Suomen YK-liitto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen YK-liitto on vuonna 1954 perustettu kansalaisjärjestö, joka tekee tunnetuksi ja tukee Yhdistyneiden kansakuntien toimintaa ja periaatteita sekä pyrkii edistämään kansainvälistä rauhaa ja yhteisymmärrystä.

YK-liiton toiminnassa on mukana yli 60 muuta suomalaista kansalaisjärjestöä, esimerkiksi paikallisjärjestöjä. YK-liitto ei ole virallisesti osa Yhdistyneitä kansakuntia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen YK-liitto perustettiin 29. marraskuuta 1954, noin vuosi ennen Suomen hyväksymistä YK:n jäseneksi vuonna 1955. Liitto keskittyi toimintansa alkuvuosina tiedottamaan YK:n periaatteista ja päätöksistä.

Perustamisestaan lähtien YK-liiton toiminnassa on ollut mukana lukuisia jäsen- ja paikallisyhdistyksiä. YK-liiton perustana toimi 15 järjestöä, muun muassa Punainen Risti, Työnantajien keskusliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto. Poliittisten organisaatioiden liittyminen liiton jäseniksi sallittiin vuonna 1967. Nykyään Suomen YK-liiton toiminnassa on mukana yli 60 suomalaista järjestöä.

Vuonna 1974 YK-liiton hyväksymän muistion myötä järjestö on ottanut osaa yhteiskunnassa käytäviin keskusteluihin. Muistiossa YK-liitto totesi toimintansa olevan poliittista, mutta samalla poliittisesti sitoutumatonta. Tästä lähtien järjestö on ollut aktiivisesti mukana muun muassa aseistariisunnan, ympäristö- ja kehityspolitiikan sekä sosiaalisen kehityksen edistämisessä.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen YK-liitto toimii jaetussa toimistotilassa Helsingin Töölössä. Vakituisen henkilökunnan lisäksi liitossa työskentelee vaihtuvia harjoittelijoita sekä siviilipalvelusmiehiä.

Liiton toiminnasta päättää vuosittaisessa syyskokouksessa valittava kaksivuotinen hallitus. Hallitus koostuu puheenjohtajasta, kahdesta varapuheenjohtajasta sekä kuudesta kymmeneen muusta jäsenestä ja heidän varajäsenistään.

Vuoden 2012 hallituksen puheenjohtajana toimii Sofia Vikman (Kansallinen sivistysliitto) sekä varapuheenjohtajina Ilkka Kantola (Työväen Sivistysliitto) ja Johanna Kentala-Lehtonen (Maaseudun Sivistysliitto)

YK-liiton puheenjohtajat ja pääsihteerit vuodesta 1954[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtajat:

  • Ilkka Kantola 2014 -
  • Sofia Vikman 2012 - 2013
  • Antti Kaikkonen 2010 - 2011
  • Jutta Urpilainen 2008 - 2009
  • Sirpa Pietikäinen 1997 - 2007
  • Matti Vanhanen 1993 - 1996
  • Ensio Siilasvuo 1991 - 1992
  • Kimmo Kiljunen 1987 - 1990
  • Kari Kinnunen 1986
  • Raimo Väyrynen 1980 - 1985
  • Helvi Saarinen 1974 - 1979
  • Inkeri Airola 1971 - 1973
  • Ulf Sundqvist 1969 - 1970
  • Voitto Saario 1967 - 1968
  • Tauno Suontausta 1960 - 1966
  • Tuttu Tarkiainen 1957 - 1959
  • Niilo A. Mannio 1954 - 1956


Pääsihteerit / toiminnanjohtajat:

  • Helena Laukko 2003 -
  • Rauno Merisaari 2000 - 2003 (vt. Jarmo Ainasoja 15.7.2002 – 30.4.2003)
  • Juha Eskelinen 1993 - 2000
  • Marja-Liisa Kiljunen 1991 - 1993 (vt. Yrsa Wirtanen 2.3.1993 – 31.7.1993)
  • Hilkka Pietilä 1963 – 1990 (vt. Jaana Palojärvi 1989 – 1990)
  • Jaakko Ilvessalo 1961 - 1963
  • Leo A. Kaukiala 1957 - 1961

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen YK-liiton toiminta jakautuu tiedotukseen, koulutukseen ja poliittiseen vaikuttamiseen. Tiedotuksen osalta liitto jatkaa alkuperäistä toimenkuvaansa, eli Yhdistyneiden kansakuntien toiminnasta tiedottamista YK-liiton kotisivujen sekä liiton tuottaman materiaalin avulla. Liitto esimerkiksi uutisoi ajankohtaista Yhdistyneiden kansakuntien työhön liittyvistä asioista, sekä tuottaa opaskirjoja YK:n toiminnasta.

YK-liitto tekee myös paljon yhteistyötä suomalaisten koulujen kanssa. Liiton tavoitteena on kouluttaa opettajia ja oppilaita YK:n toiminnan tärkeydestä ja yksityiskohdista. Erityisesti kouluja varten tuotetun aineiston lisäksi YK-liitto järjestää oppilaille esimerkiksi Malli-YK -kokouksia, joissa oppilaat saavat simuloida eri YK:n päättävien elinten istuntoja.

Vuonna 1974 hyväksytyn muistion mukaisesti Suomen YK-liitto yrittää myös vaikuttaa etenkin valtion YK-politiikkaan. Liitto järjestää seminaareja joissa poliittiset vaikuttajat pääsevät jakamaan näkemyksiään, esimerkiksi ympäristö-asioista. Tämän lisäksi YK-liitto laatii kannanottoja ja lausuntoja ajankohtaisiin aiheisiin liittyen.

Suomen YK-liiton vuosille 2010-2015 laaditussa strategiassa järjestön toiminta-ajatus ja –muodot määritellään seuraavalla tavalla:

"Liiton tarkoituksena on valtakunnallisena keskusjärjestönä tehdä tunnetuksi Yhdistyneiden kansakuntien päämääriä ja periaatteita sekä tukea järjestön toimintaa ja siten edistää kansainvälistä yhteisymmärrystä ja kansojen rauhanomaista yhteistoimintaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto kouluttaa, tiedottaa, julkaisee, vaikuttaa ja ottaa kantaa. Liitto tukee samaa tarkoitusta toteuttavien paikallisten rekisteröityjen YK-yhdistysten toimintaa. Toimintansa tukemiseksi liitto voi järjestää arpajaisia, keräyksiä, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta."

YK-liitto ei ole virallisesti osa Yhdistyneitä kansakuntia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Leisma, Inka (toim.): Yhdistyneet kansakunnat - järjestelmä ja toiminta yksissä kansissa. Suomen YK-liitto, 2009. ISBN 987-952-9694-73-0.
  • Allahwerdi, Helena ym.: Maailmankansalaisen käsikirja: Opas maailmankansalaisen kypsyyskokeen suorittajille. Työryhmä: Helena Allahwerdi ym. Toimittaja: Pauliina Parviainen. Helsinki: Suomen YK-liitto, 1995. ISBN 952-9694-16-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä järjestöön, yhdistykseen tai organisaatioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.