Arabia (yritys)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arabia

Arabia logo.svg

Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1873
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala keramiikkatuotteet
Kotisivu www.arabia.fi
Birger Kaipiaisen suunnittelema Paratiisi-sarjan kaadin vuodelta 1969.
Arabian vanhan tehdasrakennuksen tiloissa Arabianrannassa toimii nykyään Aalto-yliopiston Taideteollinen korkeakoulu.

Arabia oli suomalainen 1873 perustettu fajanssin ja posliinin käsittelyyn erikoistunut muotoiluyritys. Arabia siirtyi Hackmanin omistukseen vuonna 1990 ja siitä tuli yksi Hackmanin tavaramerkeistä. Arabian tehdas sijaitsee Helsingissä Hämeen­tien varrella Arabian­rannan alueella.

Useat merkittävät muotoilijat, kuten Kaj Franck ja Birger Kaipiainen, ovat suunnitelleet Arabialle tuotteita, ja Arabia on voittanut lukuisia arvostettuja muotoilualan palkintoja. Taloustutkimuksen kyselyn mukaan Arabia oli arvostetuin suomalainen brändi vuonna 2006 yhdessä Fazerin Sinisen kanssa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabia sai perustamisluvan 25. marraskuuta 1873 ruotsalaisen Rörstrandin tytäryhtiöksi. Ensimmäiset tehdasrakennukset valmistuivat 1874. Rörstrandilta tullut Gustav Herlitz[1] toimi Arabian teknisenä johtajana 1881 lähtien, ja osakeyhtiö Arabia Aktiefabrik Arabiasta tuli 1885. Herlitz nimitettiin toimitusjohtajaksi 1893[1].

Vuonna 1916 yhtiö siirtyi suomalaisomistukseen, ja toimitusjohtajaksi tuli Herlitzin poika Carl-Gustaf Herlitz, joka oli tehtävässä vuoteen 1947[1] ja laajensi yritystä Pohjoismaiden suurimmaksi[2]. Vuosina 19471990 Arabia oli Wärtsilä Oy:n omistuksessa, joka myi sen vuonna 1990 Hackmanille. Nykyään Arabia-brändin omistaa Hackmanista irtautunut Iittala Group, joka vuonna 2007 siirtyi Fiskarsin omistukseen.[3]

Taiteelliseksi johtajaksi 1932 nimitetty Kurt Ekholm loi Arabian taideosaston ja aloitti modernin astiamuotoilun. Yli 1 500 työntekijän Arabia oli jonkin aikaa Euroopan suurin posliinitehdas.[1]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabian tehtaalla valmistetaan nykyisin ainoastaan astioita ja taide-esineitä. Aikaisemmin tuotantoon kuulunut saniteettiposliinin ja tiilten valmistus on lopetettu. Tehtaan tuotanto on pitkälle automatisoitu. Valmiita keramiikkatuotteita poltetaan nykyään kahdessa tunneliuunissa. Yhteensä tehtaalla on ollut kuusi tunneliuunia, joista vanhimmat on purettu.

  • Tunneliuuni TU1, käyttöönottovuosi 1929, pituus 112 m, poistettu
  • Tunneliuuni TU2, käyttöönottovuosi 1937, poistettu 1970-luvulla
  • Tunneliuuni TU3, käyttöönottovuosi 1940-luku, poistettu 1970-luvulla
  • Tunneliuuni TU4, käyttöönottovuosi, 1940-luku poistettu 1970-luvulla
  • Tunneliuuni TU5, käyttöönottovuosi 1979, käytössä
  • Tunneliuuni TU6, käyttöönottovuosi 1979, käytössä

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kumela, Marjut & Blåfield, Marja: Keräilijän aarteet. Arabian kannuja. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33726-4.
  • Kumela, Marjut & Blåfield, Marja: Keräilijän aarteet. Arabian purkkeja ja pilkkumeita. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35436-0.
  • Westerholm, Sirpa: Keräilijän aarteet. Arabian kahvikuppeja ja mukeja. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-32146-1.
  • Kumela, Marjut & Blåfield, Marja: Keräilijän aarteet. Arabian astiastoja. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-36627-1.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Arabian historia
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 654
  3. Pörssitiedote: Fiskars ostaa Iittala Groupin 29.6.2007. Fiskars Oyj. Viitattu 21.3.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.