Jussi Niinistö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jussi Niinistö
Jussi Niinistö SuomiAreena-tapahtumassa 2014.
Jussi Niinistö SuomiAreena-tapahtumassa 2014.
Syntynyt 27. lokakuuta 1970 (ikä 43)
Helsinki
Puolue perussuomalaiset
Asema kansanedustaja (2011–)
kunnanvaltuutettu (2009–)
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Kotipaikka Nurmijärvi
Kotisivu www.jussiniinisto.fi

Jussi Lauri Juhani Niinistö (ent. Lauri Juhani Niinistö,[1] s. 27. lokakuuta 1970 Helsinki) on suomalainen poliitikko ja historiantutkija. Vuodesta 2011 Niinistö on toiminut perussuomalaisten kansanedustajana ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Vuosina 2005–2011 hän oli perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri. Vuonna 2013 hänet valittiin puolueen 1. varapuheenjohtajaksi.[2]

Koulutukseltaan Niinistö on filosofian tohtori. Vuodesta 2004 lähtien hän on ollut Suomen historian dosentti Helsingin yliopistossa ja Suomen sotahistorian dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa.[3]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niinistön vanhemmat ovat emeritusprofessori Lauri Niinistö ja lääkintöneuvos Leena Niinistö.[3]

Niinistö avioitui vuonna 1993 äidinkielen[4] lehtori Kati Niinistön (o.s. Köyhäjoki) kanssa.[5][6] Heillä on kolme lasta.[5] Huhtikuussa 2014 Niinistö jätti avioerohakemuksen. Hän seurustelee toimittaja Leena Sharman kanssa.[6]

Opinnot ja tieteellinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niinistö kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenkylän lukiosta vuonna 1989[3]. Vuosina 1989–1990 hän suoritti asepalveluksen Karjalan Prikaatissa ja valmistui Reserviupseerikoulusta. Hänen reservin sotilasarvonsa on luutnantti (2006).[7]

Niinistö opiskeli Helsingin yliopistossa Suomen ja Pohjoismaiden historiaa ja valmistui vuonna 1994 Niinistö valmistui filosofian maisteriksi.[3][1] Yliopistossa Niinistö tutki itsenäistymis- ja sortovuosien aktivismia ja valmistui filosofian tohtoriksi väitöskirjalla Paavo Susitaival 1896–1993: Aktivismi elämänasenteena vuonna 1998.[8]

Vuosina 1995–2004 Niinistö toimi tutkimusavustajana ja tutkijana.[7] Vuonna 1998 hän julkaisi teokset Suomalaisia soturikohtaloita ja Pohjan Pojat: Kuvahistoria suomalaisen vapaaehtoisrykmentin vaiheista Viron vapaussodassa 1919, joista jälkimmäisen hän teki yhdessä Jukka I. Mattilan kanssa. Tämän jälkeen ilmestyivät tutkimukset Bobi Sivén: Karjalan puolesta (2001), Heimosotien historia 1918—1922 (2005) sekä Isontalon Antti: Eteläpohjalainen jääkäri, värväri ja seitsemän sodan veteraani (2008).[9] Heimosotien historia 1918—1922 sai pääasiassa myönteisen vastaanoton esimerkiksi Helsingin Sanomissa.[10][11] Sen sijaan SDP:n Erkki Tuomioja väitti, että ”teos on tarkoitettu ensi sijassa suomettumisikeen alta vapautuneille uusnationalisteille sekä heimosotureiden jälkeläisille”, vaikka kehuikin lähde- ja tietomäärää sekä sisältöä päällisin puolin.[12] Paljolti Niinistön teoksen pohjalta teki Greger Grönqvist tunnin pituisen dokumentin ”Tulkoon sota ja veriset vaatteet”, jota esitettiin FST5:llä huhtikuussa 2011. Niinistö myös itse esiintyi asiantuntijana dokumentissa.[13] Niinistö julkaisi myös vuonna 2003 kirjat Suomalaisia vapaustaistelijoita ja Lapuan liike: Kuvahistoria kansannoususta 1929–1932.

Niinistö on kirjoittanut useita artikkeleita ja arvosteluita muun muassa Suomen Sotilas -lehteen, Historialliseen aikakauskirjaan, Sotilasaikakauslehteen ja Vapaussoturi-lehteen. Niinistö sai vuonna 2004 nimityksen dosentiksi yliopistolle ja Maanpuolustuskorkeakouluun.

Niinistö on Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan jäsen ja hän kuului puolustusministerin 2009–2010 asettamaan laajapohjaiseen neuvottelukuntaan, jonka tehtävänä on tukea asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia tutkivan selvitysryhmän työtä.

Yhdistystoiminta ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinne- ja maanpuolustustyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinnostus Suomen itsenäisyystaistelua ja sotahistoriaa kohtaan sekä Suomen sotiin liittyvä perinnetyö on ollut tärkeää Niinistölle. Niinistö on toiminut Suomalaisuuden liiton hallituksessa vuodesta 1996. Suomalaisuuden liiton toiminnanjohtajana hän toimi vuosina 1999–2000 sekä 2001. Tämän myötä hän on istunut vuosina 1998–2011 Viro-säätiön hallituksessa ja P. E. Svinhufvudin Muistosäätiön hallitusneuvostossa vuodesta 2003 alkaen. Lisäksi hän toimii edelleen Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön perinnetyön sihteerinä. Sotilasperinteen Seuran tieteellisessä toimikunnassa Niinistö vaikutti vuosina 2005–2011. Vuonna 2006 hänet valittiin Vapaussoturi-lehden päätoimittajaksi, jona hän toimi vuoteen 2011 asti. Aktiivisesta osallistumisesta vapaussodan perinnetyöhön hän sai Vapaussodan Perinneliiton kultaisen jäsenmerkin vuonna 2005.

Niinistö on aktiivinen vapaaehtoisen maanpuolustuksen harrastaja ja saanut Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitalin (2000) ja Sinisen Ristin (2001). Niinistö on toiminut Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnassa ja suunnittelukunnan työjaostossa vuosina 2007–2011.

Perussuomalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2004 Niinistö lähti mukaan politiikkaan, kun hänen ystävänsä Timo Soini pyysi häntä perussuomalaisten eurovaalikampanjakoordinaattoriksi. Niinistö oli aikanaan tutustunut Soiniin Suomalaisuuden liiton hallituksessa. Niinistö toimi perussuomalaisten vaalipäällikkönä vuoden 2004 eurovaaleissa, vuoden 2006 presidentinvaaleissa, vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ja vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa.

Vuonna 2005 Niinistö nimitettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeriksi. Lisäksi hän on toiminut Perussuomalainen-lehden vakituisena toimittajana sekä useissa luottamus- ja työryhmätoimissa puolueen sisällä.

Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Niinistö valittiin Nurmijärven kunnanvaltuustoon 500 äänellä; hän oli perussuomalaisten ääniharava ja kunnan neljänneksi eniten ääniä saanut. Perussuomalaiset saivat Nurmijärvellä yhteensä 1 198 ääntä, joten Niinistön saama osuus näistä kaikista oli peräti 41 prosenttia.[14] Niinistö on toiminut Nurmijärven perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajana vuodesta 2009, Nurmijärven kunnanhallituksen varajäsenenä sekä Nurmijärven kunnanhallituksen henkilöstöjaoston ja Nurmijärven ympäristölautakunnan varajäsenenä vuosina 2009–2010. Vuodesta 2009 lähtien hän on istunut myös Kuntaliiton valtuustossa viisihenkisen perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajana. Vuodesta 2008 lähtien Niinistö on toiminut Nurmijärven perussuomalaisten varapuheenjohtajana.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Jussi Niinistö sai 4 911 ääntä, joka oli neljänneksitoista eniten Uudenmaan vaalipiirissä. Koko maan tilastossa Niinistö sijoittui sijalle 135.[15] Niinistön vaalipäällikkönä toimi hänen veljensä Jaakko Niinistö, joka on myös perussuomalaisten Vantaan kaupunginvaltuutettu[16]. Eduskunnassa Niinistöstä tuli puolustusvaliokunnan puheenjohtaja.[17]

Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Niinistö jatkoi Nurmijärven valtuustossa saaden 842 ääntä.[18]

Kriittinen uutisointi, mediakeskustelu ja poliittiset mielipiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaisiin kohdistuvan mediahuomion myötä myös Jussi Niinistöön on kiinnitetty huomiota. Ennen vaaleja maaliskuun alussa Uusi Suomi kahdessa uutisessa[19][20] pyrki herättämään huomiota sille, että Niinistö kirjoitti 1990-luvun alussa Uuden Suomen äärioikeistolaiseksi luonnehtiman Kansallinen Kulttuuririntama -järjestön ”Valkoinen Rintama” -lehteen, ja että hän tunsi järjestön johtajan, sittemmin kokoomuslaisen, Jukka I. Mattilan. Niinistö kuittasi puheet nuoruuden radikalismilla ja kertoi pitäneensä järjestöä vain isänmaallisena. Tuolloin Niinistö oli kannattanut Karjalan palauttamista ja vastustaneensa pakkoruotsia, eikä ole muuttanut kantaansa asian suhteen edelleenkään.[19][21]

Niinistö herätti keskustelua heti vaalien jälkeen 20. huhtikuuta 2011 sanoessaan, että jos jokin varuskunta olisi pakko lakkauttaa, niin se olisi Dragsvik. Niinistön mielestä varuskunnan olemassaololle on vain kielipoliittiset syyt ja Puolustusvoimien säästöjen aikana sen toiminta voitaisiin yhdistää Upinniemeen.[22][23] Tämän jälkeen RKP:läinen Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak suutahti[24], minkä jälkeen Niinistö korosti, ettei kielipoliittisin syin olla lakkauttamassa yhtään varuskuntaa, eikä kyse ole hänen kielipoliittisista näkemyksistään. Lisäksi Niinistö huomautti, että Dragsvik on ollut lakkautuslistalla pitkään.[25]

Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino väitti blogissaan 22. toukokuuta 2011 ”varmana tietona”, että Pääesikunnassa ja puolustusministeriössä sekä kenraalikunnassa pelättiin Jussi Niinistön nousevan puolustusministeriksi.[26]

Tämän jälkeen 16. kesäkuuta Uusi Suomi -verkkolehti uutisoi ”Yllättävänä esityksenä” Niinistön ehdotuksen kodinturvajoukkojen perustamiseksi Suomeen muiden Pohjoismaiden tapaan. Tarkoitus olisi Niinistön mukaan helpottaa resurssipulasta ja säästöistä kärsiviä puolustusvoimia.[27]

Poliittisilta mielipiteiltään Niinistö on sanonut olevansa enemmän vasemmalla kuin oikealla, mutta ”maanpuolustuksessa voi sanoa, että olen oikealla”.[19] Helsingin Sanomien vaalikoneen Uudenmaan vuonna 2011 läpipäässeiden ehdokkaiden vastausten pohjalta tehdyssä kenttäkartassa Niinistö oli lähes samassa kohdassa kuin Timo Soini, tosin hieman enemmän vasemmalla, ja hieman enemmän vasemmalla kuin Kokoomuksen vasemmistolaisimmaksi vastausten perusteella tullut Marjo Matikainen-Kallström.[28] Vaalikonevastauksissa vuonna 2011 Niinistö muun muassa kannatti tuloerojen kaventamista huomattavasti, pääomatuloveron nostoa, punamultaa perussuomalaisilla sekä vastusti NATO-jäsenyyttä, nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa ja perinteistä tinkimistä.[29] Mottonaan Niinistö on käyttänyt ”Ei oikeaan, ei vasempaan vaan suoraan eestä Suomenmaan!”.[29] Lisäksi hän on sanonut, että ”Vasemmistolainen järjestövalta tai oikeistolainen rahavalta eivät minua kiinnosta. Olen Perussuomalainen.”[30]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paavo Susitaival 1896–1993. Aktivismi elämänasenteena. Bibliotheca Historica 29. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 1998. ISBN 951-710-077-9.
  • Suomalaisia soturikohtaloita. Jyväskylä: Suomalaisuuden liitto, 1998. ISBN 951-96348-5-1.
  • Kiinteistöjen liputustieto. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 1999. ISBN 951-96348-6-X.
  • Niinistö, Jussi & Mattila, Jukka I.: Pohjan Pojat. Kuvahistoria suomalaisen vapaaehtoisrykmentin vaiheista Viron vapaussodassa 1919. Helsinki: LAK-Kustannus, 1999. ISBN 951-98147-0-1.
  • Bobi Sivén. Karjalan puolesta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001. ISBN 951-746-241-7.
  • Suomalaisia vapaustaistelijoita. Sotilasperinteen seuran julkaisusarja nro 9. Helsinki: Nimox, 2003. ISBN 952-5485-00-5.
  • Lapuan Liike. Kuvahistoria kansannoususta 1929–1932. Helsinki: Nimox Ky, 2003. ISBN 952-5485-01-3.
  • Heimosotien historia 1918–1922. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-687-0.
  • ”Suomalaisuuden Liiton vaiheita 1906–2006”, teoksessa Tala, Heikki (päätoim.): Vuosisata suomalaisuuden puolesta: Suomalaisuuden liitto 1906–2006. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 2006. ISBN 951-96348-7-8.
  • Eteläpohjalaiset ja Suomen vapaustaistelu, Rauhan ajan suojeluskunta- ja lottajärjestöt, Eteläpohjalaiset talvi- ja jatkosodassa sekä Tyytymättömän oikeiston tukialue -nimiset luvut (yhteensä 127 sivua) kokoomateoksessa Etelä-Pohjanmaan historia VII (Etelä-Pohjanmaan liitto. Toim. Raimo Salokangas. Vaasa 2006)
  • Isontalon Antti. Eteläpohjalainen jääkäri, värväri ja seitsemän sodan veteraani. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-951-746-979-1.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pää- tai sivuaineen tutkielmat, Suomen historia, Suomen ja Skandinavian historia (1994-1995) Helsingin yliopisto. Viitattu 21.5.2014.
  2. Jussi Niinistö perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajaksi Yle Uutiset. 29.6.2013. Viitattu 21.5.2014.
  3. a b c d Jussi Niinistö Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  4. Järvenpään Yhteiskoulun henkilökunta Järvenpään yhteiskoulu. Viitattu 21.5.2014.
  5. a b CV (Internet Archive) Jussi Niinistön kotisivu. Viitattu 21.5.2014.
  6. a b Kirjoitti kirjan perussuomalaisista – ryhtyi suhteeseen puolueen kansanedustajan kanssa 20.5.2014. Ilta-Sanomat. Viitattu 20.5.2014.
  7. a b CV jussiniinisto.fi. Viitattu 21.5.2014.
  8. Pro gradu -työnsä Niinistö julkaisi nimellä Lauri Juhani Niinistö ja väitöskirjan nimellä L. J. Niinistö, mutta seuraavat teokset ovat ilmestyneet Jussi Niinistön nimellä. L.J. Niinistö: Paavo Susitaival 1896-1993. Aktivismi elämänasenteena Elektra-tietokanta. Helsingin yliopisto. Viitattu 21.5.2014.
  9. Tikka, Juha-Pekka: Perussuomalaisten Jussi Niinistö: EU-kriittisyys esiin hallitusneuvotteluissa Verkkouutiset. 27.1.2011. Viitattu 21.5.2014.
  10. http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Suomen++pyh%C3%A4++sota/HS20050206SI1VS062r8?free=Heimosodat&date=year2005&advancedSearch=& HS arkisto 6.5.2005 maksullinen
  11. http://www.militariafennica.net/documents/2005/Heimosotureita_-_kenraaleja_-_ministereita.pdf
  12. http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=1293&category=3
  13. http://yle.fi/ohjelmat/1047792 luettu 28.6.2011
  14. http://yle.fi/vaalit2008/tulospalvelu/kunnat/puolueiden_kannatus_kno543.html
  15. Valitut ehdokkaat Uudenmaan vaalipiiri Oikeusministeriön tulospalvelu. Viitattu 21.4.2011.
  16. Epäselvyyttä vaalirahoituslainsäädännöstä Jussi Niinistön blogi. 31.1.2011. Uusi Suomi. Viitattu 21.5.2014.
  17. http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/1.htx?id=4137
  18. http://www.vaalikone.fi/kunta2012/tulos/ehdokas/543/73/
  19. a b c http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/109887-soinin-%E2%80%9Dministeri%E2%80%9D-karjala-takaisin
  20. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111449-persun-inttivaite-hiljensi-kenraali-hagglundin
  21. http://yle.fi/uutiset/teemat/vaalit_2011/2011/04/soini_puuttui_hakkaraisen_puheisiin_2549776.html
  22. http://yle.fi/uutiset/teemat/vaalit_2011/2011/04/perussuomalaiset_voisi_harkita_dragsvikin_varuskunnan_lakkauttamista_2530465.html
  23. http://www.iltasanomat.fi/vaalit2011/Yle%20PS%20voisi%20lakkauttaa%20Dragsvikin%20-%20vain%20kielipoliittiset%20perusteet/art-1288384080107.html?ref=rss
  24. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111475-persun-armeijavaite-tyrmataan-%E2%80%9Dtaytta-lumetta%E2%80%9D
  25. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111513-dragsvik-vaittely-%E2%80%9Druotsinkieliset-hermostuivat-turhaan%E2%80%9D
  26. http://www.aliupseeriliitto.fi/blogit/?247_m=1028
  27. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/113177-yllattava-esitys-%E2%80%9Dkodinturvajoukot-suomeen%E2%80%9D
  28. http://www.loitto.com/tilastot/hsvaalikone11/kartta/
  29. a b http://www.vaalikone.fi/eduskuntavaalit2011/ehdokkaat/uusimaa/perussuomalaiset/niinisto_jussi/
  30. http://jussiniinisto.fi/index.php/esittely/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]