Douglas DC-1

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Douglas DC-1
TWA:n Douglas DC-1 "City of Los Angeles" (koneen rekisterinumero NC 223Y).
TWA:n Douglas DC-1 "City of Los Angeles" (koneen rekisterinumero NC 223Y).
Tyyppi liikennelentokone
Valmistaja Douglas Aircraft Company
Ensilento 1. heinäkuuta 1933
Esitelty 1933
Valmistusmäärä yksi prototyyppi kpl
Muunnelmat Douglas DC-2

Douglas DC-1 oli Douglas Aircraft Companyn valmistama kaksimoottorinen matkustajalentokone. Kone oli metallirakenteinen, alatasoinen ja varustettu sisäänvedettävillä laskutelineillä. Koneesta valmistui vain prototyyppi, jonka pohjalta kehitettiin menestyneet DC-2 ja DC-3 -koneet.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DC-1:n kehityksen voidaan katsoa alkaneen 1931 tapahtuneesta TWA-lentoyhtiön kahdeksan ihmishenkeä vaatineesta onnettomuudesta, jossa Fokker Trimotor -tyyppinen kone hajosi ilmassa sen puisen siipisalon petettyä.

Onnettomuuden seurauksena Yhdysvaltojen ilmailuhallinto määräsi, ettei tulevissa koneissa tule olla puusta valmistettuja siipiä tai kantavia rakenteita. Kilpaileva Boeing-yhtiö kehitti uusien vaatimusten mukaisen modernin Boeing 247 -koneen, mutta rajallisen tuotantokapasiteetin takia kykeni valmistamaan koneita vain pääasiakkaalleen, United Airlines -lentoyhtiölle. TWA järjesti tarjouskilpailun vastaavasta koneesta.

Douglas ei aluksi ollut halukas vastaamaan, epäillen ettei koneelle löytyisi riittävästi markkinoita kattamaan kehityskulut. Hän hahmotteli kuitenkin 2-moottorisen, alatasoisen ja metallirakenteisen koneen, joka kykeni TWA:n vaatimusten mukaisesti lentämään ja laskeutumaan turvallisesti myös yhdellä moottorilla.

Koneesta valmistettiin yksi prototyyppi, joka suoritti ensilentonsa 1. heinäkuuta 1933.[1] Kone osoittautui koelennoilla suorituskyvyltään ja lento-ominaisuuksiltaan ylivertaiseksi aikalaisiinsa Fokker Trimotoriin ja Ford Trimotoriin nähden. Se asetti myös uuden nopeusennätyksen lentäessään Yhdysvaltojen halki 13 tunnissa ja viidessä minuutissa.

TWA:n toivomusten mukaisesta kone varustettiin tehokkaammilla moottoreilla ja muutettiin 14-paikkaiseksi. Tätä Douglas DC-2:ksi nimettyä tuotantomallia yhtiö tilasi 20 kappaletta.

Alkuperäinen DC-1 myytiin Englantiin vuonna 1938, jossa se lensi yksityisomistuksessa joitakin kuukausia. Tämän jälkeen kone päätyi Ranskan kautta Espanjaan Líneas Aéreas Postales Españolas -lentoyhtiölle ja edelleen Iberialle. Kone tuhoutui lento-onnettomuudessa joulukuussa 1940.

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Miehistö: 2 lentäjää sekä lentoemäntä
  • Kapasiteetti: 12 matkustajaa
  • Pituus: 18,3 m
  • Kärkiväli: 17 m
  • Korkeus: 4,88 m
  • Tyhjäpaino: 5 200 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: 7 900 kg
  • Moottorit: Kaksi Wright SGR-1820F Cyclone 9-sylinteristä 710 hv tähtimoottoria

Suorituskyky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suurin nopeus: 373 km/h
  • Lakikorkeus: 7 010 m

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eden, Paul; Moeng, Soph (toim.): The encyclopedia of world aircraft. Enderby, Leicester: Silverdale Books, 2002. ISBN 1-85605-705-4. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Eden 2002 s. 602