Urho Castrén

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Urho Castrén
Urho Castrén.jpg
Suomen 27. pääministeri [1]
U. Castrénin hallitus[2]
21.9.1944–17.11.1944
Edeltäjä Antti Hackzell
Seuraaja J. K. Paasikivi
Suomen oikeusministeri
Kallion II hallitus
31.12.1925–13.12.1926
Edeltäjä Oskar Lilius[3]
Seuraaja Väinö Hakkila[4]
Oikeuskansleri
1928–1929
Edeltäjä Axel Fredrik Charpentier [5]
Seuraaja Albert von Hellens [5]
Tiedot
Syntynyt 30. joulukuuta 1886
Jyväskylä
Kuollut 8. maaliskuuta 1965 (78 vuotta)
Helsinki
Puolue Kansallinen Kokoomus

Urho Jonas Castrén (30. joulukuuta 1886 Jyväskylä8. maaliskuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja Suomen pääministeri. Hän loi elämänuransa oikeuslaitoksessa toimien lyhyen aikaa oikeuskanslerina ja yli neljännesvuosisadan korkeimman hallinto-oikeuden johdossa. Castrén vaikutti myös lainvalmisteluun toimissaan vuosien varrella lukuisien komiteoiden johdossa.

Castrén pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän klassisesta lyseosta vuonna 1904. Hän suoritti oikeustutkinnon vuonna 1907 ja molempien oikeuksien kandidaatin tutkinnon vuonna 1912. Varatuomarin arvon Castrén sai vuonna 1910. Lakimiehen uransa hän aloitti setänsä Jonas Castrénin asianajotoimistossa toimien apulaisena opintojensa jälkeen vuosina 1913–1914.[6]

Kokoomuspuolueen jäsenyydestä huolimatta Urho Castrén ei ollut aktiivisesti politiikassa, mutta toimi kuitenkin oikeusministerinä Kallion toisessa hallituksessa vuonna 1926.[7] Oikeuskanslerin tehtäviä Castrén hoiti lyhyen aikaa 1928–1929.[5]

Syyskuussa 1944 Castrén kutsuttiin kokoamaan uusi hallitus edellisen pääministerin Antti Hackzellin yllättävän sairastumisen vuoksi. Hallituksen tehtävänä oli välirauhansopimuksen täytäntöönpano, muun muassa sopimuksen kieltämien järjestöjen lakkauttaminen. Hallitus hajosi nopeasti sosiaalidemokraattien sisäisiin erimielisyyksiin ja Valvontakomission arvosteluun, jolloin Castrén palasi hoitamaan virkaansa oikeuslaitoksessa.

Castrénille myönnettiin lakitieteen kunniatohtorin arvo Helsingin yliopistosta vuonna 1948 ja Tukholman korkeakoulusta vuonna 1957.[6]

Urho Castrén kuului Castrénin sukuun. Hänen setänsä oli poliitikko ja asianajaja Jonas Castrén. Urho Castrénin veljenpoika taas oli Erik Castrén, josta tuli oikeustieteen professori ja diplomaatti.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Forsström, Johanna: Castrén, Urho Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 10.11.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen hallitukset Valtioneuvosto. Viitattu 30.5.2010.
  2. U. Castrénin hallitus Valtioneuvosto. Viitattu 30.5.2010.
  3. Tulenheimon hallitus Valtioneuvosto. Viitattu 30.5.2010.
  4. Tannerin hallitus Valtioneuvosto. Viitattu 30.5.2010.
  5. a b c Viranhaltijat Oikeuskanslerinvirasto. Viitattu 28.5.2010.
  6. a b Castrén, Urho Joonas Kokoomusbiografia. 21.4.2009. Porvarillisen Työn Arkisto. Viitattu 29.8.2014.
  7. Kallion II hallitus Valtioneuvosto. Viitattu 30.5.2010.
Korkein hallinto-oikeus Edeltäjä:
Karl Söderholm
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti
1929–1956
Seuraaja:
E. J. Ahla
Edeltäjä:
Axel Fredrik Charpentier
Oikeuskansleri
1928–1929
Seuraaja:
Albert Alexander von Hellens
Edeltäjä:
Antti Hackzell
Suomen pääministeri
1944
Seuraaja:
Juho Kusti Paasikivi
Edeltäjä:
Frans Oskar Lilius
Suomen oikeusministeri
1925−1926
Seuraaja:
Väinö Hakkila