Yhteisövero
Yhteisövero eli yhteisön tulovero on Suomessa yhteisön tuloksesta perittävä vero. Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöt, osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt. Yhteisöveron tuotosta osansa saavat valtio ja kunnat sekä vuoden 2015 loppuun kansankirkkojen seurakunnat.[1][2]
Kauppakamarin selvityksen mukaan noin puolet yhteisöveron tuotosta kerätään Uudellamaalla.[3]
Yhteisövero on suhdanneherkkä vero.[4]
Yhteisöveron määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhteisövero peritään verotettavasta tulosta, joka lasketaan vähentämällä veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot. Verokanta on vuodesta 2014 alkaen ollut 20 prosenttia.
Yhteisöverokanta oli aluksi 25 prosenttia vuosina 1993–1997. Vero nostettiin ensin 28 prosenttiin (1998–1999) ja sitten 29 prosenttiin (2000–2004), minkä jälkeen sitä on laskettu. Vuosina 2005–2011 se oli 26 prosenttia ja 2012–2013 24,5 prosenttia.[1][5]
Verovuosina 2009–2011 valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 65,42 prosenttia, kuntien 32,03 prosenttia ja seurakuntien 2,55 prosenttia.[1] Vuonna 2014 yhteisöveron tuotto oli 3 845 M€[6] ja vuonna 2015 4 300 M€[7].
Vuonna 2017 yhteisöveron tuotto oli 6,127 miljardia euroa.[6]
Yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa tuloveroa kaikista tuloistaan.
Yhteisövero poliittisena kysymyksenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
OECD:n mukaan yritysten verottaminen on talouskasvulle haitallisinta, työn (palkan) verottaminen seuraavaksi haitallisinta, sitten omaisuuden ja perintöjen verottaminen, sitten kulutuksen verottaminen (alv) ja vähiten haitallista kiinteistöverotus.[8] STT:n haastatteleman taloustieteilijän mukaan arvonlisävero haittaa talouskasvua ja toimeliaisuutta vähemmän kuin yritysverotuksen, pääomaveron tai tuloveron korottaminen.[9]
Yhteisöverokanta laski 24,5 prosentista 20:een vuoden 2014 alussa. Verokannan laskemisen tavoitteena oli hallituksen mukaan "kasvupotentiaalin vahvistaminen, investointien vauhdittaminen, työpaikkojen luominen ja yritysten palkanmaksuvarasta huolehtiminen".[10] Sillä myös pyrittiin turvaamaan yritysverotuksen kansainvälistä kilpailukykyä, sillä yritysverokantoja on kevennetty monissa maissa viime vuosina. Esimerkiksi Ruotsissa yritysverokanta oli 22 prosenttia vuonna 2013 (28 prosenttia vuonna 2005) ja Virossa 21 prosenttia vuonna 2013 (24 prosenttia vuonna 2005).[11] Verokannan laskemista kannattivat kaikki eduskuntapuolueet vasemmistosta oikeistoon; perussuomalaiset tosin vaati alennuksen rajoittamista 22 prosenttiin.[12]
Yhteisöveron poistamista ovat kannattaneet muun muassa Kokoomuksen Nuorten Liitto ja Björn Wahlroos, viimeksi mainittu sillä perusteella, että se parantaisi yrittäjyyden edellytyksiä.[13] VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen kertoi vuonna 2013 VATT:n asiantuntijoiden olevan sitä mieltä, että yhteisövero häviää lopulta kokonaan, koska valtiot kilpailevat veronalennuksilla kohti nollaa.[14]
Yhteisöveron tuotosta tilitettiin osuus Suomen evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle vuoden 2015 loppuun asti. Tätä perusteltiin kirkkojen ns. yhteiskunnallisilla tehtävillä, kuten hautaustoimella, kirkonkirjojen pidolla ja historiallisten rakennusten ylläpidolla. Vapaa-ajattelijain liitto vastusti yhteisöveron tilitystä seurakunnille. Eduskunta hyväksyi vuonna 2015 lainmuutoksen, jolla seurakuntien yhteisövero-osuus poistettiin ja vastaava rahamäärä alettiin jakaa valtionrahoituksena vuodesta 2016 alkaen.[15][16][17][18][19]
Yhteisöveron laskemista entisestään ovat vaatineet Keskuskauppakamarin veroasiantuntija Tomi Viitala[20] ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää[21].
Ekonomisti Gabriel Zucmanin mukaan Suomi voisi pikemminkin nostaa yhteisöveroaan vaikka 25 prosenttiin saakka[22].
EU-komissio on julkistanut esityksen 15% minimiverosta EU:n alueella[23].
Yhteisövero ei koske kaikkia yhtiöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhteisövero ei koske kaikkia yhtiömuotoja. Henkilöyhtiöt, kuten avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt, eivät maksa yhteisöveroa, vaan niiden tulos jaetaan verotettavaksi yhtiöiden omistajilta.[24] Samoin yksityinen elinkeinonharjoittaja maksaa verot yritystoimintansa tuloksesta omassa verotuksessaan.
Eri valtioiden yritysverokantojen vertailua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Maa | Yritysverokanta 2014 (%) |
|---|---|
| Suomi | 20 |
| Islanti | 20 |
| Ruotsi | 22 |
| Saksa | 29,58 |
| Tanska | 24,5 |
| Viro | 0 |
Viro ei verota yrityksen tulosta, mikäli se pidetään yrityksessä. Yritysvero on 0 %. Viro verottaa vain jaettua voittoa eli osingon maksua. Veroaste osingoille vuonna 2015 on 20 %.[25]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Yhteisövero Valtiovarainministeriö. Arkistoitu 19.6.2013.
- ↑ http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Sanasto/Yhteisovero%2813836%29 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.225907
- ↑ http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp;jsessionid=9B1D015431F12FEF39814343AEC21190?year=2017&lang=fi&maindoc=/2017/tae/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&opennode=0:1:3:5:7:11:
- ↑ Jaana Kurjenoja: Veropolitiikka ja verotuotot[vanhentunut linkki] s. 16
- ↑ a b https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/
- ↑ Yritykset tilittävät veroja lähes 44 miljardia vuodessa – Kauppakamari Kauppakamari. 27.10.2017. Viitattu 30.9.2018.
- ↑ Elinkeinoelämä on erimielinen verotuksen keventämisestä (sivu B5) Helsingin Sanomat. 24.5.2010.
- ↑ Ekonomisti: Tämän veron korottamisesta taloudelle vähiten haittaa MTV Uutiset. 15.04.2024.
- ↑ Valtioneuvoston viestintäosasto 21.3.2013: Hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä: Vahva panostus kasvuun, työllisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja vakauteen (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Yhteisoverotus/
- ↑ Valtiovarainvaliokunnan mietintö 32/2013 vp
- ↑ http://www.talouselama.fi/uutiset/wahlroos+kokoomusnuorten+lehdessa+yhteisovero+pois/a2147800 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.taloustaito.fi/fi-FI/u/taloustaidon-uutiset/vartiainen-yhteisovero-poistuu-lopulta-kokonaan-2 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen ev.lut. kirkko: Verot ja muut tulot (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 19.12.2013
- ↑ Vapaa-ajattelijain liitto ry: Uskonnollisten yhteisöjen yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten korvaaminen VM110:00/2013 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Valtiovarainministeriö: Evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten korvaaminen (Arkistoitu – Internet Archive) Lokakuu 2013
- ↑ Kirkko saa valtiolta 100 miljoonaa euroa uutta rahaa – tässä syy Verkkouutiset 14.8.2015.
- ↑ Eduskunnan vastaus 256/2014 vp eduskunta.fi. Viitattu 19.8.2018.
- ↑ Yhteisöveron laskeminen tukisi Suomen investointiympäristöä kansainvälisesti näkyvällä tavalla Keskuskauppakamari. Viitattu 26.6.2023.
- ↑ https://www.eva.fi/blog/2023/05/31/yritysverotuksen-keventamisesta-on-paatettava-nyt/
- ↑ Verojärjestelmä kasvoi kieroon ja siihen sisältyy riski, sanoo huippuekonomisti Gabriel Zucman – hän kehottaa Suomea nousemaan esimerkiksi Yle Uutiset. 17.6.2021. Viitattu 26.6.2023.
- ↑ Ja tapahtui niinä päivinä: EU-komissiolta kävi käsky, että kaikki yritykset on (minimi)verolle pantava – muutosta pidetään vuosisadan suurimpana uudistuksena Yle Uutiset. 22.12.2021. Viitattu 26.6.2023.
- ↑ Henkilöyhtiöiden verotus 25.5.2012. Suomen Yrittäjät. Arkistoitu 27.11.2012. Viitattu 21.6.2012.
- ↑ Income tax (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ↑ Yhteisöverotus, Veronmaksajat.fi