Yhteisövero

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yhteisövero on yhteisöjen maksama tulovero. Suomessa yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöt, osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt. Yhteisöveron tuotosta osansa saavat valtio, kunnat ja seurakunnat.[1][2]

Yhteisöveron määrä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteisövero peritään verotettavasta tulosta, joka lasketaan vähentämällä veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot. Yhteisöverokanta on vuosina 2012–2013 ollut 24,5 prosenttia. Vuonna 2014 se on 20 prosenttia.

Yhteisöverokanta oli aluksi 25 prosenttia vuosina 1993–1997. Vero nostettiin ensin 28 prosenttiin (1998–1999) ja sitten 29 prosenttiin (2000–2004), jonka jälkeen sitä on laskettu. Vuosina 2005-2011 se oli 26 prosenttia ja 2012–2013 24,5 prosenttia.[1][3]

Verovuosina 2009-2011 valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 65,42 prosenttia, kuntien 32,03 prosenttia ja seurakuntien 2,55 prosenttia.[1]

Yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa tuloveroa kaikista tuloistaan.

Yhteisövero poliittisena kysymyksenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteisöverokanta laski 24,5 prosentista 20:een vuoden 2014 alussa. Verokannan laskemisen tavoitteena oli hallituksen mukaan "kasvupotentiaalin vahvistaminen, investointien vauhdittaminen, työpaikkojen luominen ja yritysten palkanmaksuvarasta huolehtiminen".[4] Sillä myös pyrittiin turvaamaan yritysverotuksen kansainvälistä kilpailukykyä, sillä yritysverokantoja on kevennetty monissa maissa viime vuosina. Esimerkiksi Ruotsissa yritysverokanta oli 22 prosenttia vuonna 2013 (28 prosenttia vuonna 2005) ja Virossa 21 prosenttia vuonna 2013 (24 prosenttia vuonna 2005).[5] Verokannan laskemista kannattivat kaikki eduskuntapuolueet vasemmistosta oikeistoon; perussuomalaiset tosin vaati alennuksen rajoittamista 22 prosenttiin.[6]

Yhteisöveron poistamista ovat kannattaneet muun muassa Kokoomuksen Nuorten Liitto ja Björn Wahlroos, viime mainittu sillä perusteella, että se parantaisi yrittäjyyden edellytyksiä.[7] VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen kertoo VATTin asiantuntijodien olevan sitä mieltä, että yhteisövero häviää lopulta kokonaan, koska valtiot kilpailevat veronalennuksilla kohti nollaa.[8]

Yhteisöveron tuotosta tilitetään osuus evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle. Tätä on perusteltu kirkkojen ns. yhteiskunnallisilla tehtävillä kuten hautaustoimella, kirkonkirjojen pidolla ja historiallisten rakennusten ylläpidolla. Yhteisöveron tilitystä seurakunnille on vastustanut mm. Vapaa-ajattelijain liitto. Asiaa käsitellyt valtionvarainministeriön työryhmä on ehdottanut 2013, että seurakuntien yhteisövero-osuus poistettaisiin ja vastaava rahamäärä jaettaisiin valtionavustuksena vuodesta 2015 alkaen.[9][10][11]

Muu yritystoiminnan verotus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteisöveron lisäksi yhteisöt maksavat yleisradioveroa, jos ne harjoittavat liike- tai ammattitoimintaa tai maataloutta.


Yritysten tuottoa verotetaan myös yrityksen jakaman voiton perusteella. Osakeyhtiöiden jakama osinko verotetaan omistajien osinkotulojen verotuksessa. Pörssilistatun osakeyhtiön osingoista verollista on 70 prosenttia ja pääomatulojen verokanta 2013 on 30 prosenttia ja yli 50 000 euron ylittävältä osalta 32 prosenttia.[12]

Yhteisövero ei koske kaikkia yhtiömuotoja. Henkilöyhtiöt kuten avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt eivät maksa yhteisöveroa. Henkilöyhtiön tulos verotetaan yhtiömiesten tulona.[13] Samoin yksityinen elinkeinonharjoittaja maksaa verot yritystoimintansa tuloksesta omassa verotuksessaan.

Eri valtioiden yritysverokantojen vertailua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa Yritysverokanta 2014 (%)
Suomi 20
Ruotsi 22
Saksa 29,58
Tanska 24,5
Viro 21

[14]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]