Gammalsvenskby

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Gammalsvenskby (paikallisella murteella Gammölsvänskbi, ukr. Старошведське, Starošvedske, suom. Vanha ruotsalainen kylä) on nykyisen Zmijivkan kylän osa Ukrainassa H'ersonin alueella. Kylässä asui aikoinaan huomattava määrä vironruotsalaisia maahanmuuttajia. Noin 150 vironruotsalaistaustaista henkilöä asuu kylässä yhä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylän epävirallinen vaakuna, aiheena on kylän luterilainen kirkko
Kylän sijainti Ukrainassa

Gammalsvenskbyn asukkaat olivat Hiidenmaalta kotoisin olevia vironruotsalaisia. He lähtivät Ukrainaan vuonna 1781 saatuaan lupauksen siellä odottavista maaosuuksista Venäjän silloiselta hallitsijalta Katariina II:lta. Muuton syistä kiistellään, joidenkin mielestä se oli laiton pakkosiirto ja joidenkin mielestä vain maaorjille tehty antelias teko.lähde? Joka tapauksessa muutosta tuli kuitenkin katastrofi ja noin 1000 henkilöä menetti henkensä. Vuoden 1783 laskennassa alueella asui enää vain 135 ruotsalaista. Tästä huolimatta muuttajat säilyttivät ruotsalaisen kulttuurinsa ja luterilaisen uskonsa. Lisäksi he säilyttivät kielensä, joka tosin muuntui omaksi murteekseen, joka muistutti vanhaa ruotsia enemmän kuin Ruotsissa puhuttu kieli. Ruotsista ja Suomesta kerätyillä lahjoituksilla rakennettiin kylään luterilainen kirkko, joka avattiin 1885.

Ensimmäisen maailmansodan alkaessa kylästä lähti noin 900 asukasta evakkoina Ruotsiin ja vain muutama jäi kylään. Suurin osa evakoista jäi Ruotsiin tai muutti Kanadaan suurimmaksi osaksi Manitoban alueelle, noin 250 asukasta palasi takaisin vuonna 1929 kommunistisen puolueen innoittamana.

Elämä Neuvostoliitossa ei kuitenkaan sujunut odotetusti. Kun kyläläiset allekirjoittivat anomuksen maasta poispääsemiseksi, salainen poliisi vei pois noin 20 ihmistä. Stalinin vainot maksoivat usean kyläläisen hengen. Saksalaisten valloittaessa kylän 1941 heitä tervehdittiin vapauttajina, ja kun he perääntyivät alueelta 1943, ruotsalaiset evakuoitiin heidän mukanaan. 150 evakuoitua jäi Neuvostoliiton käsiin Puolassa, ja heidät lähetettiin työleireille. He saivat palata kotikyläänsä vuonna 1947.

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin noin 150–200 asukasta, joilla on ruotsalaiset juuret, asuu kylässä. Muutamat heistä osaavat puhua sujuvasti paikallista ruotsin kielen murretta. He ovat saaneet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen taloudellista tukea muun muassa Ruotsin kirkolta. Useimmat kylän asukkaat työskentelevät ruotsalaisten omistamassa tehtaassa jossa valmistetaan öljyä ja säilykeruokaa. Kylän luterilainen kirkko rakennettiin uudestaan 1989 luterilais-ortodoksiseksi kirkoksi sen oltua raunioina yli 40 vuotta. Kylässä on myös koulu, jossa on mahdollista opiskella ruotsin kieltä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]