Järjestyslaki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Järjestyslaki on Suomessa lokakuussa 2003 voimaan tullut laki, jonka tarkoitus on edistää järjestystä ja turvallisuutta yleisillä paikoilla sekä ehkäistä vaaratilanteiden syntymistä.[1],[2] Tullessaan voimaan se korvasi kuntien omat järjestyssäännöt, joiden sisältö vaihteli suuresti.[1] Järjestyslaki on siis sama koko maassa riippumatta siitä, minkä kunnan tai kaupungin alueella ollaan. Yleisellä järjestyksellä tarkoitetaan, ettei rauhaa häiritä enemmistöä loukkaavalla huonolla käytöksellä, vaikka toisaalta ihmisten on siedettävä melko pitkälle sellaisiakin tapoja, jotka poikkeavat heidän omista uskomuksistaan tai käsityksistään[2].

Järjestyslaki koskee yleisesti käytettäviä paikkoja riippumatta siitä, kuka paikat omistaa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi kadut, tiet, torit, puistot, uimarannat, hautausmaat, yleiset kulkuneuvot, virastot ja ravintolat.[1] Laissa käsitellään mm. kiellettyjä esineitä, lemmikkieläimiä ja yleisen turvallisuuden vaarantavaa käytöstä.

Järjestyslain rikkomisesta yleisimpiä seuraamuksia ovat sakko, rikesakko ja huomautus. Poliisi voi myös takavarikoida järjestyslain tarkoittaman vaarallisen esineen tai aineen. Päihdyttävää ainetta kielletyllä paikalla nauttivalta poliisi voi ottaa pois avatun pullon tai tölkin ja kaataa sisällön maahan. Säännöksen tiettyjen kohtien rikkomisesta, kuten toisen vahingoittamiseen soveltuvien esineiden hallussapidosta, voi saada myös vankeutta.[1]

Järjestyslaissa kielletty toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyslailla kielletään tietyt asiat, kuten [3]

  • Järjestyksen ja turvallisuuden vaarantaminen sekä häiriön aiheuttaminen yleisellä paikalla esimerkiksi metelöimällä, esineiden heittelyllä tai uhkaavalla käyttäytymisellä.
  • Päihdyttävien aineiden nauttiminen yleisellä paikalla taajamassa ja julkisessa liikenteessä olevissa kulkuneuvoissa. Kielto ei koske asianmukaisia lupia saaneita anniskelualueita eikä yksityiskäytössä olevia kulkuvälineitä. Alkoholijuomien nauttiminen on sallittua puistoissa tai vastaavilla yleisillä paikoilla, mutta tämä ei saa estää tai vaikeuttaa kohtuuttomasti muiden oikeutta käyttää paikkaa sen varsinaiseen tarkoitukseen.
  • Seksuaalipalvelujen ostaminen ja maksullinen tarjoaminen yleisellä paikalla.
  • Virtsaaminen ja ulostaminen yleisellä paikalla siten, että siitä aiheutuu häiriötä yleiselle järjestykselle tai vaaraa terveydelle. Tämä pätee esimerkiksi kadulla tai porttikongissa virtsaamiseen[1].
  • Esitysten järjestäminen yleisellä paikalla, jos se on lainvastaista tai siitä aiheutuu vaaraa terveydelle, vahinkoa omaisuudelle tai huomattavaa häiriötä yleiselle järjestykselle.
  • Yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavan häikäisevän valon, liikenteenohjauslaitetta muistuttavan tai muuten turvallisuutta vaarantavan mainoksen käyttö.
  • Viranomaisen yleisesti nähtäville asettaman julkisen kuulutuksen tai tiedonannon luvaton poistaminen tai turmeleminen.
  • Lisäksi järjestyslaissa esitetään lista esineistä ja aineista, joita on kiellettyä pitää mukana yleisillä paikoilla ilman hyväksyttävää syytä. Tähän kuuluvat mm. nyrkkiraudat, stiletit, sähkölamauttimet, teräaseet, patukat, pesäpallomailat, tikat, ampuma-aseet ja räjähteet. Laki antaa kuitenkin poliisille sekä yksityisten turvallisuuspalveluiden vartijoille oikeuden pitää hallussaan esimerkiksi teleskooppipatukkaa. Ampuma-aseiden ja räjähteiden hallussapidosta säädetään tarkemmin muissa laeissa. Töhrimiseen soveltuvia aineita kuten spraymaalia ei saa pitää mukana yleisellä paikalla ilman hyväksyttävää syytä.

Järjestyslain velvoittama toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyslaki velvoittaa tiettyihin asioihin, kuten[3]

  • Rakennuksen tai rakennelman omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, ettei rakennelman päältä putoava lumi tai muu vastaava aiheuta vaaraa ihmisille tai omaisuudelle.
  • Rakennuksen omistajan tai haltijan velvollisuus on huolehtia siitä, että kerrostalossa on näkyvällä paikalla sellaisen henkilön (esim. isännöitsijä) yhteystiedot, jonka avulla esimerkiksi poliisi, terveydenhuoltoviranomainen tai haastemies voi viipymättä päästä rakennukseen.

Luku 4: Eläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lain neljäs luku käsittelee eläimiä yleisillä paikoilla.[3]

14 § Koirakuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omistajan tai haltijan on:

1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä; tämä koskee myös kissaa, hevosta ja soveltuvin osin myös muita lemmikki- ja kotieläimiä;

2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; tämä koskee myös kissaa, hevosta ja soveltuvin osin myös muita lemmikki- ja kotieläimiä (19.12.2003/1195)

3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.

Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei koske virantoimituksessa käytettävää valtion omistamaa koiraa, vartiointitehtävässä olevaa vartijan koiraa, palvelutehtävässä olevaa koulutettua pelastuskoiraa, liikuntavammaisen avustajakoiraa eikä näkövammaisen opaskoiraa.

Mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ei koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Koiran tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.

15 § Ratsastaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ratsastaminen ja hevos- tai muulla vastaavalla ajoneuvolla ajaminen on kielletty kuntopolulla tai muulla sen kaltaisella juoksuradalla, yleiseen käyttöön kunnostetulla ladulla ja urheilukentällä, jollei muuta ole osoitettu. Tämä ei koske välttämätöntä huolto ja kunnossapitotöitä, kuten työhevosen avustuksella tehtäviä metsänhoidollisia töitä eikä viranomaisten järjestyksenpitotoimintaa, kuten poliisiratsukkoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Järjestyslaki korvaa kuntien järjestyssäännöt Poliisilehti 2003/4. Viitattu 20.5.2009.
  2. a b Jukka Hämäläinen: Järjestyslaki kiteyttää yhteiset pelisäännöt Poliisilehti 2003/4. Viitattu 20.5.2009.
  3. a b c Järjestyslaki 27.6.2003/612 Finlex. 27.6.2003. Helsinki. Viitattu 19.5.2009.