Pohjola-Norden

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pohjola-Norden ry
Perustettu 1924
Puheenjohtaja Anders Rusk
pääsihteeri Henrik Wilén
Jäsenmäärä 12 000
Sivusto www.pohjola-norden.fi
Jäsenlehti Pohjola-Norden-lehti

Pohjola-Norden eli Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto on poliittisesti sitoutumaton, pohjoismaista yhteistyötä tekevä kansalaisjärjestö. Vuonna 1924 perustettu Pohjola-Norden on Suomessa ainoa järjestö, jonka päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö. Pohjola-Nordenin tärkein työsarka on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja Pohjoismaiden tunnetuksi tekeminen Suomessa. Yhteydenpito päättäjiin ja viranomaisiin sekä aloitteiden teko ovat toinen merkittävä tehtäväkenttä. Pohjola-Nordenilla on kattava piiri- ja paikallisosastoverkosto, Nuorisoliitto sekä yli 12 000 henkilöjäsentä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Pohjoismaiden asukkaat kokivat tarvetta syventää keskinäistä yhteistyötään. Vuonna 1919 perustettiin kansalliset Norden-yhdistykset Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan, 1922 Islantiin ja 1924 Suomeen. Yhdistysten toiminta lähti alusta alkaen alhaaltapäin kansalaisista itsestään ja perustui yhteisen kielen, kulttuurin ja historian sekä maantieteen luomaan vahvaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen.

Maailmansotien välisenä aikana toiminta perustui erilaisiin kursseihin, juhliin sekä opiskelija- ja kulttuurivaihtoon. Toisen maailmansodan jälkeen toiminta kehittyi laajaksi kansanliikkeeksi, ja piirejä ja paikallisyhdistyksiä perustettiin ympäri maata. Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön kantavana voimana oli erityisesti kummi- ja ystäväkuntayhteistyö.[2]

Alusta lähtien tärkeä osa toimintaa on ollut yhteydenpito poliittisiin ja elinkeinoelämän vaikuttajiin. Tunnetuimpia Norden-yhdistysten aloitteita ovat olleet Pohjolan passivapaus (1954), yhteiset työmarkkinat (1954) ja sosiaalietuudet (1955). Myöhempinä vuosina on myös solmittu mm. pohjoismainen kaksoisverotuksen estävä sopimus sekä pohjoismainen kielisopimus. Tämän hetken tärkeimpiä tehtäviä on poistaa jäljellä olevia rajaesteitä Pohjoismaissa.[3]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdessä muiden Pohjoismaiden Norden-yhdistysten kanssa yhdistys tarjoaa Pohjolassa asuville mahdollisuuden pohjoismaiseen toimintaan ja vuorovaikutukseen.

Pohjola-Norden edistää pohjoismaisten kielten opetusta, osaamista ja käyttöä järjestämällä kielikursseja ja kulttuuriseminaareja, tarjoamalla kouluissa tapahtuvan opetuksen tueksi erilaisia oppimateriaaleja, tukemalla opettajia, oppilaita ja opiskelijoita matka-avustuksin ja osallistumalla yhteispohjoismaisiin kielihankkeisiin. Paikallis- ja aluetason virkamiehille Pohjola-Norden järjestää koulutustilaisuuksia mm. pohjoismaisista sopimuksista ja niiden käytännön sovelluksista. Seminaarit ovat osa pohjoismaista rajaestetyötä ja niiden tavoitteena on erityisesti parantaa tiedonkulkua viranomaisilta kansalaisille.

Pohjola-Norden järjestää myös elinkeinoelämän ja järjestöelämän piirissä työskenteleville tarkoitettuja eri teemoihin keskittyviä luentoja ja seminaareja pyrkien valaisemaan pohjoismaisen yhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia. Pohjola-Norden ylläpitää myös Suomessa Pohjoismaiden ministerineuvoston Haloo Pohjola -neuvontapalvelua Pohjoismaasta toiseen muuttaville kansalaisille.[4]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjola-Nordenilla on kattava piiri- ja paikallisyhdistysverkosto, joka kattaa koko maan. Paikallisyhdistyksiä ympäri Suomen on yhteensä 130.[5] Paikallisyhdistysten alueellisina yhteistyöeliminä toimii kahdeksan piiriä, ja niiden tukena on kuusi aluetoimistoa: Etelä-Suomen alueen toiminnanjohtaja työskentelee Helsingissä, Itä-Suomen alueen Kuopiossa, Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Turussa, Pohjanmaan Vaasassa, Keski-Suomen alueen Jyväskylässä ja Pohjois-Suomen alueen Rovaniemellä. Vaasan ja Jyväskylän piiritoimistojen yhteydessä toimii myös pohjoismainen tiedotustoimisto.[6]

Pohjola-Nordenin ylin päättävä elin on kerran vuodessa kokoontuva liittokokous, joka valitsee liittohallituksen. Vuodesta 2010 liittohallituksen puheenjohtajana on toiminut opetusneuvos Anders Rusk.[7]

Pohjola-Nordenilla on Helsingin Kampissa liittotoimisto, jossa työskentelee kahdeksan vakituista työntekijää. Pohjola-Nordenin pääsihteerinä on vuodesta 2011 toiminut Henrik Wilén.[8]

Norden-yhdistyksiä on Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa, Grönlannissa, Färsaarilla ja Ahvenanmaalla sekä Pohjoismaiden ulkopuolella Virossa, Liettuassa ja Venäjällä.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pohjola-Norden ry: Pohjola-Norden kansalaisjärjestönä Viitattu 17.8.2012. (suomeksi)
  2. Pohjola-Norden ry: Norden-yhdistysten historiaa Viitattu 17.8.2012. (suomeksi)
  3. Pohjola-Norden ry: Pohjola-Norden edunvalvontajärjestönä Viitattu 17.8.2012. (suomeksi)
  4. Pohjola-Norden ry: Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Viitattu 17.8.2012. (suomeksi)
  5. Pohjola-Norden ry: Yhdistykset Viitattu 17.8.2012. (suomeksi)
  6. Pohjola-Norden ry: Piirit ja alueet Viitattu 17.8.2012. (suomeksi)
  7. Pohjola-Norden ry: Puheenjohtaja, liittohallitus ja liittovaltuusto Viitattu 17.8.2012. (suomeksi)
  8. Pohjola-Norden ry: Pohjola-Nordenin liittotoimiston yhteystiedot Viitattu 17.8.2012. (suomeksi)
  9. Föreningarna Nordens Förbund: Hvad er Foreningerne Nordens Forbund Viitattu 17.8.2012. (tanskaksi)