Major League Baseball

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Major League Baseball
MajorLaagueBaseball.png
Laji baseball
Maa(t) Flag of the United States.svg Yhdysvallat
Flag of Canada.svg Kanada
Perustettu 1876
Joukkueita 30
Hallitseva mestari Boston Red Sox 2013
Eniten mestaruuksia New York Yankees (27[1])
Sivusto MLB.com

Major League Baseball (MLB) on monella mittarilla maailman kovatasoisin baseball-sarja, ei vähiten johtuen sen piirissä liikkuvista suurista rahamääristä. Se on perustettu 1903 yhdistämään kahta pohjoisamerikkalaista liigaa, National Leagueta ja American Leagueta.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytännössä katsoen MLB toimii yhtenä organisaationa, mutta sekä AL että NL pelaavat omat alueelliset lohkonsa, joten lohkoja on yhteensä kuusi. Liigat pelaavat lähestulkoon samoilla säännöillä, ainoana suurempana erona AL:ssa syöttäjä (pitcher) ei osallistu hyökkäyspeliin, kun liigojen joukkueet pelaavat vastakkain, pelataan kotijoukkueen edustaman liigan sääntöjen mukaan. MLB:n toiminnanjohtaja on tällä hetkellä Bud Selig.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Major Leaguen syntyhetkestä ollaan useampaa mieltä. Major League Baseball (nykyinen virallinen organisaatio) käyttää syntyhetkenä vuotta 1869, jollon ensimmäisen ammattilaisjoukkue, Cincinnati Red Stockings, perustettiin. Virallisissa tilaisuuksissa liiga vietti 100-vuotisjuhliaan vuonna 1969 ja 125-vuotisjuhlaa vuonna 1994. Monet ajattelevat, että National Leaguen muodostaminen vuonna 1876 oli alku Major League Baseballille. Toiset taas pitävät kansallisen sopimuksen allekirjoittamisen vuonna 1903 (kahden kauden jälkeen American Leaguen muodostumisesta 1901) olevan todellinen alku Major Leaguelle. Ensimmäinen yritys kansalliseen suurliigaan oli lyhytikäinen National Association, joka toimi 1871-1875. Nykyisistä Major League joukkueista, Atlanta Braves ja Chicago Cubs, saivat alkunsa National Associationin aikana.

Tällä hetkellä on kaksi suurta liigaa: National League (perustettu 1876) ja American League (perustettu 1900 - "major" status vuodesta 1901).

Useat muut kuolleet liigat ovat virallisesti suurena (major) pidettyjä, ja niiden tilastot ja tiedot ovat mukana Major Liigan luvuissa. Näitä ovat Union Association (1884), American Association (1882-1891),jota ei pidä sekoittaa myöhempiin samannimisiin alasarjoihin (minor league), Players League (1890) ja Federal League (1914-1915). 1950-luvun lopulla tehtiin vakava yritys luoda kolmatta Major League'a, Continental League, mutta liigaa ei koskaan pelattu.

Useat Negro liigan pelaajat on kirjattu Baseballin Hall of Fameen. Kuitenkaan Negro liigoja ei virallisesti pidetä suurina lähinnä siksi, koska niiden tilastotiedot ovat puutteellisia.

Nousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1860-luvulla sisällissodan melskeissä, "New York"-tyylinen baseball laajeni kansallispeliksi ja baseballin ensimmäinen hallintoelin, The National Association of Base Ball Players, syntyi. NABBP toimi amatööriliigan tavoin kaksitoista vuotta. Vuoteen 1867 mennessä yli 400 klubia oli liittynyt jäseniksi, suurimman osan vahvimmista seuroista sijaitessa koillisosassa maata.

Vuonna 1870 kehittyi skisma ammatti-ja amatööripelaajien välille, kun 1869 oli perustettu ensimmäinen ammattilaisjoukkue, Cincinnati Red Stockings. NABBP jakautui kahteen ryhmään. National Association of Professional Base Ball Players perustettiin vuonna 1871. Jotkut pitävät sitä ensimmäisenä Major Leaguena. Sen amatööri vastine katosi muutaman vuoden kuluessa.

Vuonna 1876 National League of Professional Base Ball Clubs -joka on edelleen olemassa, luotiin sen jälkeen, kun National Association oli osoittautunut tehottomaksi. Painopiste oli nyt enemmän seuroissa kuin pelaajissa. Seurat voivat nyt valvoa pelaajasopimuksia, estää pelaajia hyppäämästä parempaa palkkaa maksaviin seuroihin. Seurat puolestaan velvoitettiin pelaamaan sarja ohjelman mukaan loppuun, eikä luovuttaa säännöllisesti pelejä, kun seura ei enää ollut taistelemassa liigan mestaruudesta, jota tapahtui usein National Associationin aikana. Yhteisesti pyrittiin hillitsemään myös vedonlyöntiä, joka saattoi tulosten oikeellisuuden kyseenalaiseksi.

Alkuvuosina National League oli myrskyisä ja kilpailevien liigojen uhkaama ja pelaajat kapinoivat vihattua "varauslauseketta" vastaan, joka rajoitti pelaajien vapaata liikkuvuutta seurojen välillä. Kilpailukykyisiä liigoja muodostettiin säännöllisesti, ja ne myös hajosivat säännöllisesti. Menestynein oli American Association (1881-1891), jota kutsuttiin joskus "olut ja viski liigaksi" sen suvaittua alkoholijuomien myynnin katsojille. Useina vuosina, National Leaguen ja American Associationin mestarit kohtasivat loppukaudella. Nämä olivat ensimmäisiä World Series -yrityksiä.

Tuohon aikaan maassa oli kymmeniä liigoja, isoja ja pieniä. Mikä teki National Leaguesta "suuren" oli määräävä asema suurissa kaupungeissa, erityisesti New Yorkissa. Suurissa kaupungeissa on tarjolla medianäkyvyyttä ja tuloja, jolloin ryhmät voivat palkata maan parhaat pelaajat.

Pelaajien hinnoittelusota johti laajamittaisiin sopimusrikkomuksiin ja oikeudellisiin kiistoihin. 1890-luvun lopulla, Western Leaguen johtaja Ban Johnson päätti haastaa National Leaguen asemaa. Vuonna 1900 hän muutti liigan nimen American Leagueksi ja allekirjoitutti sopimuksia pelaajilla, jotka olivat tyytymättömiä National League maksujärjestelyihin ja ehtoihin.

American ja National Leaguen välisen kiistan aiheuttamat shokkiaallot vavisuttivat koko baseball maailmaa. Kokouksessa Leland Hotellissa Chicagossa vuonna 1901, muut baseball liigat sopivat suunnitelmasta säilyttää riippumattomuutensa. 5. syyskuuta 1901, Eastern Leaguen puheenjohtaja Patrick T. Powers, ilmoitti perustavansa toisen National Association of Professional Baseball Leagues, NAPBL tai lyhemmin "NA".

Vaikka NA on jatkunut tähän päivään (Vuodesta 1999 lähtien Minor League Baseball), Ban Johnson näki sen keinona lopettaa pienempien kilpailijoiden uhan laajentaa uusille alueille ja uhata hänen liigansa määräävää asemaa.

Sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattilaisjoukkueita oli liigassa kaudella 2013 yhteensä 30, joista yksi on Kanadasta, loput Yhdysvalloista. Sarja on pelattu joka vuosi, mutta eräinä sotavuosina ja lakko- ja työsulkuvuosina vajaina sarjoina. Esimerkiksi kaudella 1994 sarja keskeytettiin lakon vuoksi.

Yhden sarjakauden pituus on kuusi kuukautta (huhti-, touko-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuu), jonka aikana pelataan 162 peliä. Jokaisen divisioonan voittaja selviää suoraan pudotuspelehin ja jäljelle jääneistä kummankin liigan kaksi parasta kohtaavat kerrasta poikki pelattavassa ns. villi kortti, wild card -ottelussa. Tuon ottelun voittaja sekä divisioonavoittajat pelaavat pudotuspelit lokakuussa. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella (NL/AL divisional series, ALDS/NLDS) vastakkain pelaavat liigansa eniten voittoja saavuttanut joukkue ja wild card -voittaja (Nykyisin on mahdollista että joukkueet ovat samasta divisioonasta, aiemmin tämä kierrettiin). Kaksi muuta divisioonansa voittanutta joukkuetta kohtaavat toisensa. LDS noudattaa paras viidestä -formaattia. Seuraavalla kierroksella (NL/AL championship series, ALCS/NLCS) pelaavat vastakkain edellisen kierroksen voitolliset joukkueet, tällä kertaa pelataan paras seitsemästä -formaatilla. Sekä NL:n että AL:n mestarit kohtaavat toisensa jokaisen vuoden lokakuun lopussa pelattavassa World Seriesissä.

Liigat ja joukkueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MLB-seurojen sijainnit

National League

Eastern Division

Central Division

Western Division

American League

Eastern Division

Central Division

Western Division

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ESPN: MLB World Series Winners Viitattu 6. marraskuuta 2009 (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]