Takavarikko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Takavarikko on pakkokeinolaissa säädetty toimenpide, jossa esine otetaan esitutkinnassa pois sen haltijalta.

Takavarikko Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen lain mukaan esine voidaan takavarikoida, jos on syytä olettaa, että se voi olla todisteena rikosasiassa, on viety toiselta rikoksella, tai tuomioistuin julistaa sen menetetyksi.

Takavarikko on myös oikeudenkäymiskaaressa säädetty turvaamistoimi muissa kuin rikosasioissa. Sitä käytetään siis mm. tavallisen velan maksamisen vakuudeksi. Jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on saaminen, joka voidaan määrätä maksettavaksi, ja on olemassa vaara, että vastapuoli kätkee, hävittää tai luovuttaa omaisuuttaan taikka menettelee muulla hakijan saamista vaarantavalla tavalla, tuomioistuin voi määrätä pantavaksi vastapuolen irtainta tai kiinteätä omaisuutta takavarikkoon niin paljon, että saaminen tulee turvatuksi.

Vastapuolen hallussa oleva esine tai muu tietty omaisuus voidaan määrätä takavarikkoon myös silloin, kun hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on sanottuun esineeseen tai omaisuuteen parempi oikeus, ja on olemassa vaara, että vastapuoli menettelee hakijan oikeutta vaarantavalla tavalla.

Vakuustakavarikosta rikostapauksessa on erilliset säännökset.

Pakkokeinolain mukainen takavarikko rikosasiassa on kumottava niin pian kuin se ei ole enää tarpeen. Takavarikko on kumottava myös, jollei syytettä sen aiheuttaneesta rikoksesta nosteta neljässä kuukaudessa esineen takavarikoimisesta. Tuomioistuin saa pidättämiseen oikeutetun virkamiehen edellä tarkoitettuna määräaikana tekemästä pyynnöstä pidentää tätä aikaa korkeintaan neljäksi kuukaudeksi kerrallaan (Pakkokeinolaki 4 luku 11 §).

Asiakirjan takavarikko rikostutkinnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen lain mukaan kahden henkilön välisen tiedonannon sisältävää asiakirjaa ei saa takavarikoida, ellei tutkittavana olevasta rikoksesta säädettävä ankarin rangaistus ole vähintään kuusi vuotta vankeutta. Henkilön hallussa olevaa asiakirjaa ei saa takavarikoida todisteena käytettäväksi, mikäli sen voidaan olettaa sisältävän asioita, joista hän ei saa todistaa oikeudenkäynnissä tai joista hän saa kieltäytyä kertomasta, ellei häntä ole esitutkinnassa oikeutettu tai velvoitettu todistamaan kyseiseen asiakirjaan liittyvästä seikasta.