioidaan olevan noin 25 000 henkeä[2].

Bubit ovat muuttaneet Biokolle ilmeisesti nykyisen Kamerunin alueelta useita vuosisatoja sitten[3]. 1800-luvun tautiepidemiat vähensivät heidän lukumääränsä huomattavasti. Bubit vastustivat espanjalaisten siirtomaaisäntien määräämää pakkotyötä ja nousivat kapinaan vuonna 1907.[1] Espanjalaiset toivat plantaaseilleen työntekijöitä Afrikan mantereelta, minkä seurauksena bubit muodostavat enää alle 10 % Biokon väestöstä[4] (toisen tiedon mukaan noin 15 %)[5]. Francisco Macías Ngueman hirmuhallinnon aikana bubit joutuivat vainon kohteeksi[1]. He kapinoivat jälleen vuonna 1998[6].

Kansan perinteisiä elinkeinoja ovat trooppiseen kaskiviljelyn perustuva maatalous, öljypalmun hedelmien keräily, metsästys ja kalastus. Tärkeimmät viljelykasvit ovat jamssi, banaani, hirssi, riisi, kahvi ja kaakao. Käsitöistä kehittynein on puunleikkaus.[7]

Bubit asuvat nelikulmaisista puisista majoista koostuvissa tiiviissä kylissä. Perinteinen vaatetus on vaihtunut eurooppalaiseen. Ruokavalio koostuu etupäässä kasvisruoista.[7]

Yhteiskuntajärjestyksen perustana ovat suurperheet, matrilineaariset suvut, kyläyhteisöt ja salaseurat. Bubit jakautuvat useisiin paikallisryhmiin. Valtaosa kansasta on katolisia ja loput protestantteja tai perinteisten uskomusten harjoittajia.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Olson, James S.: The Peoples of Africa: An Ethnohistorical Dictionary, s. 113. Westport: Greenwood Press, 1996. ISBN 0-313-27918-7.
  2. New Encyclopedia of Africa, volume 5, s. 375. Farmington Hills: Thomson Gale, 2008. ISBN 978-0-684-31459-4.
  3. Encyclopedia of the Peoples of Africa and the Middle East, s. 125. New York: Facts on File, 2009. ISBN 978-0-8160-7158-6.
  4. Encyclopedia of the Peoples of Africa and the Middle East, s. 125–126. New York: Facts on File, 2009. ISBN 978-0-8160-7158-6.
  5. Worldmark Encyclopedia of the Nations, twelfth edition, volume 2: Africa, s. 236. Farmington Hills: Thomson Gale, 2007. ISBN 1-4144-1091-3.
  6. Worldmark Encyclopedia of the Nations, twelfth edition, volume 2: Africa, s. 238. Farmington Hills: Thomson Gale, 2007. ISBN 1-4144-1091-3.
  7. a b c Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 113. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1988.