Jarmo Korhonen (poliitikko)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jarmo Korhonen elokuussa 2011.

Jarmo Korhonen (s. 1965 Joensuu) on suomalainen poliitikko ja entinen Suomen Keskustan puoluesihteeri. Hän toimi puoluesihteerinä vuodesta 2006 vuoteen 2010.

Sisällysluettelo

Poliittinen ura [muokkaa]

Jarmo Korhonen liittyi Keskustaan 1987. Vuonna 1994 Korhonen valittiin Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajaksi. Korhonen muutti tuolloin Itä-Suomesta Seinäjoelle. Hän työskenteli toiminnanjohtajana vuoteen 2006 asti. Ennen puoluesihteeriksi valintaa Korhonen toimi toiminnanjohtajan tehtävien ohella muun muassa Anneli Jäätteenmäen pääministerikampanjan vaalipäällikkönä sekä europarlamentaarikko Kyösti Virrankosken avustajana.[1]

Korhonen valittiin Keskustan puoluesihteeriksi 10. kesäkuuta 2006, kun edellinen puoluesihteeri Eero Lankia ilmoitti presidentinvaalin jälkeen eroavansa tehtävästä. Korhonen sai vaalissa 1 145 ääntä. Toiseksi tullut Mikko Alkio sai 775 ääntä ja Inkeri Räisänen kahdeksan ääntä. Jarmo Korhonen valittiin uudelle kaksivuotiskaudelle puoluesihteeriksi 1 200 äänellä. Korhosen vastaehdokkaana ollut Kimmo Tiilikainen sai 480 ääntä.[1]

29. toukokuuta 2010 Korhonen ilmoitti Yle TV1:n Ykkösaamussa tavoittelevansa kolmatta kautta Keskustan puoluesihteerinä Lahden puoluekokouksessa 13. kesäkuuta 2010. Hän hävisi puoluesihteerivaalin Suomenmaan päätoimittajalle Timo Laaniselle. Korhonen sai 579 ääntä, Laaninen 1 675 ääntä ja kolmas ehdokas, Askolan kunnanhallituksen puheenjohtaja Simo Sorsa 57 ääntä.[2][3]

Marraskuussa 2010 Korhonen kertoi olleensa koko neljän vuoden puoluesihteerikautensa ajan järjestelmällisesti työpaikkakiusattu, mutta ei eritellyt tarkemmin kiusaajiaan, mainiten ainostaan keskustan puoluejohdon.[4]

Jarmo Korhonen oli ehdokkaana 2011 eduskuntavaaleissa ja sai 4 401 ääntä, mutta ei tullut valituksi.[5]

Taistelu Suomenmaa-lehdestä [muokkaa]

Keskustassa Korhosta syytettiin Suomenmaan kaappaamisesta, kun hänen katsottiin vaihdattaneen lehteä julkaisevan Joutsen Median hallituksen omaan väkeensä kostoksi lehden päätoimittaja Timo Laaniselle siitä, että tämä asettui hänen vastaehdokkaakseen puoluesihteerikilvassa[6]. Hallituksen puheenjohtajaksi tuli Korhosen ”oikea käsi”, keskustan hallintopäällikkö Aki Haaro[6]. Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen erosi hallituksesta protestiksi Korhosen toimille[6]. Korhonen väitti ensin, ettei ole ollut missään tekemisissä asian kanssa[7]. Sitten paljastui, että hän oli allekirjoittanut Maaseudun säätiön valtakirjoja vastoin säätiön sääntöjä[8] ja että näiden tuella yhtiökokouksessa vaihdettiin yllättäen hallitus toisenlaiseksi kuin osakkeenomistajien kokouksessa oli sovittu[8].

Elämä [muokkaa]

Korhonen on opiskellut Joensuun yliopistossa historiaa. Korhonen on avoliitossa, josta hänellä on kolme lasta, kaikki poikia.[1]

Lähteet [muokkaa]

  1. a b c Blåfield, Ville: Virtahepo kiikarissa. Nyt-liite / Helsingin Sanomat, 4.2.2010. Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.6.2010.
  2. Korhonen tavoittelee jatkokautta keskustan puoluesihteerinä 29.5.2010. YLE Uutiset. Viitattu 14.6.2010.
  3. Murskavoitto: Keskustan puoluesihteeri vaihtui Uusi Suomi. 12.6.2010. Viitattu 12.6.2010.
  4. Jarmo Korhonen: Olin työpaikkakiusattu koko kauteni Helsingin Sanomat. 4.11.2010. Viitattu 4.11.2010.
  5. Vaasan vaalipiiri – Ehdokkaiden äänimäärät yle.fi. 20.4.2011. Viitattu 27.8.2011.
  6. a b c Keskustassa käydään sisällissotaa Suomenmaa-lehden ympärillä. Helsingin Sanomat, 2.6.2010, s. A6.
  7. Jarmo Korhosen väitetään valehdelleen keskustan lehtiyhtiöstä. Helsingin Sanomat, 3.6.2010, s. A3.
  8. a b Hautamäki, Jaakko: Korhonen allekirjoitti valtakirjoja vastoin keskustasäätiön sääntöjä Helsingin Sanomat. 4.6.2010. Viitattu 14.6.2010.
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.