Haisuli
| Haisuli | |
|---|---|
Haisuli Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjan jaksossa Muumipeikko ja Haisuli vaihdokkaina. |
|
| Luoja(t) | Tove Jansson |
| Näyttelijä(t) | Matti Ruohola |
| Ensiesiintyminen | Muumipeikko-sarjakuvat |
| Kustantaja | WSOY |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Haisuli |
| Sukupuoli | mies |
| Asuinpaikka | Muumilaakso |
| Luonteenpiirteet | ahne, itserakas, ilkeä, nopea liikkeissään |
| Suhteet | |
| Tutut | Muumilaakson asukkaat |
Haisuli (ruots. Stinky) on pieni, ruskea, karvainen satuhahmo Tove Janssonin Muumi-sarjakuvissa ja niihin perustuvassa japanilaisessa animaatiosarjassa Muumilaakson tarinoita. Animaatiosarjassa hänelle on kuvattu vaaleanpunaiset, palloihin päättyvät tuntosarvet. Haisulia kuvataan Muumi-sarjoissa varkaaksi. Haisuli asuu Muumilaaksossa Yksinäistenvuorten juurella olevassa metsässä puun rungon sisällä (näytetään muun muassa jaksossa 92 ”Muumipeikko ja Haisuli vaihdokkaina” ja jaksossa 98 ”Punainen täysikuu”). Yleisesti hän lepäilee pensaissa, puissa tai kivikasoissa.
Luonteenpiirteinä voisi mainita, että hän on ahne, ajattelee ensisijaisesti lähinnä omaa etuaan, pitää arvokkaista esineistä, nauttii suuresti tekemällä toisista pilkkaa ja on myös hirveän utelias. Hän ei silti ole läpikotaisin paha eikä vailla inhimillisiä ominaisuuksia. Haisuli ei erityisemmin pidä vedestä.
Haisuli keppostelee mielellään ja aiheuttaa harmia jatkuvasti etenkin pihistelemällä tavaroita omaan käyttöönsä. Siksipä Muumilaakson asukkaat välttelevät häntä, eikä hänellä juurikaan ole ystäviä. Muumit tapansa mukaan tosin ovat yrittäneet olla Haisulia kohtaan suvaitsevaisia, vaikka toisinaan hän ylittää jopa heidänkin sietokykyjensä rajat. Vaikka Haisuli osaa välillä olla todella ilkeä, hän ei sisimmältään kuitenkaan ole paha. Haisuli on Muumi-tarinoiden ainoa "vakituinen" rikollinen, ilman häntä Muumilaakson poliisi olisi työtön.
Muumi-sarjakuvissa Haisuli nimensä mukaisesti haisee pahalta. Tätä käytetään toisinaan hyväksi, kun halutaan päästä eroon jostakin henkilöstä, mutta ei haluta suoraan sanoa sitä. Lisäksi Haisuli syö melkein mitä vain, muun muassa huonekaluja.
Haisulilla on merkittävä rooli myös Tove Janssonin viimeisessä Muumi-kirjassa Outo vieras Muumitalossa (1980), joka on sarjakuvien ohella Janssonin ainoa Muumi-teos, jossa Haisuli esiintyy. Kirjassa Haisuli esiintyy nimellä Merirosvo-Haisuli, joka tulee keskellä yötä Muumitaloon. Muumitalossa nousee kova meteli, kun kaikki huonekalut ovat hajalla ja kaikkialla leijailee "kammottava haisu". Esi-isä esittää valituksia kaakeliuunin takaa ja lukuisat Muumitalon asukkaat kokoontuvat pitämään neuvottelua. Pikku Myy lähtee alas kellariin tutkimaan, kuka vieras on ja löytää tämän. Haisuli istuu keittiössä tuolilla, kun Muumipappa tulee paikalle ja huomaa, että vieras on Merirosvo-Haisuli, jonka hän on tuntenut nuoruudessaan.
Haisulin suomenkielinen ääninäyttelijä sarjassa Muumilaakson tarinoita on Matti Ruohola, joka esittää myös Muumipappaa ja Posteljoonia.[1]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Muumilaakson tarinoita YLE. Viitattu 28.5.2011.
| Hahmot | Muumipeikko - Muumimamma - Muumipappa - Nuuskamuikkunen - Pikku Myy - Nipsu - Niiskuneiti - Niisku - Haisuli - Hattivatit - Mörkö - Hemuli - Vilijonkka - Mymmeli - Noita - Aliisa - Tuutikki - Surku - Muumilaakson poliisi - Tiuhti ja Viuhti - Piisamirotta – Hosuli – Sosuli - Fredrikson - Kaikki hahmot luettelossa |
| Paikat | Muumilaakso - Yksinäiset vuoret - Muumitalo |
| Kirjat | Muumit ja suuri tuhotulva - Muumipeikko ja pyrstötähti - Taikurin hattu - Muumipapan urotyöt - Vaarallinen juhannus - Taikatalvi - Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia - Muumipappa ja meri - Muumilaakson marraskuu |
| Kuvakirjat | Kuinkas sitten kävikään? - Kuka lohduttaisi Nyytiä? - Vaarallinen matka - Outo vieras Muumitalossa |
| Animaatiot | Die Muminfamilie (1959) - Mūmin (1969) - Shin Mūmin (1972) - Muumien maailma (1978) - Muumilaakson tarinoita (1990) |
| Elokuvat | Muumipeikko ja pyrstötähti - Muumi ja vaarallinen juhannus - Muumi ja punainen pyrstötähti |
| Sarjakuva | Muumipeikko (sarjakuva) |
Sivulta puuttuu