Audismi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Audismi on termi, jota käytetään kuvaamaan kuurojen ja huonokuuloisten syrjintää. Se voi myös tarkoittaa tiettyjä stereotypioita kuuroista ja huonokuuloisista. Audismissa voidaan esimerkiksi olettaa, että kuulevien kulttuuriset tavat ovat jollain tapaa kuurojen tai viittomakielisten kulttuurisia tapoja parempia. Toisaalta voidaan ajatella, että kuurot ovat jollain tapaa kuulevia kyvyttömämpiä. Termiä voidaan käyttää myös toisin päin kuurojen syrjiessä kuulevia.

Audismin käsite ei ole kovin laajasti käytössä. Yhdysvaltalainen kuurouden tutkimuksen professori H-Dirksen L. Bauman on kuitenkin esittänyt, että sellaisen käsitteen olemassaolo, jolla voidaan kuvata kuurojen kohtaaman sorron ja syrjinnän muotoja, on hyvin tärkeä. Termiä on käsitellyt vuonna 2008 englanninkielisessä esitelmässään myös Esa Kalela[1][2]

Audistit voivat olla kuulevia tai kuuroja. Audismi on kyseessä on silloin, kun kuuro henkilö tuomitaan kykenemättömäksi tiettyyn käyttäytymiseen tai ammattiin vain koska hän ei kuule. Audismi yhdistetään usein kuulemisen paremmuuteen: ajatellaan, että paremmin kuuleva henkilö on huonommin kuulevaa henkilöä parempi. Yksi audismin muoto on kuurojen yhteisön sisällä tapahtuva erottelu: kuurot, jotka eivät käytä viittomakieltä tai samaistu kuurojen kulttuuriin sekä kuurot, jotka käyttävät viittomakieltä ja samaistuvat kuurojen kulttuuriin, voivat ajatella olevansa toinen toistaan parempia.

Audismin vastustajat opettavat, että kuulemista lukuun ottamatta kuurot voivat tehdä kaikkea samaa kuin kuulevatkin. On kuitenkin huomattava joitakin erikoistapauksia. Kuurot eivät voi esimerkiksi palvella armeijassa, juontaa radio-ohjelmaa tai työskennellä telemarkkinoinnin parissa. Audismin vastustajat huomioivat nämä muutamat valitut esimerkit, mutta ovat kuitenkin sitä mieltä, että kuurot pystyvät suoriutumaan loistavasti lukemattomissa eri tilanteissa ja ansaitsevat ehdottomasti tasa-arvoisen kohtelun.

Määritelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Audismi (lat. audire, kuulla ja –ism, käytännön, käytöksen, uskon tai asenteen järjestelmä, ”systeemi”) on määritelty monella eri tapaa:

  • Usko siitä, että ilman kuuloa elämä on turhaa ja onnetonta, että kuulon menettäminen on suoranainen tragedia ja ”ihmiskunnan vitsaus”, ja että kuurojen ihmisten tulisi kamppailla ollakseen mahdollisimman paljon kuulevien ihmisten kaltaisia. Kuurot aktivistit Heidi Reed ja Hartmut Teuber (yhteiskunnan palvelu- ja puolustusjärjestöstä D.E.A.F. Inc. Bostonista) ajattelevat audismin olevan yksi muoto ableismista (vammaisten syrjintä ei-vammaisten ihmisten taholta). Audistit, kuurot tai kuulevat, välttelevät kuurojen kulttuuria ja viittomakielen käyttöä, ja heillä on Reedin ja Teuberin kuvailema ”pakkomielle siitä, että kuurojen tai huonokuuloisten tulisi käyttää mahdollista jäljellä olevaa kuuloaan, puhetta ja huulilta lukua”. (Pelka 1997: 33)
  • Käsitys siitä, että kyky kuulla tai käyttäytyä kuulevan tavoin tekee ihmisestä paremman. (Tom Humhpries 1977, lainaus Zakista 1996)
  • Patologiseen ajatteluun perustuva suhtautuminen, joka johtaa negatiivisuuteen ketä tahansa kuuroa kohtaan; kuten rasismi tai seksismi, myös audismi tuomitsee ja rajoittaa yksilöitä lähtökohtanaan kuuloaisti tai puhekyky. (Humphrey ja Alcorn 1995:85)
  • Järjestäytynyt instituutio kuurojen ihmisten kanssa toimimiseen. Tämä tarkoittaa kuuroista tehtyjä lausuntoja, näkökulmia, heidän kuvailemistaan, heistä opettamista, päättämistä heidän koulunkäyntipaikoistaan ja joissain tapauksissa asuinpaikoistaan; lyhyesti sanottuna audismi on kuulevien tapa hallita, uudistaa ja harjoittaa päätösvaltaa kuurojen yhteisön yli. Siihen kuuluu sellaisiakin ammatteja kuin kuurojen koulujen johtajat, tulkit, jotkut audiologit, puheterapeutit, korvalääkärit, psykologit, psykiatrit, kirjastonhoitajat, tutkijat, sosiaalityöntekijät ja kuulolaitteiden asiantuntijat. (Lane 1992: 43)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Juha Hietala & Anniina Lavikainen: Huonokuuloinen – syrjäytetty työntekijä? (doc) Kuuloliitto. Viitattu 15.2.2009.
  2. Esa Kalela: Improving the quality of life of hard of hearing people as a political issue (doc) 2008. CHHA-IFHOH Congress. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)