Liuos

Wikipedia

Liuos on seos jossa kaksi ainetta on sekoittunut toisiinsa muodostaen yhtenäisen faasin. Liuos on kyseessä silloin, kun ainehiukkaset eivät ole havaittavissa edes mikroskoopilla eivätkä saostu liuoksen seistessä suljetussa astiassa. Yleensä liuoksesta puhuttaessa tarkoitetaan tilannetta jossa liuotin on nestemäinen aine, mutta myös kiinteän tilan liuokset ovat mahdollisia.

Liukoisuus voi olla rajallinen, tällöin muodostuu kylläinen liuos ja ylimääräinen aine erottuu omaksi faasikseen. Liuoksen runsainta komponenttia kutsutaan liuottimeksi ja muista aineita liuenneiksi aineiksi.

Liuoksen pitoisuus voidaan ilmoittaa esim. massaprosenttina, tilavuusprosenttina tai konsentraationa.

[muokkaa] Esimerkkejä liuoksista

Esimerkkinä liuoksesta voidaan antaa tilanne jossa 5,0 g ruokosokeria (C₁₂H₂₂O₁₁) liuotetaan 100 ml:aan vettä, jolloin saadaan kirkas sokeriliuos.

Massaprosentti: 5 g / (5 + 100 g) = 4,7 %

Sokerin ainemäärä: n = m/M = 5 g / 342 g/mol

Molaarinen konsentraatio: c = n/V = 0,15 mol/l

Myös vesijohtovesi on liuos, koska se sisältää ioneja (mm. kalsium- ja magnesiumioneja, vetykarbonaatti-ioneja, kloridi- ja sulfaatti-ioneja) sekä liuennutta kaasua (mm. ilmaa). Kiinteän tilan liuoksista esimerkkeinä ovat useat metalliseokset, esim. pronssi.

Kahvi ei ole liuos, vaikka se vaikuttaa kirkkaalta. Kahvin seistessä astiaan jää ruskea saostuma kun liuoksessa olevat hiukkaset eroavat nesteestä. Suodatinkahvi on kolloidinen seos. Myöskään maito ei ole liuos vaan kolloidinen seos, sillä se sisältää valkuaisaineita ja rasvaa pieninä pallosina. Pallosia ei voi nähdä, mutta ne aiheuttavat valon hajoamista (punerrus) valonsäteen kulkiessa maitokerroksen läpi.

[muokkaa] Kylläinen liuos

Liuos on kylläinen, kun siihen ei enää liukene enempää ainetta, esimerkiksi sokeria. Kuitenkin vaikka liuos on tullut kylläiseksi sokerista, on mahdollista vielä lisätä suolaa. 100 millilitraan vettä liukenee noin 100 grammaa sokeria.