Kouluruokailu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Esimerkki suomalaisesta lautasmalliin perustuvasta kouluateriasta.

Kouluruokailulla tarkoitetaan kaikille oppivelvollisille koulupäivän aikana olevaa tapahtumaa, jossa heille on tarjottava jokaisena koulupäivänä tarkoituksenmukainen, järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen lakisääteinen maksuton ateria.[1] Kouluruokailun tavoitteena on edistää oppilaan tai opiskelijan terveyttä ja työskentelytehoa sekä hyviä tapoja.

Kouluruokailussa tarjottavat ateriat suunnitellaan usein etukäteen ja niitä varten laaditaan ruokalista, joka on useimmissa kouluissa kiertävä. Kouluruokaan kuuluvat lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, leipä, levite ja juoma.[2]

Kaikista koululaisista 85 prosenttia syö päivittäin kouluruokaa. Sen sijaan 13–17-vuotiaista vain 65 prosenttia syö kouluruoan päivittäin. Joka kolmas murrosikäinen koululainen ei syö koulussa lämmintä ruokaa tai se korvataan makeisilla.[3]

Kouluruokailusuositus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouluruokailun suositukset on annettu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuosituksissa (2008). Suositusten tarkoituksena on varmistaa oppilaiden ravitsemukselliset tarpeet ja kouluruoan maittavuus. Opettajia suositellaan osallistumaan kouluruokailuun, ja ruokailun merkitystä tulisi painottaa kouluopetuksessa. Kouluissa tulisi myös olla ruokailutoimikunnat. Rauhalliseen ja viihtyisään ateriointiin tulisi olla käytettävissä vähintään 30 minuuttia, minkä jälkeen oppilailla tulisi olla aikaa lyhyeen ulkoiluhetkeen. Terveellinen välipala tulisi olla tarjolla yli kolmen tunnin yhtäjaksoisen opetuksen jälkeen.[4]

Kouluruokasuositukset noudattavat suomalaisia virallisia ravitsemussuosituksia ja perustuvat lautasmalliin. Hiilihydraattia tulisi olla energiasta 55 %, rasvaa 30 % ja proteiinia 15 %. Suolaa ja eläinrasvaa tulisi rajoittaa ja kuitua suosia.[4]

Erityisruokavaliot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppilaille, jotka eivät voi syödä normaalia kouluruokaa sairauden, uskonnollisen tai eettisen vakaumuksen takia, on tarjottava erityisruokavalioateria. Sairauden hoitoon tai muun terveydellisen syyn johdosta valittuun erityisruokavalioon tarvitaan lääkärin, ravitsemusterapeutin tai terveydenhoitajan antama lausunto.[2]

Välipalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan tarjotaan perinteisen kouluruokailun lisäksi koulupäivän aikana myös maksuton välipala, mutta suurimmassa osassa kouluissa tätä mahdollisuutta ei ole. Kouluissa ja oppilaitoksissa ei kouluaikana suositella tarjottavan säännöllisesti makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja, vaan välipala-automaattien tai kioskien tulisi tarjota terveellisiä tuotteita.[2]

Ruokailutuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeakoulutasolla opiskelijaruokailua tuetaan myös, mutta se ei ole enää ilmaista. Kelan ateriatuki oli vuonna 2008 1,67 euroa per ateria. Alennuksen saa ravintoloissa, jotka ovat ateriatuen piirissä. Siihen ovat oikeutettuja korkeakouluopiskelijat, yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat.[5]

Kouluruokailun historiaa Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalaisia oppilaita syömässä kouluateriaa vuonna 1941.

1800–1900-lukujen vaihteessa kansakoulujen käynti ei ollut vielä Suomessa kovin yleistä. Syynä tähän olivat muun muassa ravinnon ja vaatteiden puute.[6] Varattomille oli tarjottu paikoin maksutonta kouluruokaa jo 1900-luvun alusta (esimerkiksi Kuopiossa vuodesta 1902 lähtien). [7] Keskustelu kouluruokailun tarpeellisuudesta johti siihen, että vuonna 1905 Augusta af Heurlin perusti koulussa valtakunnallisen Koulukeittolayhdistyksen. Vuonna 1913 valtio myönsi ensi kerran avustusta kouluruokailua varten. Aluksi ruokaa tarjottiin kansakouluissa vain vähävaraisimmille, eikä tämä tapa muuttunut Suomen itsenäistyttyä eikä oppivelvollisuuden tullessa voimaan vuonna 1921.[8] Oppikouluissa ruokailu oli aina maksullinen.[9]

1930-luvulla alettiin valmistella uutta lakia kouluruokailuun liittyen, ja esimerkiksi Turussa alettiin perustaa kouluihin omia keittoloita. Niihin kouluihin, joista keittolat puuttuivat, tuotiin ruoka muualta. Ruokalistalla oli pääasiassa keittoja, vellejä ja puuroja, joskin esimerkiksi tuberkuloosipotilaille tarjottiin monipuolisempaa ruokaa.[10] Sodat muuttivat taas tilannetta. Koulujen tuli tuottaa sotakentille terveitä sotilaita, ja siviiliväestön lapsien ruokailusta kannettiin huolta niin, että eduskunta määräsi vuonna 1943 kaikki kansakoulut tarjoamaan koululaisille lämpimän lounaan ilmaiseksi vuoteen 1948 mennessä. Vuotta 1948 onkin pidetty maksuttoman kouluruokailun alkamisvuotena.

Vuosina 1972–1977 siirryttäessä peruskouluun laki edellytti, että kaikkien peruskouluikäisten tuli saada ilmainen lämmin ateria. Samalla tämä oikeus laajennettiin myös lukioihin ja ammattikouluihin.[11]

Oslolaispoikia kouluruokalassa 1956.

Kouluruokailu maittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa kouluruokailu on ollut ilmaista vuodesta 1973 lähtien. Oppilaat rakentavat ruokalautasensa buffetista, jossa tarjotaan samankaltaista ruokaa kuin Suomessakin.

Britanniassa kouluruoka oli vähävaraisille perheille ilmaista 1980-luvulle asti. Silloin aloitettu kouluruoan kilpailutus on Medical Research Councilin mukaan laskenut brittiläisen kouluruoan tasoa 1950-lukuun verrattuna. Vuonna 2004 kokki Jamie Oliver johti kouluruoan parantamiseen tähdännyttä kampanjaa, jonka seurauksena hallitus lisäsi kouluruokailun määrärahoja.

Yhdysvalloissa on kansallinen koululounasohjelma, johon osallistuvat koulut saavat huokealla hinnalla ravitsemussuositusten mukaista ruokaa ja ovat velvollisia antamaan alennusta siihen oikeutetuille oppilaille. Yhdysvaltalaisissa ravitsemussuosituksissa on samat kalori-, rasva- ja suolarajoitukset kuin suomalaisissakin. Yli 90 prosenttia kouluista tarjoaa ravitsemussuositusten mukaista ruokaa vaihtoehtona oppilailleen.

Ranskassa vanhemmat maksavat puolet ruoan hinnasta. Ruokalistat lähetetään vanhemmille etukäteen. Lounastauon on kestettävä vähintään puoli tuntia. Ruokaan kuuluu viisi osaa: alkuruoka, salaatti, pääruoka, juustolautanen ja jälkiruoka. Ruoan kanssa tarjotaan vettä ja leipää. Ruoka- ja juoma-automaatit kiellettiin kouluista vuonna 2005.[12]

Kanadassa valtio ei rahoita kouluruokailua, vaan vanhemmat antavat oppilaille kouluruan mukaan tai antavat lasten käydä kotona ruokatauolla. Maassa on myös järjestöjä, jotka auttavat kouluruokailussa.[13]

Intiassa on ilmainen kouluruokailu.

Japanissa vanhemmat maksavat 250–300 yeniä lastensa aterian hinnasta ja kunta maksaa loput. Päivittäinen ruokalista on yhdenmukainen koko maassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Perusopetuslaki 628/1998, 31 § ja Lukiolaki 629/1998, 28§
  2. a b c Opetushallitus: kouluruokailu
  3. Terveydeksi -kirjasarjan Kunnon valinnat -kirja, s. 17
  4. a b Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuositus 2008
  5. Ateriatuki Kansaneläkelaitos. Viitattu 14.2.2008.
  6. Lintukangas, Seija, Manner, Maisa, Mikkola-Montonen Annikki, Mäkinen Eira ja Partanen Raija 1999. Kouluruokailu ̣– terveyttä ja tapoja. Helsinki: Opetushallitus.
  7. 1872 Koulun arkea: ilmaista kouluruokaa Kuopiossa 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  8. Posti, Paula 1988. Kouluruokailun kehitys oppilashuollon osa-alueena kansakouluissamme vuosina 1905–1921. Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, kotitalousopettajan koulutuslinja. Syventävien opintojen tutkielma.
  9. Kiuasmaa, Kyösti 1982. Oppikoulu 1880-1980. Kirjapaino osakeyhtiö Kaleva. Oulu.
  10. Ensiö, Armas 1940. Kertomus Turun kaupungin Kunnallishallinnosta vuonna 1938. Neljäskymmenesensimmäinen vuosikerta. Turku Uuden Auran Osakeyhtiön Kirjapaino. ja Ensiö, Armas 1937. Kertomus Turun kaupungin Kunnallishallinnosta vuonna 1936. Kolmaskymmenesyhdeksäs vuosikerta. Turku Uuden Auran Osakeyhtiön Kirjapaino.
  11. Lintukangas Seija, Manninen Marjaana, Mikkola-Montonen Annikki, Palojoki Päivi, Partanen Merja ja Partanen Raija 2007. Kouluruokailun käsikirja. Laatueväitä koulutyöhön. Opetushallitus: Helsinki. ja Syväoja Hannu 2004. Kansakoulu - suomalaisten kasvattaja. PS-kustannus Jyväskylä.
  12. [1]
  13. http://www.parentcentral.ca/parent/Education/article/709051

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]