Vojislav Koštunica
| Vojislav Koštunica | |
|---|---|
| Војислав Коштуница | |
-Cropped.jpg) |
|
| Serbian 8. pääministeri | |
|
3. maaliskuuta 2004 – 7. heinäkuuta 2008
|
|
| Presidentti | Boris Tadić |
| Edeltäjä | Zoran Živković |
| Seuraaja | Mirko Cvetković |
| Jugoslavian 4. presidentti | |
|
7. lokakuuta 2000 – 7. maaliskuuta 2003
|
|
| Pääministeri |
Momir Bulatović Zoran Žižić Dragiša Pešić |
| Edeltäjä | Slobodan Milošević |
| Seuraaja | Svetozar Marović (Serbia ja Montenegro) |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. maaliskuuta 1944.svg){kind=small} Belgrad, Jugoslavia (nykyään Serbia) |
| Puoliso | Zorica Radović |
| Tiedot | |
| Puolue | Serbian demokraattinen puolue |
| Uskonto | ortodoksi |
 Nimikirjoitus |
|
Vojislav Koštunica (serb. Војислав Коштуница, [ˈvoisˌlɑv koˈʃtunitˌsɑ], s. 24. maaliskuuta 1944 Belgrad, Serbia) on serbialainen poliitikko (Serbian demokraattinen puolue; Демократска странка Србије). Hän oli Jugoslavian liittotasavallan presidentti 2000–2003 ja Serbian pääministeri 2004–2008.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koštunica opiskeli lakia Belgradissa, suoritti tohtorin tutkinnon, mutta menetti työnsä 1974 arvosteltuaan Titon hallintoa. Vuonna 1989 hän oli perustamassa demokraattista puoluetta (Демократска странка). Vuonna 1992 hänestä tuli keskusta-oikeistolaisen Serbian demokraattisen puolueen (Демократска странка Србије, DSS) johtaja.
Koštunicalla ei ollut siteitä entiseen kommunistiseen puolueeseen, josta Slobodan Miloševićin johtama sosialistipuolue oli lähtöisin, joten häntä tukivat sekä demokratiaa kannattavat että nationalistiset äänestäjät syyskuun 2000 presidentinvaaleissa. Lokakuun 2000 tapahtumien jälkeen Koštunica julistettiin viimein vaalin voittajaksi ja hän oli Jugoslavian presidenttinä vuoteen 2003, jolloin valtio korvattiin Serbia ja Montenegron liittovaltiolla.
Joulukuun 2003 parlamenttivaaleissa DSS:stä tuli suurin demokraattisista puolueista ja Koštunicasta pääministeri maaliskuussa 2004 vähemmistöhallituksen johdossa sosialistipuolueen (Socijalistička partija Srbije, SPS) tuella.
DSS:n Dragan Maršićaninin pärjättyä huonosti presidentinvaaleissa 2004 Koštunica ilmoitti uusista parlamenttivaaleista uuden perustuslain hyväksymisen jälkeen. Vaalien jälkeen Koštunican hallitus pysyi pystyssä presidentti Boris Tadićin Demokraattisen puolueen (Демократска странка; DS) tuella.
Vuoden 2006 Montenegron itsenäistymisen jälkeen Serbiassa kirjoitettiin uusi perustuslaki, joka hyväksyttiin kansanäänestyksessä lokakuussa. Sen astuessa voimaan pidettiin uudet parlamenttivaalit, joissa eniten ääniä sai nationalistinen Radikaalipuolue. Koštunican Serbian demokraattinen puolue jäi kolmanneksi, mutta kolmikuukautisten hallitusneuvottelujen jälkeen Koštunica jatkoi pääministerinä presidentti Tadićin Demokraattisen puolueen ja pienpuolueiden tuella.
Koštunica vastusti voimakkaasti Kosovon yksipuolista julistautumista itsenäiseksi ja asetti ehdoksi maan EU-jäsenyydelle, että Euroopan unioni vetää pois tukensa Kosovolta. Tämä jakoi hallitusta ja Koštunica ilmoitti 8. maaliskuuta 2008 eroavansa pääministerin asemasta, mikä merkitsi uusien vaalien järjestämistä.[1] [2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Serbian pääministeri Vojislav Kostunica ilmoitti eroavansa YLE.
- ↑ Serbian pääministeri Kostunica ilmoitti erostaan 8.3.2008. HS. Arkistoitu 10.3.2008. Viitattu 8.3.2008.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vojislav Koštunica Wikimedia Commonsissa
Zelenović (1991) | Božović (1991–1993) | Šainović (1993–1994) | Marjanović (1994–2000) | Minić (2000–2001) | Đinđić (2001–2003) | Živković (2003–2004) | Koštunica (2004–2008) | Cvetković (2008–2012) | Dačić (2012–2014) | Aleksandar Vučić (2014–2017) | Ana Brnabić (2017–)
.svg){kind=small}
Dobrica Ćosić (1992–1993) | Zoran Lilić (1993–1997) | Slobodan Milošević (1997–2000) | Vojislav Koštunica (2000–2003)
Serbia ja Montenegron presidentti
Svetozar Marović (2003–2006)
| ||||||||||||||||||
