Suomen valtiovarainministeriö
Sivulta puuttuu | Valtiovarainministeriö (VM) | |
|---|---|
 |
|
| Ministeri(t) | |
| – Valtiovarainministeri | Jutta Urpilainen |
| – Hallinto- ja kuntaministeri | Henna Virkkunen |
| Kansliapäällikkö | Raimo Sailas (valtiosihteeri) |
| Budjetti | 6,0 mrd. € (2007) |
| Työntekijöitä | 390 [1] |
| Osoite | Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO |
| www.vm.fi | |
Valtiovarainministeriö on valtioneuvoston osa, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen talous- ja finanssipolitiikkaa sekä valtion talousarvio. Se pyrkii vakauttamaan talouden kehitystä sekä huolehtimaan verojärjestelmän kilpailukyvystä. Ministeriö vastaa myös valtion henkilöstöpolitiikasta, valtionhallinnon kehittämisestä sekä rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelusta.[2]
Valtiovarainministeriö sai alkunsa 1809 luodun hallituskonseljin, sittemmin Keisarillisen Suomen senaatin, talousosastosta, jolle kuului maan yleinen hallinto.[3]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Organisaatio
Ministeriötä johtaa valtionvarainministeri Jutta Urpilainen. Valtiovarainministeriössä on usein myös toinen ministeri (hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen), jonka vastuualueelle kuuluu osa ministeriön asioista. Ministereiden työnjaosta sovitaan hallitusta muodostettaessa.[4] Ministereillä on apunaan omat määräaikaiset valtiosihteerit – Tuire Santamäki-Vuori (JU) ja Anna-Kaisa Ikonen (HV), sekä sihteerit ja vaihteleva määrä erityisavustajia.[5][6]
Ministeriön ylin virkamies on valtiosihteeri Raimo Sailas. Valtiosihteerin apuna toimii kaksi alivaltiosihteeriä. Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki vastaa kansantaloudellisista asioista ja alivaltiosihteeri Juhani Turunen hallinnollisista asioista.[4][1] Valtiosihteeri ja alivaltiosihteerit osallistuvat myös hallinnonalan virastojen, liikelaitosten, rahastojen ja yhtiöiden ohjaukseen ja valvontaan ministerin vahvistaman työnjaon mukaisesti.[4]
Valtiovarainministeriö on jakautunut seitsemään osastoon, jotka ovat kansantalous- (ylijohtaja Tuomas Sukselainen[7]), budjetti- (budjettipäällikkö Hannu Mäkinen[8]), vero- (ylijohtaja Lasse Arvela[9]) ja rahoitusmarkkinaosasto (ylijohtaja Pentti Pikkarainen[10]) sekä kuntaosasto (ylijohtaja Päivi Laajala[11]), hallinnon kehittämisosasto (ylijohtaja Silja Hiironniemi[12]) ja henkilöstöosasto (valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto[13]), joka toimii samalla valtion työmarkkinalaitoksena.[1] Osastojen johtamisesta vastaavat osastopäälliköt.[4]
Ministeriön sisäisestä hallinnosta vastaa hallintoyksikkö (hallinto- ja kehitysjohtaja Päivi Nerg[14]) ja suoraan johdon alaisuudessa toimivat kansainvälisten asioiden sihteeristö (finanssineuvos Tapio Mutikainen[15]), johdon tuki (johdon asiantuntija Virpi Einola-Pekkinen[5]) sekä viestintä (viestintäjohtaja Anita Sihvola[16]).[1] Ministeriössä toimii myös valtiovarain controller -toiminto[1], joka on valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja.[17]
[muokkaa] Valtiovarainministeriön hallinnonala
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla työskentelee yli 12 000 henkilöä.[18] Näistä suurin osa on vero- ja tullihallinnon palveluksessa.[18]
[muokkaa] Virastot |
[muokkaa] Lautakunnat[muokkaa] Liikelaitokset ja rahastot[muokkaa] Osakeyhtiöt
|
Tähdellä* merkittyihin valtiovarainministeriö määrää valtuuskuntien jäsenet.
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Hallituskonseljin talousosasto
-
Pääartikkeli: Hallituskonselji
Suomen valtiovarainministeriön historia alkaa 1809 muodostetusta hallituskonseljista (vuodesta 1816 Keisarillinen Suomen senaatti). Sen talousosaston valtiovaraintoimituskunta muutettiin maan itsenäistyttyä valtiovarainministeriöksi. Myös 1809 perustetun hallituskonseljin kamaritoimituskunnan tehtävät siirrettiin sen lakkauttamisen yhteydessä vuonna 1917 valtiovarainministeriölle.[30]
Keskushallinnon toimikenttä oli suppea, ja talousasioilla oli siinä merkittävä osa. Kolmen toimituskunnan (valtiovarain-, kamari- ja tili- sekä sotilas) tehtävät liittyivät valtiontalouteen. Esimerkiksi sotilastoimikunta hoiti ruotujakoisen armeijan lakkauttamisen jälkeen armeijan taloutta, mihin kuului huomattava veronkanto- ja varainhoitotehtävä.[30] Sotilasmenot olivat tuolloin valtiontalouden suurin menoerä.[31] Valtiovaraintoimituskunnan tehtäväkenttä ulottui valtiontalouden (budjetti ja menot) ulkopuolelle myös talous- ja elinkeinopolitiikkaan.[31] Valtiontalouden tulot kuuluivat pääosin kamaritoimituskunnan tehtäviin. Se valvoi veronkantoa sekä tarkasti maakirjoja ja muita yleisiä tilejä pitäen kirjaa myös konseljin menoista. Lisäksi sen toimintaan kuului henkikirjat ja väkilukutilastolaitos.[31]
 |
Tämä artikkeli tai sen osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta. |
[muokkaa] Lähteet
- Heikkinen, Sakari & Tiihonen, Seppo: Valtionrakentaja. Valtiovarainministeriön historia I. Valtiovarainministeriö, 2009. ISBN 978-951-37-5568-3
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b c d e Organisaatio ja tehtävät Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Ministeriö Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Historiaa Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ a b c d Ministeriön johto Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ a b c d e Valtiovarainministeriön organisaatiokaavio 1.10.2009. Valtiovarainministeriö. Viitattu 27.10.2011.
- ↑ Ministereiden yhteystiedot Valtiovarainministeriö. Viitattu 27.10.2011.
- ↑ Kansantalousosasto Valtiovarainministeriö. Viitattu 27.10.2011.
- ↑ Budjettiosasto Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Vero-osasto Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Rahoitusmarkkinaosasto Valtiovarainministeriö. Viitattu 27.10.2011.
- ↑ Kuntaosasto Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Hallinnon kehittämisosasto Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Henkilöstöosasto, VTML Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Hallintoyksikkö Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Viestintä Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Valtiovarain controller -toiminto Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ a b c Hallinnonala Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ a b Maistraatit Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Virastot Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ a b c d 2 § Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset, rahastot, yhtiöt ja muut toimielimet Valtioneuvoston asetus valtiovarainministeriöstä 26.6.2003/610. 15.11.2007/1023. Finlex Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Hallinto ja organisaatio 7.8.2008. Kuntien eläkevakuutus. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ 5 § Valtuuskunta Laki Kuntien takauskeskuksesta. 3.11.2006/944. Kuntien takauskeskus. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Laki Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta Kunnallinen työmarkkinalaitos. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Valtuuskunta ja toimisto Kunnallinen työmarkkinalaitos. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Lautakunnat Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Rahastot Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ a b Yhtiöt ja liikelaitokset Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Tietokarhu Oy 31.8.2009. Tieto Oyj. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ a b Valtionrakentaja. Valtiovarainministeriön historia I., s. 16–17
- ↑ a b c Valtionrakentaja. Valtiovarainministeriön historia I., s. 19
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Heikkinen, Sakari & Tiihonen, Seppo: Kriisinselvittäjä. Valtiovarainministeriön historia II. Valtiovarainministeriö, 2009. ISBN 978-951-37-5569-0
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
Valtioneuvoston kanslia | Ulkoasiainministeriö | Oikeusministeriö | Sisäasiainministeriö | Puolustusministeriö | Valtiovarainministeriö | Opetus- ja kulttuuriministeriö | Maa- ja metsätalousministeriö | Liikenne- ja viestintäministeriö | Työ- ja elinkeinoministeriö | Sosiaali- ja terveysministeriö | Ympäristöministeriö
