Posliini
Wikipedia
Posliini on kaoliinista, maasälvästä ja kvartsista polttamalla valmistettu, murtopinnaltaan valkoinen, kova ja läpikuultava keraaminen tuote, joka syntyy siten, että maasälpä ja kvartsi sulavat ja näin syntyneet silikaatit muodostavat sulamattomien kaoliinihiukkasten kanssa tiiviin seoksen. Raaka-aineiden suhteita vaihtelemalla saadaan koostumukseltaan ja ominaisuuksiltaan erilaisia posliinilaatuja. Jos edellä mainittuun seokseen sekoitetaan luutuhkaa, sulaa se helpommin.
Kiinalainen ja japanilainen posliini on poltettu luonnosta saaduista, helposti sulavista saviseoksista Posliini poltetaan jopa kolmeen kertaan. Ensimmäisessä poltossa(raakapoltto) 950-1000 °C:ssa esineestä tulee luja mutta huokoinen. Toisessa poltossa(lasituspoltto) 1280–1300 °C:ssa. Koristekuviointien värit poltetaan kolmannessa poltossa 700–800 °C:ssa.
Posliinia käytetään koriste-esineissä, sähköteollisuudessa sen hyvän sähkön eristyksen vuoksi sekä kemianteollisuudessa koska se kestää liuosten syövyttävää vaikutusta paremmin kuin lasi. Posliini on myös mekaanisesti lasia vahvempi ja sen lämpölaajenemiskerroin on alhainen. Poltettu posliini on lujaa ja kestävää.
[muokkaa] Historiaa
Posliini keksittiin Kiinassa 600-luvulla. Euroopassa kiinalainen posliini tuli tunnetuksi 1600-luvulla. Saksan Meissenissa sijainneessa tehtaassa onnistuttiin 1710 valmistamaan ensimmäisen kerran eurooppalaista posliinia.
Herttoniemen kartanossa Helsingissä toimi Suomen ensimmäinen, vuonna 1762 perustettu posliinitehdas. Nykyisin Suomen tunnetuin posliinimerkki on Arabian tehtaan merkki.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Katso myös
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta posliini Wikimedia Commonsissa.
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Meissen-posliini Wikimedia Commonsissa.
