Pirkkalan moniste

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Niin sanottu Pirkkalan moniste oli opetusministeriön, kouluhallituksen ja Tampereen yliopiston psykologian laitoksen opetusmenetelmäkokeilussa tuotettu historian opetusmoniste, jota käytettiin lukuvuonna 1974–1975 Pirkkalan kunnan peruskouluissa viidennen luokan opetuksessa. Kuvitetun 95-sivuisen monisteen aiheena oli ”ihmiskunnan kehityksen yleispiirteet vanhimmista ajoista nykypäiviin saakka”. [1] Tapauksen nousu julkisuuteen aiheutti Suomessa suuren kohun vuonna 1975. Monisteen laati opettaja, maisteri Antti Penttilä.[2][3] Kouluhallituksen puolesta kokeilua valvoi ja ohjasi ylitarkastaja Kari Koukkunen ja Tampereen yliopiston psykologian laitoksen puolesta professori Tapio Nummenmaan johtama PETO (peruskoulun toimivan opetussuunnitelman projekti) -tutkimusryhmä. [1]

Monisteen näkökulma noudatti marxilaista historiankäsitystä ja siinä korostettiin yhteiskuntaluokkia sekä yhteiskuntajärjestelmän riippuvuutta tuotannon rakenteesta. Monistetta pidettiin siksi luonteeltaan neuvostomyönteisenä, ja sen käyttämisestä oppimateriaalina nousi kohu. Väitettiin, että aineisto oli peräisin Neuvostoliitosta, suurimmaksi osaksi kopiota Petroskoissa 1950-luvulla painetusta suomenkielisestä historian oppikirjasta. Monisteessa muun muassa syytettiin Suomen 1930-luvun poliittisia johtajia siitä, että nämä olivat solmineet läheisiä suhteita natsi-Saksaan, mutta toisaalta siinä ei lainkaan mainittu Molotov–Ribbentrop-sopimusta. Toinen maailmansota esitettiin monisteessa vain fasismin ja sosialismin välisenä sotana eikä monisteesta käynyt ilmi, millä puolella Yhdysvallat osallistui sotaan. [4] Kouluhallituksen pyytämissä asiantuntijalausunnoissa monistetta pidettiin erittäin virheellisenä, aukollisena, harhaanjohtavana ja täysin yksipuolisena. Monisteen sanottiin antavan ”harhauttavan mustavalkoisen kuvan ihmiskunnan historiasta”. [1]

Tapaus johti toukokuussa 1975 eduskuntakyselyyn peruskoulun oppimateriaaleista. Silloinen opetusministeri Ulf Sundqvist totesi vastauksessaan, ettei moniste täyttänyt peruskoulun oppimateriaaleille asetettuja vaatimuksia. Toinen opetusministeri Marjatta Väänänen piti kokeilua skandaalina. Opettajien Ammattijärjestö (OAJ) esitti kevätkokouksessaan antamassaan julkilausumassa jyrkän vastalauseensa siitä, että koululaitosta oli Pirkkalassa yritetty käyttää yksipuoliseen poliittiseen kasvatukseen. Kaikki porvaripuolueet, SDP sekä SKDL:n enemmistö tuomitsivat opetuskokeilun. Vain SKP:n taistolainen vähemmistö paheksui ”taantumuksellista hyökkäystä opetuksen vapautta vastaan”, kun Kouluhallitus päätti keväällä 1975, ettei Pirkkalan opetuskokeilua jatketa. [4]

Tampereen yliopiston hallitus päätti kesäkuussa 1975 luopua opetuskokeilun jatkamisesta. Myös kouluhallituksessa päätettiin kohun siivittelemänä haudata moniste, sillä pääjohtaja Erkki Ahon mukaan se antoi yksipuolisen kuvan historiasta.[3]

Myöhemmässä keskustelussa Pirkkalan monistetta on pidetty yhtenä esimerkkinä kouluopetuksen suomettumisesta 1970-luvulla, mutta käytännössä opetuskokeilun merkitys oli vähäinen. Itse opetusmonistetta mielenkiintoisempia olivatkin sen aiheuttamat reaktiot. [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1976, s. 48. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02085-4.
  2. Agricola, Suomen historiaverkko – Pirkkalan monisteesta. Viitattu 29.3.2012.
  3. a b Alenius, Arsi: Pirkkalan koulumoniste levitti vasemmistolaista historiakäsitystä (sisältää videon 21.4.1975 lähetetystä A-Studiosta) Elävä arkisto. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  4. a b c Andres Küng: Mitä Suomessa tapahtuu, s. 273−274. Helsinki: Kirjayhtymä, 1976. ISBN 951-26-1226-7.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.