Tuomas Pöysti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tuomas Pöysti
Pöysti saapumassa koronaviruspandemiaa koskeviin hallituksen neuvotteluihin toukokuussa 2020
Pöysti saapumassa koronaviruspandemiaa koskeviin hallituksen neuvotteluihin toukokuussa 2020
Oikeuskansleri
2018–
Edeltäjä Jaakko Jonkka
Henkilötiedot
Syntynyt2. toukokuuta 1970 (ikä 54)
Rovaniemi
Tiedot
Koulutus oikeustieteen tohtori (1999)

Tuomas Henrik Pöysti (s. 2. toukokuuta 1970 Rovaniemi) on suomalainen oikeustieteen tohtori ja virkamies,[1] joka on vuodesta 2018 lähtien toiminut Suomen oikeuskanslerina.

Pöysti valmistui ylioppilaaksi Ounasvaaran lukiosta vuonna 1989 ja oikeustieteen maisteriksi Lapin yliopistosta 1995. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1999.[2] Opiskeluaikanaan Pöysti toimi oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Artikla ry:n hallituksen varapuheenjohtajana vuonna 1993[3] sekä aktiivina Euroopan oikeustieteen opiskelijoiden yhdistys ELSA:ssa, jonka keskusjärjestön taloudenhoitajana hän toimi vuonna 1995.[4] Vuonna 1994 Pöysti oli Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tutkija ja vuosina 1995–1999 Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijakoulutettava. Hän toimi vuonna 1997 tutkijana myös Lapin yliopistossa. Vuodesta 2001 Pöysti on ollut hallinto-oikeuden dosentti Helsingin yliopistossa ja toimi oikeusinformatiikan vastuuopettajana 2003–2009.[1]

Pöysti työskenteli valtiovarainministeriön budjettiosaston hallintosihteerinä 1999–2000, neuvottelevana virkamiehenä 2000–2004 ja valtioneuvoston controllerina 2004–2006. Vuosina 2007–2015 Pöysti toimi Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajana.[1][5] Lokakuussa 2015 hän aloitti alivaltiosihteerinä valtioneuvostossa vastuullaan sote-uudistus.

Vuonna 2018 Pöysti aloitti oikeuskanslerina eläkkeelle jäävän Jaakko Jonkan seuraajana presidentti Niinistön torjuttua oikeusministeriön alkuperäisen ehdokkaan Veli-Pekka Viljasen.[6] Oikeuskansleri on Suomen ylin laillisuusvalvoja eduskunnan oikeusasiamiehen ohella.[7][8]

Keväällä 2021 Pöystiä kohtaan virisi epäluottamusta. Hänen on epäilty edistäneen sittemmin virasta pidätetyn Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin etenemistä uralla, vieläpä ilman julkisia virkahakuja. Pöysti on kiistänyt olevansa Yli-Viikarin perhetuttu ja avannut muutamien tapaamisten luonteen. [9]

Lisäksi oikeusoppineet Tuomas Ojanen, Janne Salminen ja Veli-Pekka Viljanen ovat arvostelleet Pöystin toimintaa oikeuskanslerina liittyen koronavirusrajoituksiin. Heidän mukaansa Pöysti ei ole hoitanut tehtäväänsä vaaditulla tavalla, mikä on johtanut valtioneuvoston laillisuusvalvonnan pettämiseen. Tästä syystä osa valtioneuvoston lakiesityksistä on ollut perustuslain vastaisia. ”Perustuslakivaliokunnan lausunto pakottaa vakavasti kysymään valtioneuvoston laillisuusvalvonnan toimivuuden perään. Varsinkin, kun perustuslakivaliokunta on jo monta kertaa aiemminkin vuoden kuluessa esittänyt huomattavan ankaraa arvostelua lakiehdotuksista tai valmiuslain mukaisista asetuksista koronaviruspandemian aikana”, sanoo Tuomas Ojanen. Janne Salmisen mukaan ”hallituksen lakiesitys herättää toki kysymyksiä lainvalmistelun tasosta, mutta myös siitä, miksi ennakollinen laillisuusvalvonta [oikeuskansleri] on asiassa repsahtanut”.[10] Oikeuskansleri kommentoi kritiikkiä puheenvuorossaan 6.4.2021. Pöystin mukaan "yhteiskunnalliset odotukset oikeuskanslerin laillisuusvalvontaa kohtaa [sic] ennakollisessa säädösvalvonnassa näyttävät nousseen" ja tämän takia "on tarvetta käydä keskustelua käytäntöjen ja ratkaisulinjan muuttamisesta".[11]

Oikeuskansleria on kritisoitu myös siitä, että Pöystin ja Anne Bernerin välistä viestinvaihtoa salattiin Ylen toimittajan sitä kysyessä. Viestittely liittyi Bernerin siirtymiseen liikenne- ja viestintäministerin paikalta ruotsalaisen Skandinaviska Enskilda Banken -pankin hallitukseen vuonna 2019 ja hänen edellytyksiinsä jatkaa ministerinä siirtymän aikana. Viestittely julkaistiin, kun Korkein hallinto-oikeus linjasi 1.11.2021 salauksen olleen lainvastainen.[12]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pöysti on naimisissa belgialaisen Ruxandra Balboa-Pöystin kanssa, ja heillä on kaksi lasta.[13]

  1. a b c Kuka kukin on 2015, s. 727. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0
  2. Dr. Tuomas Pöysti – Curriculum Vitae 1.10.2015. Euroopan komissio. Viitattu 11.6.2016. (englanniksi)
  3. Vanhat hallitukset - Artikla Artikla. Viitattu 27.5.2017.
  4. ELSA – The European Law Students' Association | Former ELSA International elsa.org. Viitattu 12.1.2017.
  5. Savolainen, Jaana: Tuomas Pöysti sote-uudistuksen projektinjohtajaksi HS.fi. 27.8.2015. Arkistoitu 5.1.2016. Viitattu 18.1.2015.
  6. Is- Stt: HS: Sauli Niinistö torjui virkanimityksen – oikeusministeriö muutti ehdotustaan uudeksi oikeuskansleriksi Ilta-Sanomat. 28.4.2017. Viitattu 15.3.2024.
  7. Jussi Virkkunen: Herra sote Tuomas Pöysti siirtyy oikeuskansleriksi, Ylen uutiset 24.5.2017
  8. Jussi Virkkunen: Sote-uudistuksen vetäjästä Tuomas Pöystistä Suomen ylin laillisuusvalvoja, Ylen uutiset 24.5.2017
  9. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kommentoi väitteitä VTV:n Yli-Viikarin uran pönkittämisestä: ”Ei voi sanoa että olisi perheystävä” maksuton. 30.3.2021. Iltalehti. Viitattu 02.04.2021.
  10. Sajari, Petri: Oikeustieteilijät arvostelevat oikeuskansleri Pöystin toimintaa: ”Käy lähes sääliksi hallitusta” 1.4.2021. hs.fi: Helsingin Sanomat. Viitattu 2.4.2021.
  11. Tuomas Pöysti: Oikeuskanslerin rooli lakiesitysten laillisuusvalvonnassa covid-19-epidemiassa 6.4.2021. Oikeuskanslerinvirasto. Arkistoitu 28.10.2021. Viitattu 3.11.2021.
  12. Pääkirjoitus | Oikeuskansleri sai ansaitun näpäytyksen Helsingin Sanomat. 3.11.2021. Viitattu 3.11.2021.
  13. Huippuvirkamies on nyt suosikki oikeuskansleriksi 1.5.2017. Verkkouutiset. Viitattu 8.12.2019.