Petos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee rikosta. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Petos on tekijänsä epärehelliseen menettelyyn liittyvä rikos. Petoksesta ja sen eri törkeysasteista säädetään Suomen rikoslain 36. luvussa.[1][2][3] Rikoslain 37. luvun 8–11 pykälässä säädetään erikseen maksuvälinepetoksesta. [4][5][6] Verottajaan kohdistuvia petosrikoksia ovat myös veropetokset, joita käsitellään rikoslain 29. luvussa rikoksina julkista taloutta vastaan.[7][8][9] Rikoslaki tuntee myös harvinaiset ja hyvin vakaviksi rikoksiksi luokitellut maanpetos- ja valtiopetosrikokset.[10][11]

Suomen poliisin mukaan internetissä tehtävät petokset ovat yleistyneet ja niiden muoto on monipuolistunut 2000-luvulla huomattavasti. Hyvin yleisiä ovat netissä tapahtuvaan kaupankäyntiin liittyvät petosrikokset tai vastaavat huijaukset. Kiistatapauksissa on tyypillisesti kysymys joko siviilioikeudellisesta riita- tai rikostapauksesta, eikä rajanveto näiden välillä ole aina selvää. [12][13]

Tilastokeskuksen mukaan poliisin tietoon tuli vuonna 2013 yhteensä 21 735 lievää tai "tavallista" petosta sekä 1 100 törkeää petosta. Lievien tai "tavallisten" petosten lukumäärä on likimain kaksinkertaistunut vuosikymmenessä, sillä vuosina 2000–2007 lieviä tai tavallisia petoksia tuli Suomessa poliisin tietoon vuosittain noin 10 000–13 000. Törkeissä petoksissa ei ollut tänä aikana yhtä suurta määrällistä muutosta.[14] Suomen käräjäoikeuksissa ratkaistiin vuonna 2012 yhteensä 2 649 tapausta, jossa pääsyytteenä (vakavin rikos) oli petos tai lievä petos. Näistä hyväksyttiin 2 408 ja hylättiin 166 tapausta. Törkeitä petostapauksia ratkaistiin vuonna 2012 yhteenä 339 tapausta (pääsyyte), joissa mainittu rikosnimike hyväksyttiin 272 tapauksessa. [15]

Petosrikokset Suomen rikoslaissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"1 § Petos[1]
Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Petoksesta tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojärjestelmän toimintaan muuten puuttumalla saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa.
Yritys on rangaistava."

Törkeä petos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"2 § Törkeä petos[2]
Jos petoksessa
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,
3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai
4) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa
ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava."

Lievä petos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"3 § Lievä petos[3]
Jos petos on kokonaisuutena vähäinen, huomioon ottaen tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat, rikoksentekijä on tuomittava lievästä petoksesta sakkoon."

Prosessipetos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prosessipetos kohdistuu viranomaiseen: tuomioistuinta erehdytetään antamaan jotain osapuolta taloudellisesti suosiva tai vahingoittava päätös rikos-, riita- tai hallinto-oikeudellisessa prosessissa. Tuomioistuimelle on esimerkiksi esitetty väärennetty kuitti ja siten erehdytetty tuomioistuin purkamaan omaisuuden takavarikko (KKO 1982-II-27).[16]

Petos kaunokirjallisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petoksen monitahoista ilmiötä on käsitelty laajasti kaunokirjallisuudessa. Sitä esiintyy monilla elämänalueilla ja sen yksi muoto on roolinvaihto eli identiteettipetos. Yhteiskunnallinen kirjallisuus pyrkii usein osoittamaan yhteiskuntaelämässä esiintyvää valheellisuutta. Niinpä Henrik Ibsen kuvaa Nukkekodissa yhteisön vaatimien roolien epärehellisyyttä. Ihmisen moraalisia rakenteita ravistellaan voimakkaasti myös Sofi Oksasen teoksissa Puhdistus ja Kun kyyhkyset katosivat. Kun ihmisten on sopeuduttava muuttuneisiin olosuhteisiin, heistä voi tulla entisen yhteisönsä silmissä luopioita. Postmodernissa kirjallisuudessa petoksen teema on kehitetty tarkoittamaan koko todellisuuden epävarmuutta, yllätyksellisyyttä ja petollisuutta.[17]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rikoslaki (19.12.1889/39), 36 luku - Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä, 1 § Petos Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 14.9.2014
  2. a b Rikoslaki (19.12.1889/39), 36 luku - Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä, 2 § Törkeä petos Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 14.9.2014
  3. a b Rikoslaki (19.12.1889/39), 36 luku - Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä, 3 § Lievä petos Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 14.9.2014
  4. a b Rikoslaki (19.12.1889/39), 37 luku - Maksuvälinerikoksista, 8 § Maksuvälinepetos Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 14.9.2014
  5. a b Rikoslaki (19.12.1889/39), 37 luku - Maksuvälinerikoksista, 9 § Törkeä maksuvälinepetos Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 14.9.2014
  6. a b Rikoslaki (19.12.1889/39), 37 luku - Maksuvälinerikoksista, 10 § Lievä maksuvälinepetos Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 14.9.2014
  7. a b Rikoslaki (19.12.1889/39), 29 luku - Rikoksista julkista taloutta vastaan, 1 § Veropetos Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 14.9.2014
  8. a b Rikoslaki (19.12.1889/39), 29 luku - Rikoksista julkista taloutta vastaan, 2 § Törkeä veropetos Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 14.9.2014
  9. a b Rikoslaki (19.12.1889/39), 29 luku - Rikoksista julkista taloutta vastaan, 3 § Lievä veropetos Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 14.9.2014
  10. a b Rikoslaki (19.12.1889/39), 12 luku - Maanpetosrikoksista Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 14.9.2014
  11. a b Rikoslaki (19.12.1889/39), 13 luku - Valtiopetosrikoksista Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 14.9.2014
  12. a b Petosrikokset Helsingin poliisi, poliisi.fi. Viitattu 14.9.2014.
  13. a b Huijauksen monet muodot Keskusrikospoliisi, poliisi.fi. Viitattu 14.9.2014.
  14. a b Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat. Taulukot tilastossa: Poliisin tietoon tullut rikollisuus. 2. Rikokset ja niiden selvittäminen 1980-2013. (Valittuja rikoksia koskeva osataulukko.) luettu 14.9.2014. Tilastokeskus, stat.fi. Viitattu 14.9.2014.
  15. a b Taulukot tilastossa: Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut. Käräjäoikeuksissa ratkaistut rikosasiat 2009-2013 (Taulukko valituista rikoksista vuosilta 2009-2012, muuttujina Alue, KO:n kokoonpano, Vuosi, Rikos ja Tiedot) Tilastokeskus, stat.fi. Viitattu 14.9.2014.
  16. Heinonen, Olavi ym.: Rikosoikeus, s. 1157–1158. Helsinki: WSOY Lakitieto, 2002. ISBN 951-670-011-X.
  17. Rikama, Juha: Petos: moraalinen ongelma, muutosvoima ja esteettinen tehokeino. Kanava-lehti, 2014, nro 2, s. 49-52. Forssa: Otavamedia. ISSN 0355-0303.