Tasa-arvo Suomessa
Tasa-arvolla viitataan eri yksilöiden tai ihmisryhmien tasapuoliseen kohteluun. Esimerkiksi tasa-arvoisella yhteiskunnalla viitataan usein sukupuolten, yhteiskuntaluokkien ja etnisten ryhmien keskinäisiin suhteisiin sekä vähemmistöjen asemaan. Naisilla ja miehillä on tasa-arvoisessa yhteiskunnassa yhtä paljon oikeuksia ja velvollisuuksia, eivätkä eri ammattien ja yhteiskuntaluokkien väliset taloudellis-sosiaaliset erot ole kohtuuttoman suuria eikä niiden määräytymisperusteita koeta epäoikeudenmukaisiksi.
Mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa, että jokaisella yksilöllä on mahdollisuus kilpailla työelämässä esimerkiksi siten, etteivät hänen taloudelliset edellytyksensä estä häntä opiskelemasta kykyjensä mukaiseen ammattiin ja ettei hänen sukupuolensa, ikänsä tai kuuluminen johonkin vähemmistöön haittaa hänen urakehitystään.lähde?
Juridiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tasa-arvo on Suomessa turvattu Suomen perustuslaissa[1], jonka 6 § 2 momentissa sanotaan: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”[2]. Sen lisäksi Suomessa on säädetty erillinen laki sukupuolten välisestä tasa-arvosta[3], jonka ensimmäisesä artiklassa sanotaan lain tarkoituksesta seuraavasti:
»Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.[3]»
Tasa-arvo suomalaisessa politiikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomi on ensimmäinen maa, joka myönsi naisille täydet poliittiset oikeudet.[4] Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden vuonna 1906, ja samalla suomalaisille naisille annettiin oikeus asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri Miina Sillanpää aloitti apulaissosiaaliministerinä vuonna 1926. Tarja Halonen toimi Suomen ensimmäisenä naispuolisena presidenttinä vuosina 2000–2012. Halonen on ainoa naispuolinen presidentti Suomen kahdestatoista presidentistä. Anneli Jäätteenmäki toimi Suomen ensimmäisenä naispuolisena pääministerinä vuonna 2003. Naispääministereitä Suomessa on ollut kolme: Anneli Jäätteenmäki, Mari Kiviniemi ja Sanna Marin.
Sukupuolittunut väkivalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomi on yksi Euroopan vaarallisimmista maista naisille väkivaltatilastojen mukaan. Vuonna 2014 tehdyn EU-tutkimuksen mukaan jopa 47 % suomalaisista naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista välivaltaa 15 ikävuoden jälkeen.[5] Vaikka vastaavanlaista EU-tutkimusta ei ole toistaiseksi toteutettu vuoden 2014 jälkeen, ei sukupuolittuneen väkivallan tilanne ole Suomen omien rikostilastojen valossa Suomessa merkittävästi parantunut. Vuonna 2021 poliisille tehtyjen raiskausilmoitusten määrä nousi jopa 60 prosenttia.[6] Suomessa on käyty myös aktiivista yhteiskunnallista keskustelua seksuaalirikosten tutkintaan liittyvistä ongelmista, kuten tutkintojen hitaudesta[7], sekä Suomen seksuaalirikoslainsäädännön heikkouksista, joihin pyritään saamaan muutoksia vuonna 2022 esitetyn uudistetun seksuaalirikoslainsäädännön kautta[8].
Taloudellinen tasa-arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miesten keskituntipalkat olivat vuonna 22 prosenttia suuremmat kuin naisten[9]. Suomalaiset työmarkkinat ovat huomattavan sukupuolittuneet, mikä tarkoittaa sitä, että Suomessa miehet ja naiset hakeutuvat yhä vahvasti tietyille aloille, jotka on perinteisesti mielletty "miesten" tai "naisten" ammateiksi.[10] Esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin alan työntekijöistä naisia on yli 80 %, kun vastaavasti tekniikan alan työntekijöistä yli 80% on miehiä.[10] Niin kutsuttu "selittämätön palkkaero" viittaa palkkaeroon, jota ei voida selittää esimerkiksi erilaisella koulutustaustalla tai erilaisella toimenkuvalla. Kun nämä mahdolliset taustamuuttujat on otettu huomioon, naiset ansaitsevat yhä keskimäärin 6,7 % vähemmän kuin miehet.[11]
Suomalaisen kokopäiväisen palkansaajan keskimääräinen kuukausiansio vuonna 2021 oli 3 656 euroa kuussa, mutta palkkajakauma oli niin epätasainen, että 63 prosenttia palkansaajista ansaitsi tätä vähemmän. Ilmiö johtuu etenkin siitä, että palkkahaitarin suurimmassa päässä oli pieni joukko ihmisiä, jotka ansaitsivat hyvin paljon keskivertoa enemmän.[12] Suomessa on lisäksi paljon matalapalkka-aloja. Esimerkiksi toimistosiivoojien tuntipalkka oli 31 prosenttia keskipalkkaa pienempi vuonna 2016[9].
Keskimääräinen eläke vuonna 2021 oli Suomessa 1 784 euroa,[12] ja siitä maksettiin lisäksi huomattavasti enemmän veroa kuin vastaavankokoisesta palkasta[13].
Epätasa-arvoinen hoivavastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hoivavastuu lapsista kasaantuu Suomessa yhä pääsääntöisesti naisille, millä on huomattavia vaikutuksia naisten yhteiskunnalliseen aseman, tulotasoon sekä ammatilliseen kehitykseen. Vuonna 2020 naiset käyttivät 89 % vanhempien kesken jaettavissa olevista vanhempainrahapäivistä.[14] Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset miehet käyttävät hyvin niukasti heille käytettävissä olevaa vanhempainvapaata. Isien vanhempainvapaan käytöllä on huomattu olevan yhteys äitien asemaan työmarkkinoilla.[14] Tilastojen mukaan naiset tekevät myös miehiä enemmän kotitöitä ja ottavat miehiä useammin vastuun kodin ulkopuolisten ihmisten hoivaamisesta.[15]
Asepalvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asevelvollisuus on Suomessa säädetty laissa vain miehille. Naiset ovat saaneet suorittaa asepalveluksen vuodesta 1995 lähtien, mutta suomalaisille naisille asepalvelus on yhä vapaaehtoista. Suomalaisista asepalvelukseen hakeutuneista naisia on vuosittain vain noin 1–2 %.[16] Tammikuussa 2022 avattiin kansalaisaloite tasa-arvoisen maanpuolustuksen puolesta, jonka tavoitteena on muuttaa Suomen maanpuolustus aidosti tasa-arvoiseksi.[17]
Opinnot ja ammatti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tytöt pärjäävät paremmin koulussa, mutta työelämässä poikia päätyy kuitenkin todennäköisemmin johtajiksi.[18]
Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehet elävät lyhyemmän ja sairaamman elämän kuin naiset. Miehet kuolevat keskimäärin 6,9 vuotta nuorempina kuin naiset.[19]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Edita Publishing Oy: Finlex - Ajantasainen lainsäädäntö: Suomen perustuslaki 731/1999 www.finlex.fi. Arkistoitu 18.1.2024. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ Perustuslaki: 2. luku Perusoikeudet, 6 § Yhdenvertaisuus 2 momentti Finlex. 1999. Arkistoitu 23.4.2012. Viitattu 30.4.2016.
- ↑ a b Edita Publishing: Finlex - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986 finlex.fi. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ Suomi on sukupuolten tasa-arvon edelläkävijä STM. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ Tutkimus: Suomi on naisille EU:n toiseksi väkivaltaisin maa Helsingin Sanomat. 5.3.2014. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ Poliisi | Poliisin tilastot näyttävät hälyttävän nousun seksuaalirikosten määrässä Helsingissä: ”Lukemat huolestuttavat meitä syvästi” Helsingin Sanomat. 27.7.2021. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ Rikokset | Kun Anna oli parikymppinen, oman poikaystävän teko suisti koko elämän raiteiltaan – HS oli paikalla, kun Anna kohtasi miehen vuosia myöhemmin silmästä silmään Helsingin Sanomat. 13.1.2022. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ Rikoslain uudistaminen vahvistaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta Valtioneuvosto. 17.2.2022. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ a b Harri Nummila: Tilastokeskus - Yksityisen sektorin tuntipalkat www.tilastokeskus.fi. Viitattu 8.12.2022.
- ↑ a b Suomessa on vallalla yhä jako naisten ja miesten töihin – katso, miten alat ovat juuttuneet sukupuoliin Yle Uutiset. 13.2.2019. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ Sukupuolten palkkaero - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ a b Suomalainen ansaitsee keskimäärin reilut 3 700 euroa kuukaudessa – Silti puolet palkansaajista tienaa kuukaudessa vain vähän yli 3 000 euroa tai vähemmänkin www.apu.fi. 9.11.2022. Viitattu 8.12.2022.
- ↑ Eläkkeen ja palkan verotuksen erot Veronmaksajain Keskusliitto ry. Viitattu 8.12.2022.
- ↑ a b Perhevapaiden käyttö ja kustannukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ Kolumni | Nykyinen asevelvollisuus on epätasa-arvoinen. Ongelman ratkaisisi kaikille pakollinen kriisikoulutus. Helsingin Sanomat. 20.3.2022. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ Kansalaisaloitepalvelu - Yhteisvoimat – kansalaisaloite tasa-arvoisen maanpuolustuksen puolesta Kansalaisaloitepalvelu. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ "Opettaja ei ylläty, jos pojat saavat nelosia" – koulu suosii yhä tyttöjä ja muu yhteiskunta poikia. Yle. 13.6.2022.
- ↑ Klaus Nurmi: Kuolleiden määrä kasvoi viime vuonna – naisten ja miesten lähtöiässä näkyy selvä ero Vantaan Sanomat 26.4.2021. Viitattu 9.12.2022