Sukunimilaki
Wikipedia
Sukunimilaki on laki, joka velvoittaa jokaiselle kansalaiselle sukunimen. Suomessa nykyinen sukunimilaki on ollut voimassa 9. elokuuta 1985 lähtien. Lain mukaan jokaisella tulee olla sukunimi ja henkilö, jolla ei ole sukunimeä, on velvollinen sen ottamaan. Laissa säädetään mm. lapsen sukunimestä, nimiasioista avioliittoon liittyen ja sukunimen muuttamisesta. [1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Mikä lapsen sukunimeksi?
- vanhempien yhteinen sukunimi
- äidin tai isän sukunimi, mutta ei eri kuin sisaruksilla (jos nämä ovat äidin ja isän yhteisessä huollossa)
- sama pätee ottolapsiin, mutta tuomioistuin voi antaa luvan säilyttää vanha nimi jos se on lapsen edun mukaista
- jos isyys vahvistetaan vasta lapsen väestörekisteriin ilmoittamisen jälkeen, nimen saa vaihtaa isän sukunimeksi sitten kun isyys on vahvistettu
- lapsen huoltaja päättää isän sukunimen ottamisesta, on siis mahdollista, että yksinhuoltajaäiti antaa lapselle tämän isän sukunimen, kun isyys
vahvistetaan, vaikka isä ei tätä haluaisi
- jos alaikäisen lapsen huoltaja menee naimisiin ja ottavat yhteisen sukunimen, lapsen nimen voi muuttaa samaksi (mutta vain jos lapsella ei ole
toista huoltajaa muualla)
[muokkaa] Avioliittoon mennessä?
- puolisot voivat ottaa yhteisen nimen jonka täytyy olla jomman kumman "tyttönimi", ei siis minkään aiemman avioliiton kautta saatu nimi
- tai säilyttää omansa, joka heillä on naimisiin mennessä
- jos otetaan yhteinen nimi, se puoliso jonka nimi muuttuu, voi ottaa itselleen yhdysnimen Maija/Markku Vanhanimi-Uusinimi ja tässä "vanha nimi" voi
olla joko tyttönimi tai se nimi, joka hänellä on naimisiin mennessä (esimerkiksi edellisestä avioliitosta jäänyt nimi)
[muokkaa] Erotessa?
- voi säilyttää avioliiton kautta saamansa nimen
- voi luopua avioliiton kautta tulleesta nimestä ja ottaa käyttöön tyttönimensä, mutta ei mitään aiempaa avioliiton kautta saatua nimeä
- jos on ottanut avioliiton myötä käyttöön yhdysnimen, voi säilyttää sen, tai ottaa käyttöönsä sen etuosan, eli vanhan nimensä (joka voi olla myös aiemman avioliiton kautta saatu nimi)
[muokkaa] Sukunimen saa vaihtaa, jos:
- nimestä on ilmeistä haittaa, se on esimerkiksi hankala kirjoittaa (ulkomaalainen), liian yleinen, merkitykseltään nolo
- uusi nimi on kuulunut aiemmin itselle tai suoraan edeltäville esivanhemmille
- on muu hyvä syy
[muokkaa] Uusi sukunimi ei saa olla:
- sopimaton tai ilmeistä haittaa käytössä aiheuttava
- kotimaisen kielenkäytön vastainen esimerkiksi kirjoitusasultaan
- erittäin yleinen
- etunimenä yleisesti käytetty
- jonkin jo olemassa olevan suvun nimi
- käytössä oleva liikemerkki, yrityksen tai yhteisön nimi, taiteilijanimi tms
(vain ensimmäinen näistä kohdista on aivan ehdoton, muista voi perustellusta syystä poiketa)
[muokkaa] Muuta:
- 12-vuotiaan tai vanhemman lapsen nimeä ei saa muuttaa ilman hänen suostumustaan
- lasten nimiin ja avioliittoihin liittyvät nimiasiat hoidetaan väestörekisterin pitäjän kanssa
- sukunimen muuttamisasiat hoidetaan lääninhallituksen kanssa
