Suomen valtiovarainministeriö
Sivulta puuttuu | Valtiovarainministeriö (VM) | |
|---|---|
 |
|
| Ministeri(t) | |
| – Valtiovarainministeri | Jutta Urpilainen |
| – Hallinto- ja kuntaministeri | Henna Virkkunen |
| Kansliapäällikkö | Martti Hetemäki (valtiosihteeri) |
| Budjetti | 6,0 mrd. € (2007) |
| Työntekijöitä | 380 [1] |
| Osoite | Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO |
| www.vm.fi | |
Valtiovarainministeriö on valtioneuvoston osa, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen talous- ja finanssipolitiikkaa sekä valtion talousarvio. Se pyrkii vakauttamaan talouden kehitystä sekä huolehtimaan verojärjestelmän kilpailukyvystä. Ministeriö vastaa myös valtion henkilöstöpolitiikasta, valtionhallinnon kehittämisestä sekä rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelusta.[2]
Valtiovarainministeriö sai alkunsa 1809 luodun hallituskonseljin, sittemmin Keisarillisen Suomen senaatin, talousosastosta, jolle kuului maan yleinen hallinto.[3]
Sisällysluettelo |
Organisaatio [muokkaa]
Ministeriötä johtaa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Valtiovarainministeriössä on myös toinen ministeri, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen, jonka vastuualueelle kuuluu osa ministeriön asioista. Ministereiden työnjaosta sovitaan hallitusta muodostettaessa.[4] Ministereillä on apunaan omat määräaikaiset valtiosihteerit (Tuire Santamäki-Vuori (JU) ja Sari Raassina (HV)), sihteerit ja vaihteleva määrä erityisavustajia.[5][6]
Ministeriön ylin virkamies on valtiosihteeri Martti Hetemäki. Valtiosihteerin apuna toimii alivaltiosihteeri ja kehitys- ja hallintojohtaja Helena Tarkka, joka vastaa hallinnollisista asioista. Valtiosihteeri, alivaltiosihteeri ja kehitys- ja hallintojohtaja osallistuvat myös hallinnonalan virastojen, liikelaitosten, rahastojen ja yhtiöiden ohjaukseen ja valvontaan ministerin vahvistaman työnjaon mukaisesti.[4]
Valtiovarainministeriö on jakautunut seitsemään osastoon[7], jotka ovat:
- kansantalousosasto (ylijohtaja Jukka Pekkarinen)
- budjettiosasto (budjettipäällikkö Hannu Mäkinen)
- vero-osasto (ylijohtaja Lasse Arvela)
- rahoitusmarkkinaosasto (ylijohtaja Pentti Pikkarainen)
- kunta- ja aluehallinto-osasto (ylijohtaja Päivi Laajala)
- julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto (JulkICT-toiminto) (ICT-johtaja Timo Valli)
- henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto (valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto), joka toimii samalla valtion työmarkkinalaitoksena (VTML).
Osastojen johtamisesta vastaavat osastopäälliköt, JulkICT-toiminnossa ICT-johtaja.[4]
Ministeriön sisäisestä hallinnosta vastaa kehittämis- ja hallintotoiminto (hallinto- ja kehitysjohtaja Helena Tarkka). Suoraan johdon alaisuudessa toimivat kansainvälisten asioiden sihteeristö (finanssineuvos Martti Salmi) ja viestintä (viestintäjohtaja Anita Sihvola). Ministeriössä toimii myös valtiovarain controller -toiminto, joka on valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja.[1]
Valtiovarainministeriön hallinnonala [muokkaa]
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla työskentelee yli 12 000 henkilöä. Näistä suurin osa on vero- ja tullihallinnon palveluksessa.[8]
Virastot [muokkaa]
Lautakunnat [muokkaa] |
Yhtiöt ja liikelaitokset [muokkaa]
Rahastot [muokkaa] |
Historia [muokkaa]
Hallituskonseljin talousosasto [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Hallituskonselji
Suomen valtiovarainministeriön historia alkaa 1809 muodostetusta hallituskonseljista (vuodesta 1816 Keisarillinen Suomen senaatti). Sen talousosaston valtiovaraintoimituskunta muutettiin maan itsenäistyttyä valtiovarainministeriöksi. Myös 1809 perustetun hallituskonseljin kamaritoimituskunnan tehtävät siirrettiin sen lakkauttamisen yhteydessä vuonna 1917 valtiovarainministeriölle.[18]
Keskushallinnon toimikenttä oli suppea, ja talousasioilla oli siinä merkittävä osa. Kolmen toimituskunnan (valtiovarain-, kamari- ja tili- sekä sotilas) tehtävät liittyivät valtiontalouteen. Esimerkiksi sotilastoimikunta hoiti ruotujakoisen armeijan lakkauttamisen jälkeen armeijan taloutta, mihin kuului huomattava veronkanto- ja varainhoitotehtävä.[18] Sotilasmenot olivat tuolloin valtiontalouden suurin menoerä.[19] Valtiovaraintoimituskunnan tehtäväkenttä ulottui valtiontalouden (budjetti ja menot) ulkopuolelle myös talous- ja elinkeinopolitiikkaan.[19] Valtiontalouden tulot kuuluivat pääosin kamaritoimituskunnan tehtäviin. Se valvoi veronkantoa sekä tarkasti maakirjoja ja muita yleisiä tilejä pitäen kirjaa myös konseljin menoista. Lisäksi sen toimintaan kuului henkikirjat ja väkilukutilastolaitos.[19]
 |
Tämä artikkeli tai sen osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta. |
Lähteet [muokkaa]
- Heikkinen, Sakari & Tiihonen, Seppo: Valtionrakentaja. Valtiovarainministeriön historia I. Valtiovarainministeriö, 2009. ISBN 978-951-37-5568-3
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b Organisaatio ja tehtävät Valtiovarainministeriö. Viitattu 14.2.2013.
- ↑ Ministeriö Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Historiaa Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ a b c Ministeriön johto Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Valtiovarainministeriön organisaatiokaavio 4.2.2013. Valtiovarainministeriö. Viitattu 14.2.2013.
- ↑ Ministereiden yhteystiedot Valtiovarainministeriö. Viitattu 27.10.2011.
- ↑ Organisaatio ja tehtävät Valtiovarainministeriö. Viitattu 14.2.2013.
- ↑ Hallinnonala Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Virastot Valtiovarainministeriö. Viitattu 14.2.2013.
- ↑ a b c d e f 2 § Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset, rahastot, yhtiöt ja muut toimielimet Valtioneuvoston asetus valtiovarainministeriöstä 26.6.2003/610. 15.11.2007/1023. Finlex Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Lautakunnat Valtiovarainministeriö. Viitattu 14.2.2013.
- ↑ KOTUS: Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.2.2013.
- ↑ Yhtiöt ja liikelaitokset Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Hallinto ja organisaatio 7.8.2008. Kuntien eläkevakuutus. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ 5 § Valtuuskunta Laki Kuntien takauskeskuksesta. 3.11.2006/944. Kuntien takauskeskus. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta Laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta 254/1993. Finlex Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Rahastot Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ a b Valtionrakentaja. Valtiovarainministeriön historia I., s. 16–17
- ↑ a b c Valtionrakentaja. Valtiovarainministeriön historia I., s. 19
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Heikkinen, Sakari & Tiihonen, Seppo: Kriisinselvittäjä. Valtiovarainministeriön historia II. Valtiovarainministeriö, 2009. ISBN 978-951-37-5569-0
Katso myös [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
Valtioneuvoston kanslia | Ulkoasiainministeriö | Oikeusministeriö | Sisäasiainministeriö | Puolustusministeriö | Valtiovarainministeriö | Opetus- ja kulttuuriministeriö | Maa- ja metsätalousministeriö | Liikenne- ja viestintäministeriö | Työ- ja elinkeinoministeriö | Sosiaali- ja terveysministeriö | Ympäristöministeriö
