Suomen vaalipiirit
Sivulta puuttuu Eduskuntavaaleja varten Suomi on jaettu nykyisin 15 vaalipiiriin, joista kustakin valitaan niiden asukaslukuun suhteutettu määrä kansanedustajia. Aikaisemmin eduskuntavaalipiireissä käytiin myös tasavallan presidentin valitsijamiesvaalit ennen suoraan kansanvaaliin siirtymistä.
Suomen eduskuntavaalien vaalijärjestelmää ollaan uusimassa ja muutokset ovat voimassa aikaisintaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Muutoksilla pyritään suhteellisen vaalitavan mahdollisimman hyvään toteutumiseen ja turvaamaan eduskunnan alueellinen ulottuvuus.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä
Vaalipiireiksi kutsutut alueet ovat olleet ja ovat valtiollisten vaalien vaalipiirit, jotka ovat aikaisemmin noudatelleet läänijakoa ja jotka 1997 lääniuudistuksesta alkaen nimityksiltään noudattavat pääasiassa maakuntajakoa historiallisia läänipoikkeuksia lukuun ottamatta. Vuoden 2003 vaaleista lähtien siirryttiin eduskuntavaaleissa noudattamaan maakuntajakoon perustuvaa vaalipiirijakoa.
Hämeen vaalipiirin muodostaa entinen Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri, joka käsittää sekä Kanta-Hämeen että Päijät-Hämeen. Kymen vaalipiiri käsittää entisen Kymen läänin vaalipiirin maakunnat, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan. Vaasan vaalipiiri käsittää Vaasan läänin vaalipiirin, joka maakuntahallinnossa jakautuu Etelä-Pohjanmaaksi, Pohjanmaaksi (Vaasan seudun ruotsinkieliseksi rannikkoseuduksi Pietarsaareen saakka) ja Keski-Pohjanmaaksi. Oulun vaalipiiriin kuuluu Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, kuten aikaisemmin Oulun lääniin vaalipiiriin.
Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan yksi kansanedustaja. Valittavien lukumäärä on kokonaislukuosa vaalipiirien asukkaiden lukumäärästä jaettuna koko maan asukasluvulla ja kerrottuna luvulla 199. Tuolla laskutoimituksella jakamatta jäävät kansanedustajapaikat jaetaan desimaaliosan suuruuden mukaisessa järjestyksessä niin, että kansanedustajien kokonaismääräksi tulee 200. Lukumäärä vahvistetaan asetuksella.
Kukin puolue voi asettaa enintään vaalipiiristä valittavan määrän ehdokkaita, kuitenkin vähintään 14. Vaaliliiton muodostavat puolueet voivat asettaa ehdokkaita yhteensä tuon enimmäismäärän.
Presidentin ja EU-parlamentin vaaleissa koko maa muodostaa yhden vaalipiirin. Äänestys kuitenkin tapahtuu ja äänet lasketaan vaalipiireittäin.
Vaalin toimittamista varten valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan lääninhallitusten yhteydessä toimivat vaalipiirilautakunnat edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneitten puolueen asettamista ehdokkaista.
[muokkaa] Eduskuntavaalien 2007 vaalipiirit
| Suomen vaalipiirit | |
|---|---|
 |
|
| Suomen 15 vaalipiiriä |
| Vaalipiiri | Edustajien lkm | Äänioikeutetut [2] |
|---|---|---|
| 01 Helsingin vaalipiiri | 21 | 481 840 |
| 02 Uudenmaan vaalipiiri | 34 | 691 424 |
| 03 Varsinais-Suomen vaalipiiri | 17 | 373 364 |
| 04 Satakunnan vaalipiiri | 9 | 189 126 |
| 05 Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri | 1 | 25 128 |
| 06 Hämeen vaalipiiri | 14 | 298 955 |
| 07 Pirkanmaan vaalipiiri | 18 | 384 091 |
| 08 Kymen vaalipiiri | 12 | 264 320 |
| 09 Etelä-Savon vaalipiiri | 6 | 132 172 |
| 10 Pohjois-Savon vaalipiiri | 10 | 204 213 |
| 11 Pohjois-Karjalan vaalipiiri | 6 | 136 533 |
| 12 Vaasan vaalipiiri | 17 | 365 629 |
| 13 Keski-Suomen vaalipiiri | 10 | 219 943 |
| 14 Oulun vaalipiiri | 18 | 368 379 |
| 15 Lapin vaalipiiri | 7 | 162 495 |
| 200 | 4 297 612 |
[muokkaa] Puoluekannatus vaalipiireissä
Vuoden 2011 vaalit olivat poikkeukselliset, mutta kertovat myös sekä uutta että vanhaa puolueiden kannatuksesta eri vaalipiireissä. Suurin puolue Kokoomus sai suurimman osan kannatuksestaan Uudenmaan, Varsinais-Suomen sekä Pirkanmaan vaalipiireistä. Kokoomuksen kannatus sijoittui etupäässä jälleen Etelä-Suomeen. SDP:n perinteiset kannatusalueet olivat edelleen Pohjois-Karjalan sekä Kymen vaalipiirit. SDP:n asema koheni entisestään Pohjois-Karjalassa ja oli suurin puolue myös Satakunnan vaalipiirissä. Kolmanneksi nousseet Perussuomalaiset saivat kannatusta paljon rakennemuutosalueilta, joita heijastaa korkea työttömyys. Perussuomalaisten vahvaa aluetta oli etenkin Pohjois-Savon vaalipiiri. Vasemmistoliitolle parasta seutua oli Lapin vaalipiiri ja Vihreille vastaavasti Helsinki ja Uudenmaan vaalipiiri. RKP:n kannatus jatkui uskollisimpana Vaasan vaalipiirissä. Roiman tappion saanut Keskusta sai uskollisimman kannatuksen Oulun vaalipiiristä. Kristillisdemokraattien kannatus perustui enemmänkin kuntiin kuin kokonaisiin vaalipiireihin. KD:lle vahvakannatuksinen Luodon kunta oli jälleen muuta maata selvästi suosiollisempi puolueelle.
[muokkaa] Vaalipiirien suurimmat puolueet
- 01 Helsingin vaalipiiri : Kokoomus 27,3 %
- 02 Uudenmaan vaalipiiri : Kokoomus 28,4 %
- 03 Varsinais-Suomen vaalipiiri : Kokoomus 23,0 %
- 04 Satakunnan vaalipiiri : SDP 24,0 %
- 05 Ahvenanmaan vaalipiiri : ÅS (Ahvenanmaan yhteislista) 81,4 %
1 edustaja RKP:n eduskuntaryhmässä - 06 Hämeen vaalipiiri : SDP 24,1 %
- 07 Pirkanmaan vaalipiiri : Kokoomus 22,3 %
- 08 Kymen vaalipiiri : SDP 24,6 %
- 09 Etelä-Savon vaalipiiri : Keskusta 26,8 %
- 10 Pohjois-Savon vaalipiiri : Keskusta 25,4 %
- 11 Pohjois-Karjalan vaalipiiri : SDP 26,4 %
- 12 Vaasan vaalipiiri : Keskusta 22,6 %
- 13 Keski-Suomen vaalipiiri : Keskusta 21,8 %
- 14 Oulun vaalipiiri : Keskusta 33,4 %
- 15 Lapin vaalipiiri : Keskusta 32,2 %
[muokkaa] Kannatuksen sitoutuminen vaalipiireihin
Täten Kokoomuksella ja SDP:llä on ykkössijat neljässä vaalipiirissä sekä Keskustalla kuudessa vaalipiirissä. Keskustan kannatuksen keskiarvoprosentti on 27,03 %. Kokoomuksen kannatuksen keskiarvoprosentti on 25,5 %. SDP:n kannatuksen keskiarvoprosentti on 24,78 %.
[muokkaa] Puolueiden parhaat vaalipiirit ja kunnat
[muokkaa] Kokoomus
Paras Uudenmaan vaalipiirissä, jossa prosentuaalinen osuus 28,4 %. Puolueen kymmenen parasta kuntaa;
- Espoo 40,4 %
- Kauniainen 39,5 %
- Naantali 33,3 %
- Pirkkala 32,8 %
- Kustavi 32,6 %
- Lapua 31,8 %
- Kirkkonummi 30,7 %
- Kaarina 29,7 %
- Tuusula 28,6 %
- Nurmijärvi 28,0 %
- Keskiarvo 32,74 %
[muokkaa] SDP
Paras Pohjois-Karjalan vaalipiirissä, jossa prosentuaalinen osuus 26,4 %. Puolueen kymmenen parasta kuntaa;
- Varkaus 38,1 %
- Rauma 38,0 %
- Lieksa 37,7 %
- Imatra 37,1 %
- Kaskinen 34,5 %
- Eura 32,9 %
- Janakkala 32,7 %
- Valkeakoski 32,7 %
- Heinola 31,5 %
- Savonlinna 30,5 %
- Keskiarvo 34,57 %
[muokkaa] Perussuomalaiset
Paras Satakunnan vaalipiirissä, jossa prosentuaalinen osuus 23,6 %. Puolueen kymmenen parasta kuntaa;
- Kihniö 53,2 %
- Vimpeli 48,6 %
- Punkalaidun 42,3 %
- Veteli 39,3 %
- Rääkkylä 38,0 %
- Kankaanpää 37,2 %
- Honkajoki 35,9 %
- Soini 34,5 %
- Rautavaara 33,4 %
- Parkano 33,2 %
- Keskiarvo 39,56 %
[muokkaa] Keskusta
Paras Oulun vaalipiirissä, jossa prosentuaalinen osuus 33,4 %. Puolueen kymmenen parasta kuntaa;
- Merijärvi 76,3 %
- Toholampi 64,8 %
- Ranua 63,5 %
- Reisjärvi 61,0 %
- Siikalatva 60,1 %
- Kivijärvi 59,7 %
- Alavieska 59,3 %
- Nivala 57,6 %
- Sievi 57,5 %
- Yli-Ii 57,5 %
- Keskiarvo 61,73 %
[muokkaa] Vasemmistoliitto
Paras Lapin vaalipiirissä, jossa prosentuaalinen osuus 16,7 %. Puolueen kymmenen parasta kuntaa;
- Suomussalmi 36,3 %
- Kolari 30,4 %
- Kemi 28,0 %
- Pelkosenniemi 26,1 %
- Raahe 25,6 %
- Salla 25,0 %
- Savukoski 25,0 %
- Kemijärvi 24,1 %
- Nakkila 22,1 %
- Kittilä 21,7 %
- Keskiarvo 26,43 %
[muokkaa] Vihreät
Paras Helsingin vaalipiirissä, jossa prosentuaalinen osuus 16,7 %. Puolueen kymmenen parasta kuntaa;
- Helsinki 16,7 %
- Kerimäki 15,3 %
- Tampere 12,1 %
- Espoo 11,6 %
- Turku 11,4 %
- Karjalohja 11,3 %
- Järvenpää 10,3 %
- Siuntio 10,2 %
- Kirkkonummi 10,1 %
- Jyväskylä 10,0 %
- Keskiarvo 11,9 %
[muokkaa] RKP
Paras Vaasan vaalipiirissä, jossa prosentuaalinen osuus 19,4 %. Puolueen kymmenen parasta kuntaa;
- Korsnäs 88,9 %
- Närpiö 84,1 %
- Maalahti 82,7 %
- Vöyri 78,3 %
- Kruunupyy 74,6 %
- Mustasaari 67,5 %
- Uusikaarlepyy 63,8 %
- Pedersören kunta 59,3 %
- Kemiönsaari 51,3 %
- Kristiinankaupunki 49,6 %
- Keskiarvo 70,01 %
[muokkaa] Kristillisdemokraatit
Paras Hämeen vaalipiirissä, jossa prosentuaalinen osuus 6,8 %. Puolueen kymmenen parasta kuntaa;
- Luoto 42,7 %
- Pedersören kunta 24,0 %
- Nilsiä 16,3 %
- Uurainen 15,8 %
- Lappajärvi 14,8 %
- Kihniö 14,4 %
- Rautavaara 12,7 %
- Lapua 11,2 %
- Toivakka 10,6 %
- Kangasala 10,2 %
- Keskiarvo 17,27 %
[muokkaa] Entiset vaalipiirit
[muokkaa] 1906
Ensimmäisissä vuoden 1906 valtiosäännön uudistuksen jälkeen 15.-16.3.1907 pidetyissä eduskuntavaaleissa oli maa jaettu kuuteentoista 7. heinäkuuta 1906 suuriruhtinas Nikolai II:n vahvistamaan vaalipiiriin. Vaalipiirit muodostettiin Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivien talopoikaissäädyn vaalipiireinä käytetyistä kihlakunnista:
- Uudenmaan läänin vaalipiiri
- Turun läänin eteläinen vaalipiiri (Ahvenanmaan kihlakunta, Vehmaan kihlakunta, Mynämäen kihlakunta, Piikkiön kihlakunta, Halikon kihlakunta, Maskun kihlakunta)
- Turun läänin pohjoinen vaalipiiri (Ulvilan kihlakunta, Ikaalisten kihlakunta, Tyrvään kihlakunta, Loimaan kihlakunta)
- Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri (Tammelan kihlakunta, Hauhon kihlakunta, Hollolan kihlakunta)
- Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri (Pirkkalan kihlakunta, Ruoveden kihlakunta, Jämsän kihlakunta)
- Viipurin läänin läntinen vaalipiiri (1906-1945, Kymin kihlakunta, Lappeen kihlakunta, Rannan kihlakunta)
- Viipurin läänin itäinen vaalipiiri (1906-1945)
- Mikkelin läänin vaalipiiri
- Kuopion läänin läntinen vaalipiiri (Rautalammin kihlakunta, Kuopion kihlakunta, Iisalmen kihlakunta)
- Kuopion läänin itäinen vaalipiiri (Liperin kihlakunta, Ilomantsin kihlakunta, Pielisjärven kihlakunta)
- Vaasan läänin itäinen vaalipiiri (1906-1960, Laukaan kihlakunta, Kuortaneen kihlakunta)
- Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri (1906-1960, Ilmajoen kihlakunta, Korsholman kihlakunta poisluettuna Ylistaron kunta ja Isokyrön kunta)
- Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri (1906-1960, Ylistaron kunta ja Isokyrön kunta Korsholman kihlakunnasta, Lapuan kihlakunta, Pietarsaaren kihlakunta)
- Oulun läänin eteläinen vaalipiiri (1906-1938, Saloisten kihlakunta, Haapajärven kihlakunta, Kajaanin kihlakunta, Oulun kihlakunnan kunnat: Oulun maalaiskunta, Oulunsalon kunta, Kempeleen kunta, Lumijoen kunta, Limingan kunta, Temmeksen kunta, Tyrnävän kunta, Muhoksen kunta, Utajärven kunta)
- Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri (1906-1938, Kemin kihlakunta, Oulun kihlakunnan kunnat: Kuivaniemen kunta, Iin kunta, Haukiputaan kunta, Kiimingin kunta, Ylikiimingin kunta, Pudasjärven kunta, Taivalkosken kunta, Kuusamon kunta)
- Lapin vaalipiiri 1906-1908, Lapinmaan vaalipiiri 1909-1938, Lapin läänin vaalipiiri -1995, Lapin kihlakunta keskellä olevan kaupunki mukaan lukien.[3]
Viidessätoista vaalipiirissä noudatettiin suhteellista vaalitapaa niin kuin nykyäänkin. Lapin vaalipiirissä kuitenkin valittiin yksi edustaja enemmistövaalilla johtuen harvasta asutuksesta. [1] [2]
Uudenmaan vaalipiiriin kuului Helsingin kaupungin vaalipiiri, joka erotettiin myöhemmin omaksi vaalipiirikseen 1952. Lappi kuului vuoteen 1938 saakka Oulun lääniin, ja nykyinen Lapin maakunnan alue kuului Lapin vaalipiiriin ja Oulun läänin pohjoiseen vaalipiiriin. Ahvenanmaa oli osa Turun läänin eteläistä vaalipiiriä. Keski-Suomen vaalipiiri muodostettiin vasta 1960 ympäröivien vaalipiirien osista Keski-Suomen läänin perustamisen yhteydessä.
Merkittävän muutoksen vaalipiireihin loivat Suomen alueluovutukset Moskovan välirauhassa 1944 ja Pariisin rauhassa 1947 vahvistamat alueluovutukset,
[muokkaa] 1945-1948
Viipurin läänin entiset asukkaat eivät äänestäneet eduskuntavaaleissa 1945 ja eduskuntavaaleissa 1948 tosiasiallisten asuinpaikkojensa vaalipiireissä, vaan Viipurin läänin itäisen vaalipiirin entiset äänestäjät äänestivät muodostaen yhteisen vaalipiirin ympäri Suomen Kymen läänin itäisessä vaalipiirissä, joka oli uudelleen vallinneet olosuhteet huomioon otettu Viipurin läänin itäinen vaalipiiri sisällöltään jotkin kunnat lisättyinä.
[muokkaa] 1969 vaalilaki
Vuoden 1969 vaalilaki määritteli vaalipiirit seuraavasti:
- Helsingin kaupungin vaalipiiri (erotettiin Uudenmaan läänin vaalipiiristä vaaleista 1954 lähtien)
- Uudenmaan läänin vaalipiiri, johon kuuluu Uudenmaan lääni lukuun ottamatta Helsingin kaupunkia
- Turun läänin eteläinen vaalipiiri, johon kuuluvat Pyhärannan kunta, Kodisjoen kunta, Laitilan kunta, Karjalan kunta, Yläneen kunta, Loimaan kaupunki, Metsämaan kunta sekä niiden eteläpuolella olevat osat Turun ja Porin lääniä.
- Turun läänin pohjoinen vaalipiiri, johon kuuluvat Rauman maalaiskunta, Hinnerjoen kunta, Honkilahden kunta, Säkylän kunta, Vampulan kunta, Huittisten kunta, Punkalaitumen kunta sekä niiden pohjoispuolella olevat osat Turun ja Porin lääniä.
- Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri
- Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri, johon kuuluvat Urjalan kunta, Kylmäkosken kunta, Viialan kunta, Sääksmäen kunta, Valkeakosken kaupunki, Tyrvännön kunta, Hauhon kunta, Lammin kunta, Padasjoen kunta sekä niiden eteläpuolella olevat osat Hämeen lääniä.
- Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri, johon kuuluvat Vesilahden kunta, Lempäälän kunta, Kangasalan kunta, Pälkäneen kunta, Luopioisten kunta, Kuhmalahden kunta, Kuhmoisten kunta sekä niiden pohjoispuolella olevat osat Hämeen lääniä.
- Kymen läänin vaalipiiri
- Mikkelin läänin vaalipiiri
- Kuopion läänin vaalipiiri
- Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiri
- Vaasan läänin vaalipiiri
- Keski-Suomen läänin vaalipiiri
- Oulun läänin vaalipiiri
- Lapin läänin vaalipiiri
Vaalipiirit siis perustuivat edelleen periaatteessa läänijaolle sekä suhteelliselle vaalitavalle poikkeuksena Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri, jossa käytiin enemmistövaali. Osa eteläisimmistä lääneistä oli edelleen jaettu lisäksi kahteen vaalipiiriin, kuten Hämeen lääni, Turun ja Porin lääni ja Uudenmaan lääni.[4]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://www.om.fi
- ↑ Vaalitilastoja – Vuoden 2007 eduskuntavaalit – Äänioikeutetut vaalipiireittäin Väestörekisterikeskus
- ↑ http://www.finlex.fi/data/alkup/fi19060026024.pdf
- ↑ http://www.finlex.fi
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Oikeusministeriö: [3] kansanedustajapaikat vaalipiireittäin 1907-2007
01 Helsingin vaalipiiri | 02 Uudenmaan vaalipiiri | 03 Varsinais-Suomen vaalipiiri | 04 Satakunnan vaalipiiri | 05 Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri | 06 Hämeen vaalipiiri | 07 Pirkanmaan vaalipiiri | 08 Kymen vaalipiiri | 09 Etelä-Savon vaalipiiri | 10 Pohjois-Savon vaalipiiri | 11 Pohjois-Karjalan vaalipiiri | 12 Vaasan vaalipiiri | 13 Keski-Suomen vaalipiiri | 14 Oulun vaalipiiri | 15 Lapin vaalipiiri
