Hemuli
| Kasvitieteilijä-Hemuli | |
|---|---|
 Hemuli-nimellä viitataan useimmiten kasveja ja postimerkkejä keräävään Hemuliin. |
|
| Luoja(t) | Tove Jansson |
| Näyttelijä(t) |
suomeksi: Tapio Hämäläinen(mm. Muumilaakson tarinoita, Muumipeikko ja pyrstötähti) Jarmo Koski(Muumien maailma) Taisto Oksanen (Muumilaakso) Niklas Åkerfelt(Muumien taikatalvi) Markku Huhtamo(Muumilaakson tarinoita, 2017) Jarmo Koski(Muumipeikko ja pyrstötähti, 2020) ruotsiksi: Peik Stenberg(mm. I Mumindalen) japaniksi:  Minoru Yada(mm. Tanoshii Mūmin Ikka) inarinsaameksi:  Tuomo Huusko |
| Ensi- esiintyminen |
Muumipeikko ja pyrstötähti (1946) |
| Kustantaja | Söderström & Co, Schildts, WSOY |
| Henkilötiedot | |
| Ammatti | postimerkkeilijä, kasvitieteilijä, lintutieteilijä |
| Sukupuoli | mies |
| Asuinpaikka | Muumilaakso |
| Luonteenpiirteet | tieteellinen, perusteellinen |
| Suhteet | |
| Sisarukset | Hemulitäti |
| Tutut | mm. Muumien perhe |
Hemuli on laji Tove Janssonin Muumi-kirjoissa ja -sarjakuvissa sekä niihin perustuvissa animaatioissa. Useimmin nimellä viitataan ensimmäisissä kirjoissa sekä televisiosarjoissa esiintyvään Hemuliin (ruots. Hemulen), joka kerää postimerkkejä ja kasveja. Hemuleita (ruots. hemuler) on mymmelien, muumien, niiskujen, homssujen ja monien muiden tapaan useita, postimerkkeilijä-hemulin lisäksi esimerkiksi Poliisimestari. Pienellä kirjoitettuna hemuli tarkoittaakin lajia. Hemulit pitävät rauhasta ja ovat usein kiinnostuneita jostain tietystä aiheesta, eivätkä juurikaan välitä muusta.[1] Hemulit ovat muumimaailman ristiinpukeutujia, sillä valtaosa muumikirjojen hemuleista on leninkiä pitäviä miespuolisia hahmoja.[2]
Kasvitieteilijä-Hemuli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]»Varjelkoon, sanoi hemuli ja kokosi helmansa (hemuli näet pitää aina hametta, syytä siihen ei kukaan tiedä. Ehkä hän ei ole koskaan tullut ajatelleeksi, millaista olisi pitää housuja).»
(Hemulista kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti[3])
Erityisesti animaatiosarjoissa Muumilaakson tarinoita ja Muumien maailma Hemuli-nimellä tarkoitetaan useimmiten hemulia, joka on Muumi-perheen ystävä. Hän keräilee ensin postimerkkejä, mutta kerättyään ne kaikki hän siirtyy keräilemään kasveja.[4] Muumilaakson tarinoiden jaksossa Muumipeikko ja linnut Hemuli myös tarkkailee lintuja.[5] Muumilaakson tarinoiden ranskankielisessä jälkiäänityksessä kasvitieteilijä-Hemulin nimi on Monsieur Carousel, saksankielisessä Hemul ja italiankielisessä versiossa Lindon.
Hemuli pitää aina leninkiä, jonka hän on perinyt tädiltään.[6] Mekko on tarpeen erityisesti kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti, jossa sen avulla lennetään Muumilaaksoon.[7] Elokuvassa Muumipeikko ja pyrstötähti seurue lentää mekon sijasta Nuuskamuikkusen teltalla, tosin Hemuli itse ja Muumipeikko päätyvät lopuksi lentämään myös mekolla. Hemulin kiinnostus vain omaa harrastusta kohtaan käy tässä kirjassa ilmi, kun hän on enemmän huolissaan postimerkkiensä kohtalosta kuin itsestään pyrstötähden lähestyessään maata.[8]
Taikurin hatussa Hemuli varastaa hattivattien ilmapuntarin,[9] mutta hattivatit ottavat sen takaisin.[10] Samassa kirjassa hän on ainoa, joka ymmärtää Tiuhtia ja Viuhtia ja osaa puhua heidän kanssaan.[11]
Hemuli nähtiin myös 1970-luvun Muumi-animessa, jossa hänen ulkomuotonsa oli hieman samanlainen kuin kirjoissa, mutta sarjassa hemuli soitti paljon käyrätorvea.
Hemuli esiintyy Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksoissa Muumilaakson kevät, Rannalta löytynyt hylky, Tervetuloa hattivattien saarelle, Hattivattien salaisuudet, Taikurin taika, Niisku leijailee taivaalla, Maailman viimeinen lohikäärme, Tiukka naapuri, Niiskuneiti potee muistinmenetystä, Muumipappa kaipaa vaihtelua, Taikasiemeniä valtamerestä, Viidakon kätköissä, Muumipeikko pelastaa tiikerit, Nuuskamuikkunen lähtee pois, Kiirehdi, Nuuskamuikkunen, Majakka, Jenni-täti on miljonääri, Kultakala, Lampun henki, Joulu on ovella, Loitsu, Jysähdyksiä yössä, Salaperäistä ilotulitusta, Rosvoja Muumilaaksossa, Hauska syntymäpäivälahja, Musta kreivitär, Kuuma lähde, Kuplia, Jättikurpitsa, Niiskuneiti selvänäkijänä, Aarteenetsintää, Vedenneito, Timantti, Muumipapan toinen nuoruus, Noitakävelyä, Muumipeikko ennustaa korteista, Naamiaiset, Vampyyri, Muumipeikko ja linnut, Feeniks-lintu, Muumipeikon iso kala, Tyrmääjäsieni, Ihana lahja, Satumainen smaragdi, Talon maalausta, Suuri lentokilpailu, Kohti etelää, Muumipeikon kihlaus, Hemulitäti tulee Muumitaloon, Muumipeikko ja kultainen häntä, Hiekkaveistoksia, Poliisimestarin veljenpoika, Aikakone, Muumitalvi, Muumit muinaisuudessa I, Muumit muinaisuudessa II, Muumipeikko ja Haisuli vaihdokkaina, Punainen täysikuu ja Kultainen valtakunta sekä aiemmin Suomessa esittämättömissä jaksoissa Muumit ja taistelu merirosvoa vastaan, Ääni kelon sisällä ja Syntymäpäiväyllätys. Hemuli ei puhu lainkaan jaksoissa Niisku leijailee taivaalla, Muumipappa kaipaa vaihtelua, Muumipeikko pelastaa tiikerit, Kiirehdi, Nuuskamuikkunen, Lampun henki, Rosvoja Muumilaaksossa, Musta kreivitär ja Feeniks-lintu. Jaksossa Joulu on ovella hän vain äännähtelee kerran sanattomasti. Jaksoissa Muumipappa kaipaa vaihtelua, Kiirehdi, Nuuskamuikkunen, Rosvoja Muumilaaksossa ja Musta kreivitär hänet nähdään vain hetken ajan tutkimassa kasveja eikä hänellä ole mitään osaa jakson juonessa. Jaksossa Niisku leijailee taivaalla hänet nähdään kohtauksessa, jossa rakennetaan Niiskun vajaa. Jakson Muumipeikko pelastaa tiikerit lopussa hän on Nuuskamuikkusen ja Pikku Myyn mukana kohtauksessa, jossa muumit päästetään pois eläintarhan häkistä. Jakson Lampun henki lopussa hänet nähdään Muumitalon pihalla kohtauksessa, jossa muumit kutsuvat Taikurin viemään taikalampun pois. Jaksossa Feeniks-lintu hän on Muumilaakson väen mukana tekemässä kokkoa, jossa Feeniks-lintu palaa syntyäkseen uudestaan.
Muita hemuleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen Muumi-kirjoissa tavattu hemuli oli ensimmäisessä kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva huonekalujaan tulvassa pelastanut hemuli. Kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti (1946) kerrotaan ensin hyönteisiä keräävästä hemulista ja myöhemmin hänen postimerkkejä keräävästä serkustaan.[12][13] Postimerkkeilijä-Hemuli tavataan myös kirjassa Taikurin hattu (1948), jossa hän alkaa keräillä kasveja.[14] Muumipapan urotyöt -kirjassa eräs hemulitäti pitää lastenkotia, jossa Muumipappa viettää lapsuutensa. Täti on ankara eikä Muumipappa siitä syystä pidä hemuleista.[15] Vaarallinen juhannus -kirjassa on useita poliisi-hemuleita sekä erään poliisi-hemulin serkku. Taikatalvi -kirjassa mainitaan huhu hemulista, joka talven nälässä oli epätoivoisena syönyt oman kovakuoriaiskokoelmansa. Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia -kirjan erään tarinan nimi on ”Hemuli joka rakasti hiljaisuutta”. Tarinassa on useita hemuleita.[16]
Kuvakirjassa Kuinkas sitten kävikään? esiintyy suuri pölynimuria käyttävä hemuli, jonka nimi on tosin suomennettu Hommuliksi. Koska tämä kirja suomennettiin kaikista muumiteoksista ensimmäisenä, hahmojen suomenkieliset nimet eivät olleet vielä vakiintuneet.
Reippailija-Hemuli esiintyy kirjassa Taikatalvi sekä Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjan jaksoissa ”Talven vieraita” ja ”Suuri lentokilpailu”. Reippailija-Hemulista on Muumilaakson tarinoiden MTV:n suomennoksessa käytetty nimeä Herra Virkkunen, vaikka todellisuudessa kyseessä on kokonaan eri hahmo. Muumilaakson poliisi on hemuli, joka pitää Muumilaakson puhtaana roistoista. Hän pitää ruusujen hoidosta. Poliisimestari on myös ihastunut Mymmeliin. Poliisi on sekä Muumi-sarjakuvissa että Muumilaakson tarinoissa. Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksoissa ”Jysähdyksiä yössä” ja ”Salaperäistä ilotulitusta” on salaperäinen ilotulitteita ampuva hemuli, joka herättää kaikki ampuessaan tulitteita yöllä merellä. Hänellä on morsian nimeltä Nana. Muhveli on jaksossa ”Iso jysäys” esiintyvä keksijä.[5] Jaksossa ”Hemulitäti tulee Muumitaloon” esiintyy kasvitieteilijä-Hemulin sisko, Hemulitäti.
Lisäksi on vielä kalastajahemuli, joka esiintyy kirjassa Muumilaakson Marraskuu. Kirjassa Hemuli ei pidä merestä, mutta kertoo Muumipapan luvanneen opettavan hänelle purjehdusta. Kalastaja Hemuli nähdään myös Tove ja Lars Janssonin sarjakuvassa Muumipeikko ja pyrstötähti, jossa Hemuli luulee verkolla pyydystämäänsä Muumipeikkoa kalansaaliiksi.
Hemuli muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hemuli ja hänen talonsa ovat Naantalin Muumimaailmassa.[17] Arabia on valmistanut Hemuli-aiheista muumimukia vuosina 2004–2013, ruokalautasta vuosina 2005–2006, syvää lautasta vuodesta 2005 ja kahvilusikkaa vuodesta 2006 lähtien.[18]
Hemulin (postimerkkeilijä/kasvitieteilijä) suomenkieliset ääninäyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Elokuva / Sarja / Peli | Näyttelijä |
|---|---|---|
| 1991–1998 | Muumilaakson tarinoita | Tapio Hämäläinen |
| 1993 | Muumipeikko ja pyrstötähti [19] | |
| 1997 | Muumit ja Taikurin hattu | |
| 2006 | Muumit ja salaperäiset huudot | Sami Siitojoki |
| 2007 | Muumit ja suuri syysjuhla | |
| 2007–2008 | Muumien maailma | Jarmo Koski [20] |
| 2010 | Muumi ja punainen pyrstötähti | |
| 2017 | Muumilaakson tarinoita | Markku Huhtamo |
| 2019– | Muumilaakso | Taisto Oksanen |
| 2020 | Muumipeikko ja pyrstötähti | Jarmo Koski |
Reippailija-Hemulin suomenkieliset ääninäyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Elokuva / Sarja | Näyttelijä |
|---|---|---|
| 1983 | Mumindalen | Seppo Kolehmainen |
| 1992–1994 | Muumilaakson tarinoita | Eero Ahre |
| 2007–2008 | Muumien maailma | Ilpo Mikkonen |
| 2017 | Muumilaakson tarinoita | Jarmo Koski |
| Muumien taikatalvi | Niklas Åkerfelt | |
| 2019– | Muumilaakso | Taisto Oksanen |
| 2022 | Joulu saapuu Muumilaaksoon | Antti L. J. Pääkkönen |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuuslähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tove Jansson: Muumipeikko ja pyrstötähti. (23. painos (suom. Laila Järvinen, tarkistanut Päivi Kivelä)) WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-37207-4
- Tove Jansson: Taikurin hattu. (2. painos (suom. Laila Järvinen, tarkistanut Päivi Kivelä)) WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36672-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Muumeista Taidemuseo.fi. Viitattu 30.5.2011.
- ↑ Sirke Happonen: Muumiopas, s. 37. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-222-363-0
- ↑ Muumipeikko ja pyrstötähti, s. 113.
- ↑ Keräilijät ovat ihmisistä onnellisimpia Helsingin Sanomat. 5.1.2009. Viitattu 26.7.2010.
- ↑ a b Muumilaakson tarinoita YLE. Arkistoitu 2.2.2010. Viitattu 30.5.2011.
- ↑ Taikurin hattu, s. 24.
- ↑ Muumipeikko ja pyrstötähti, s. 118.
- ↑ Muumipeikko ja pyrstötähti, s. 112–113.
- ↑ Taikurin hattu, s. 57–58.
- ↑ Taikurin hattu, s. 64.
- ↑ Taikurin hattu, s. 103.
- ↑ Muumipeikko ja pyrstötähti, s. 47.
- ↑ Muumipeikko ja pyrstötähti, s. 112.
- ↑ Taikurin hattu, s. 20–24.
- ↑ Tove Jansson: Muumipapan urotyöt, s. 13–24. (22. painos (suom. Laila Järvinen, tarkistanut Päivi Kivelä)) WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-37218-0
- ↑ Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia, s. 67. (suom. Laila Järvinen, tarkistanut Päivi Kivelä) WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-37855-7
- ↑ Muumimaailman kartta Muumimaailma.fi. Arkistoitu 28.5.2011. Viitattu 30.5.2011.
- ↑ Muumi keräilyesite 2009 2009. Arabia.fi. Arkistoitu 18.9.2012. Viitattu 30.5.2011.
- ↑ Muumipeikko ja pyrstötähti (1992) imdb.com. Viitattu 30.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Alkuperäiset Muumi-seikkailut nyt DVD:llä Smackthejack.net. Arkistoitu 29.1.2008. Viitattu 31.5.2011.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Hahmot | |
|---|---|
| Paikat | |
| Kirjat | |
| Kuvakirjat | |
| Televisiosarjat | |
| Elokuvat |
|
| Lyhytelokuvat | |
| Sarjakuva | |
| Videopelit | |
| Lautapelit | |
| Muuta |