Juha Lavapuro

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Juha Lavapuro (s. 29. helmikuuta 1968[1] Nokia[2]) on suomalainen oikeustieteilijä ja korkeimman hallinto-oikeuden oikeusneuvos.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lavapuro suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Turun yliopistossa vuonna 1994 ja Master of Laws -tutkinnon New Yorkin yliopistossa vuonna 1999. Hän väitteli oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopistossa vuonna 2011.[3]

Lavapuro työskenteli Turun yliopiston hallinto- ja finanssioikeuden assistenttina vuosina 2002–2008, Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessorina vuosina 2014–2015 sekä Turun yliopiston oikeustieteen professorina vuosina 2016–2017 ja julkisoikeuden professorin vuodesta 2018 alkaen. Vuonna 2013 hänestä tuli Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden dosentti. Lavapuron julkaisutoiminta on keskittynyt perus- ja ihmisoikeuksiin ja lakien perustuslainmukaisuuden valvontaan.[3] Hän toimi Oikeus-lehden päätoimittajana vuosina 2011–2012[3] ja perusti yhdessä Tuomas Ojasen ja Martin Scheinin kanssa Perustuslakiblogin, jonka toimittajana hän toimi Ojasen kanssa vuoteen 2019 asti[4]. Lavapuro on myös toiminut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan jäsenenä vuodesta 2015 alkaen[3] ja EU:n perusoikeusviraston asiantuntijoiden verkoston (FRANET) Suomen ryhmän asiantuntijajäsenenä[1]

Lavapuro on ollut yksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan eniten käyttämiä asiantuntijoita.[5] Perustuslakiasiantuntijana hän on ollut julkisuudessa esillä esimerkiksi tiedustelulakien käsittelyn[6][7][8] ja sote-uudistuksen[9][10] yhteydessä. Lavapuro on puoltanut mahdollisuutta kieltää rasistisia järjestöjä[11][12] ja vaatinut rikoslain rasismirikosten selkeyttämistä[13]. Hän on pitänyt Suomen perus- ja ihmisoikeusjärjestelmälle uhkana sitä, että populistinen puolue saisi eduskunnassa enemmistön, jolloin puolue saisi myös perustuslakivaliokunnan hallintaansa.[14] Kansanedustaja Ben Zyskowicz on arvostellut Lavapuroa perustuslain tulkitsemisesta tavalla, joka kaventaa eduskunnan lainsäädäntövaltaa ja sotkeutuu politiikkaan.[15]

Lavapuro nimitettiin korkeimman hallinto-oikeuden määräaikaiseksi jäseneksi vuonna 2020 ja vakinaiseksi jäseneksi vuonna 2021.[3] .

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uusi perustuslakikontrolli. Väitöskirja. Helsinki: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 2010. ISBN 978-951-855-303-1.
  • Lavapuro, Juha; Ojanen, Tuomas; Rautiainen, Pauli; Valtonen, Virve: Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa. Helsinki: KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2016. ISBN 978-952-7072-56-1.
  • Anttila, Outi; Kiiskinen, Hanna; Kortteinen, Juhani; Lavapuro, Juha; Nieminen, Liisa; Ojanen, Tuomas; Ylhäinen, Marjo: Yhdenvertaisuuslaki kommentein. Helsinki: Alma Talent, 2019. ISBN 978-952-14-3568-3.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Juha Lavapuro – Tiellä sananvapauteen 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015.
  2. Perustuslaki-professori Juha Lavapuroa kiinnostaa, miten valtaa voi rajoittaa Suomenkuvalehti.fi. 10.8.2018. Viitattu 23.9.2019.
  3. a b c d e Juha Lavapuro Korkein hallinto-oikeus. 15.1.2020. Viitattu 3.2.2024.
  4. Lavapuro, Juha; Ojanen, Tuomas: Viestikapula vaihtuu: Pauli Rautiainen perustuslakiblogin päätoimittajaksi Perustuslakiblogi. 3.12.2019. Viitattu 3.2.2024.
  5. Kuikka, Joonas: Nämä miehet tulkitsevat muun muassa sote- ja tiedustelulakien perustuslaillisuutta – parhaat asiantuntijat ansaitsevat yli 50 000 euroa vaalikaudessa Kaleva. 14.2.2019. Viitattu 3.2.2024.
  6. Professori: Tiedustelulakiäänestys oli perustuslain kirjaimen vastainen – eduskunnan pääsihteerin mukaan ei Yle Uutiset. 3.10.2018. Viitattu 3.2.2024.
  7. Professori Lavapuro kehottaa puolustusministeri Niinistöä esittämään parempia argumentteja solvauksien sijaan Ilta-Sanomat. 20.2.2019. Viitattu 3.2.2024-02-03.
  8. Tikkala, Hannu: Puhemies Risikko ei lähtenyt suitsimaan perustuslakiasiantuntijoiden viestimistä – "Asiantuntijoiden pitää pystyä puhumaan" Yle Uutiset. 21.2.2019. Viitattu 3.2.2024.
  9. Tolkki, Kristiina: Asiantuntija kertoo, miksi sote-veivauksesta ei tule valmista: Vain diktatuurissa asiat saadaan tehtyä nopeasti Yle Uutiset. 1.6.2018. Viitattu 3.2.2024.
  10. Asiantuntijoilta synkkää puhetta sote-uudistuksesta: ”Sama kuin kapteeni valitsisi väylän, jolla varmasti ajetaan karille” Ilta-Sanomat. 22.1.2019. Viitattu 3.2.2024.
  11. Hallamaa, Teemu: Lakiasiantuntijat: Suomi velvoitettu puuttumaan vastarintaliikkeen toimintaan Yle Uutiset. 5.8.2015. Viitattu 3.2.2024.
  12. Koivisto, Matti: Professorit: Laissa ei estettä rasististen katupartioiden kieltämiselle Yle Uutiset. 13.1.2016. Viitattu 3.2.2024.
  13. Mölsa, Ari: Professorit: Rikoslain rasismipykälät kirjoitettava uusiksi Yle Uutiset. 21.9.2016. Viitattu 3.2.2024.
  14. Lavapuro, Juha: Ihmisoikeudet, Suomi ja populismin vaarat Perustuslakiblogi. 19.10.2016. Viitattu 3.2.2024.
  15. Waris, Olli: Zyskowicz haastoi jälleen professori Lavapuroa: "Missä tällainen perustuslaki on säädetty? Venezuelassa?" Iltalehti. 2.3.2017. Viitattu 3.2.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]