Leena Krohn

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Leena Krohn
Leena Krohn huhtikuussa 2009.
Leena Krohn huhtikuussa 2009.
Syntynyt 28. helmikuuta 1947 (ikä 68)
Helsinki
Kansallisuus suomalainen
Aikakausi 1970–
Ensiteokset Vihreä vallankumous (1970)
Tuotannon kieli suomi
Tunnustukset Finlandia-palkinto 1992
Sivusto kaapeli.fi/krohn
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Leena Elisabeth Krohn (s. 28. helmikuuta 1947 Helsinki)[1] on suomalainen kirjailija. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novelleja, lasten- ja nuortenkirjoja sekä esseitä.

Tuotannossaan Krohn on pohtinut ihmisen suhdetta itseensä ja todellisuuteen, moraalia, todellisuuden ja harhan rajoja sekä elämän ongelmaa erityisesti keinoälyn muotoja tarkastelemalla.

Krohn on palkittu muun muassa kirjallisuuden valtionpalkinnolla 1989, Finlandia-palkinnolla 1992 esseenovellien kokoelmasta Matemaattisia olioita tai jaettuja unia.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leena Krohn kuuluu Krohnin kulttuurisukuun. Hänen isänsä oli toimittaja ja taidearvostelija Alf Krohn.[2] Krohnin sisar Inari Krohn on taiteilija ja graafikko ja on kuvittanut useita Leena Krohnin teoksia. Leena Krohnin poika Elias Krohn on Kulttuurivihkojen päätoimittaja. Krohnin serkkuja ovat kirjailija Aarni Krohn, näyttelijä Heidi Krohn, kirjailija Tiina Krohn ja lääketieteen professori Kai Krohn.

Krohn valmistui ylioppilaaksi vuonna 1967 ja humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 1976 Helsingin yliopistosta.[2] Hän opiskeli pääaineenaan teoreettista filosofiaa ja muina aineina psykologiaa, käytännöllista filosofiaa, kotimaista kirjallisuutta ja taidehistoriaa.[3] Vuosina 1972–1981 hän työskenteli kirjastoamanuenssina kotimaisen kirjallisuuden laitoksella[3] ennen ryhtymistään vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1981.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krohnin esikoisteos oli Inari Krohnin kuvittama ympäristökysymyksiä käsittelevä lastenkirja Vihreä vallankumous (1970). Hän sai teoksesta vuonna 1971 Arvid Lydecken -palkinnon ja valtion nuorisokirjallisuuspalkinnon.[4] Krohn julkaisi uransa alkuvaiheessa kertomuksia lapsille ja sai vuonna 1975 jälleen Arvid Lydecken -palkinnon ja valtion nuorisokirjallisuuspalkinnon satukokoelmalla Viimeinen kesävieras (1974).[5]

Krohn palkittiin Pro Finlandia -mitalilla 1997. Pian tämän jälkeen Krohn palautti Pro Finlandia -mitalinsa vastalauseena sille, että presidentti Ahtisaari myönsi Indonesian metsäministerille Djamaludin Suryohadikusumolle Suomen leijonan ritarikunnan komentajamerkin.lähde?

Krohnin teoksia on käännetty englanniksi, ruotsiksi, viroksi, unkariksi, venäjäksi, japaniksi, latviaksi, ranskaksi, italiaksi, saksaksi, puolaksi ja norjaksi. Romaani Tainaron oli World Fantasy Award -ehdokkaana vuonna 2005.

Internetiä Leena Krohn hyödynsi kirjallisessa toiminnassaan jo 1990-luvun puolivälissä.

Vuonna 2004 ilmestynyt koko perheen elokuva Pelikaanimies perustuu Leena Krohnin kirjaan Ihmisen vaatteissa.

Krohn palkittiin 30 500 euron arvoisella Suomi-palkinnolla 2010. Hotel Sapiens oli vuoden 2013 Finlandia-palkintoehdokkaana.[6]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leena Krohn (vas.), Kaisa Neimala ja Arto Kivimäki Helsingin kirjamessuilla, 2008.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kari Kanto: Leena Krohn. Teoksessa Sisättö, Vesa & Jerrman, Toni (toim.): Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2006. ISBN 951-692-617-7.
  • Liisa Rantalaiho: Kaikenikäisille keskenkasvuisille: Fantasia Leena Krohnin lasten- ja nuortenkirjoissa. Teoksessa Leinonen, Anne & Loivamaa, Ismo (toim.): Ihmeen tuntua: Näkökulmia lasten ja nuorten fantasiakirjallisuuteen. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2006. ISBN 951-692-622-3.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Krohn, Leena Kirjasampo.fi. Viitattu 12.2.2015.
  2. a b c Kuka kukin on 2011, s. 433. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8.
  3. a b Kysymyksiä ja vastauksia Krohnin kotisivut. Viitattu 12.2.2015.
  4. Vihreä vallankumous Kirjasampo.fi. Viitattu 12.2.2015.
  5. Viimeinen kesävieras Kirjasampo.fi. Viitattu 12.2.2015.
  6. Janne Sundqvist: Finlandia-ehdokkaat syynissä Yle.fi, uutiset. Viitattu 12.11.2013.
  7. SKS palkitsi Leena Krohnin 10.10.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 10.10.2013.
  8. Kevään 2015 kirjat (Sivut 4–5) Teos. Viitattu 3.12.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]