Hiilihappo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hiilihappo

Carbonic-acid-3D-vdW.png Carbonic-acid-2D.svg

Tunnisteet
CAS-numero 463-79-6
Ominaisuudet
Molekyylikaava H2CO3
Moolimassa 62,03 g/mol
Ulkomuoto -
Sulamispiste -
Kiehumispiste -
Tiheys 1,0 g/cm3 (liuoksessa)
Liukoisuus veteen Esiintyy vain liuoksena
Hiilihappoa on useimmissa limonadeissa sekä joissain kivennäisvesissä. Hiilihappopitoinen juoma kuplii.

Hiilihappo on veden ja hiilidioksidin muodostama yhdiste. Se on heikko happo, jonka kemiallinen kaava on H2CO3. Hiilihappo ei ole sama asia kuin hiilidioksidi, vaikkakin hiilidioksidia on aiemmin kutsuttu myös hiilihapoksi.[1]

Kuplittamalla hiilidioksidia veteen tai virvoitusjuomaan syntyy tasapainotila, jossa veteen on liuennut hiilidioksidia ja hiilihappoa. Heikkona happona se protolysoituu osittain vetykarbonaatiksi ja vetyioneiksi ja edelleen osittain karbonaatiksi. Hiilihappo tunnettiin pitkään vain vesiliuoksena, jossa se on melko pysymätön yhdiste ja hajoaa veden katalysoimalla dekarboksylaatiolla hiilidioksidiksi ja vedeksi. Lämpö nopeuttaa hajoamista. Uudempien tutkimusten mukaan hiilihappo puhtaana on kuitenkin melko vakaa yhdiste ja on teoreettisesti laskettu, että vedettömänä se säilyy jopa 180 000 vuotta, mutta jo yksikin vesimolekyyli riittää käynnistämään hajoamisen. Liuoksessa on tasapainotilassa hiilihappoa vain 0,003 prosenttia hiilidioksidin määrästä.[2]

Vaikka hiilihappo on heikko happo, se on happamampi kuin esimerkiksi muurahaishappo tai etikkahappo. Koska yhdiste kuitenkin esiintyy vain tasapainokonsentraatiossa hiilidioksidin vesiliuoksessa, sitä ei saa niin väkeväksi kuin muita karboksyylihappoja, joten käytännössä hiilihappoliuokset eivät ole kovin happamia. Hiilihapolla on kahdenlaisia suoloja, vetykarbonaatteja ja karbonaatteja. Vetykarbonaatit ovat lievästi happamia, karbonaatit emäksisiä.

Ilmakehän lisääntyneistä hiilidioksidipitoisuuksista seuraa, että meriveteen imeytyy yhä enemmän hiilidioksidia. Hiilidioksidin ja veden reagoidessa syntyvä hiilihappo muodostaa edelleen bikarbonaatti- (HCO3) ja karbonaatti-ioneja (CO32-) vapauttaen happamoittavia vetyioneja, mistä aiheutuu merien happamoitumista. Juoman sisältämä hiilihappo ei aiheuta haittavaikutuksia hampaistolle.[3]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.