Polkupyörävaras

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Polkupyörävaras
Ladri di biciclette
Elokuvan italialainen juliste
Elokuvan italialainen juliste
Ohjaaja Vittorio De Sica
Käsikirjoittaja Cesare Zavattini
Oreste Biancoli
Suso Cecchi D'Amico
Vittorio De Sica
Adolfo Franci
Gherardo Gherardi
Gerardo Guerrieri
Tuottaja Giuseppe Amato
Säveltäjä Alessandro Cicognini
Kuvaaja Carlo Montuori
Mario Montuori
Leikkaaja Eraldo Da Roma
Pääosat Lamberto Maggiorani
Enzo Staiola
Lianella Carell
Elena Altieri
Gino Saltamerenda[Huom 1]
Valmistustiedot
Valmistusmaa Italia
Tuotantoyhtiö P.D.S. - Produzione De Sica
Levittäjä Ente Nazionale Industrie Cinematografiche
Netflix
Ensi-ilta 1948
Kesto 93 min
Alkuperäiskieli italia
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Polkupyörävaras (ital. Ladri di biciclette[Huom 2]) on Vittorio De Sican ohjaama italialainen elokuva vuodelta 1948. Se kertoo köyhästä miehestä, joka kuljeksii Rooman kaduilla etsimässä varastettua polkupyöräänsä.[1]

Klassikkoelokuva on de Sican mestariteos ja italialaisen neorealismin kestävimpiä teoksia.[2]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Työtön ja köyhä Antonio Ricci (Maggiorani) on onnistunut työpaikan haussa, mutta hän tarvitsee polkupyörän voidakseen hoitaa työn, joka vaatii siirtymistä moneen eri paikkaan Roomassa päivän mittaan. Hänellä on pyörä, mutta se on panttilainaamossa. Hänen vaimonsa Maria (Carell) saa sen lunastettua lainattuaan rahaa myötäjäisiään (vuodevaatteita) vastaan. Pyörä varastetaan kuitenkin jo ensimmäisenä työpäivänä. Antonio näkee varkauden ja lähtee etsimään varasta ja pyöräänsä yhdessä pienen poikansa Brunon (Staiola) kanssa. Kun koko päivän kestänyt pyörän etsiminen ei tuota tulosta, epätoivoinen Antonio lopulta yrittää itse varastaa toisen polkupyörän, mutta jää kiinni itse teossa.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Lamberto Maggiorani  Antonio Ricci  
 Enzo Staiola  Bruno Ricci, Antonion poika  
 Lianella Carell  Maria Ricci, Antonion vaimo  
 Gino Saltamerenda  Baiocco, etsinnässä auttava Antonion ystävä  
 Vittorio Antonucci  polkupyörävaras  
 Giulio Chiari  kerjäläinen  
 Sergio Leone  opiskelija  

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva sai parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar -erikoispalkinnon ennen varsinaisen palkintokategorian perustamista.

Vuonna 1979 kolmekymmentä suomalaista elokuva-arvostelijaa ja -asiantuntijaa teki kukin luettelon kaikkien aikojen sadasta merkittävimmästä elokuvasta, ja Polkupyörävaras oli mukana heistä yhdeksäntoista listalla[3].

Vuonna 2018 BBC:n kansainvälinen asiantuntijaraati äänesti Polkupyörävarkaan kaikkien aikojen toiseksi parhaaksi ei-englanninkieliseksi elokuvaksi Kurosawan Seitsemän samurain jälkeen.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Elonetissä "Gino Saltameranda”
  2. tarkempi käännös on ”Polkupyörävarkaat”

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yle, elokuvat (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Päivän elokuvia, Tv-maailma, 20/2012 sivu 9
  3. Astala, Erkki: Ne sata tärkeintä, Projektio 2/1980 s. 7.
  4. The 100 greatest foreign-language films BBC Culture. 30.10.2018. Viitattu 14.11.2018. (englanniksi)