Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia
| Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia | |
|---|---|
| Det osynliga barnet och andra berättelser | |
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Tove Jansson |
| Kuvittaja | Tove Jansson |
| Kansitaiteilija | Tove Jansson |
| Kieli | ruotsi |
| Genre | satu |
| Julkaistu | 1962 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Laila Järvinen |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1962 |
| Sivumäärä | 168 |
| ISBN | 951-0-19581-2 |
| Sarja: Muumit | |
| Edeltävä | Taikatalvi |
| Seuraava | Muumipappa ja meri |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (ruots. Det osynliga barnet och andra berättelser) on Tove Janssonin kuudes muumikirja. Se julkaistiin vuonna 1962. Teos on muista pitkistä muumikirjoista poiketen novellikokoelma, ei romaani. Kirja sisältää seuraavat yhdeksän kertomusta:
- Kevätlaulu
- Kamala tarina
- Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin
- Maailman viimeinen lohikäärme
- Hemuli joka rakasti hiljaisuutta
- Kertomus näkymättömästä lapsesta
- Hattivattien salaisuus
- Sedrik
- Kuusi[1].
WSOY on julkaissut kirjan myös suomenkielisenä äänikirjana, jossa lukijoina ovat Ahti Jokinen ja Tytti Paavolainen[2]. Kirja on käännetty monille muillekin kielille, kuten englanniksi, puolaksi ja unkariksi[3].
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen kertomus, Kevätlaulu, kertoo Nuuskamuikkusesta ja tämän tapaamasta pienestä nimettömästä olennosta. Nuuskamuikkunen nimeää otuksen Ti-ti-uuksi.
Kamala tarina kertoo pienestä valehtelevasta homssusta ja homssun pikkuveljestä. Homssut kuvittelevat ryömivänsä mangrovesuolla ja pakoilevansa vihollisia.
Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin on tarina hirmumyrskyjä ja vesipatsaita pelkäävästä Vilijonkasta, joka pääsee pelostaan kohdattuaan hirmumyrskyn itse.
Maailman viimeinen lohikäärme -tarinassa Muumipeikko löytää lohikäärmeen, joka kiintyy Nuuskamuikkuseen ja lähes pilaa Muumin ja Nuuskamuikkusen ystävyyden. Lopuksi Nuuskamuikkunen päästää lohikäärmeen vapaaksi ja kalastaa Muumipeikon kanssa.
Hemuli joka rakasti hiljaisuutta kertoo hemulista, joka työskentelee huvipuistossa lipunrei’ittäjänä. Sateen hajottaessa koko puiston muuttaa hemuli yksikseen isoäitinsä vanhaan puutarhaan. Lapset keräävät kaikki löytämänsä huvipuiston osat puutarhaan ja rakentavat puiston uudelleen.
Kertomus näkymättömästä lapsesta -tarinan alussa Tuu-tikki tuo muumiperheen luo näkymättömäksi muuttuneen Ninnin. Muumimamma yrittää saada hänet näkyväksi isoäitinsä rohdoilla, mutta kokonaan näkyväksi tyttö muuttuu vasta purtuaan Muumipapan häntä, kun luulee, että hän aikoi heittää Muumimamman mereen.
Hattivattien salaisuudessa kerrotaan merille lähteneestä Muumipapasta, joka löytää hattivatteja kuhisevan saaren.
Sedrik on tarina siitä, kun Nipsu antaa pehmokoiransa Sedrikin pois ja istuu murheellisena kuuntelemassa Nuuskamuikkusen tarinaa. Tarina kertoo Nuuskamuikkusen äidin tädistä, joka keräilee kauniita esineitä. Saatuaan luun vatsaansa poikittain tämä päättää tehdä kaikkea, mitä nuoruudessaan halusi. Nipsu saa lopulta pehmokoiransa takaisin.
Kuusi kertoo muumiperheen joulusta. Muumit luulevat, että ”joulu” on elävä henkilö, jota pitää miellyttää. He tekevät paljon ruokaa ja ripustavat tavaroita suureen kuuseen odottaen ”joulua”, mutta lopulta pienet nyytit syövät ”joululle” tarkoitetut ruoat.
Tarinat muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjan tarinoista joitain on käytetty televisiosarjoissa Muumilaakson tarinoita, Muumien maailma, Mumindalen ja Muumilaakso.
Taidegraafikko Tuulikki Pietilä on tehnyt vuonna 1984 kolmiulotteisen muumikuvaelman Kuusi, joka pohjautuu kirjan samannimiseen kertomukseen. Teoksessa on käytetty koristeena Tuulikki Pietilän ja Tove Janssonin henkilökohtaisia koruja. Kuvaelma kuuluu Tampereella sijaitsevan Muumimuseon kokoelmaan.[4]
Syksyllä 1992 on ilmestynyt postimerkki, joka perustuu Näkymätön lapsi -tarinan kuvitukseen. Kyseessä on 2,10 markan merkki, jota on ollut mahdollista käyttää postimaksuna Suomessa vuosina 1992–2011. Merkki on ollut osa muumiaiheista neljän postimerkin vihkoa, joka on julkaistu Helsingissä järjestetyn Nordia-postimerkkinäyttelyn kunniaksi. Vihkon on suunnitellut Pirkko Vahtero, ja sitä on painettu miljoona kappaletta.[5]
Jonne Valtonen on säveltänyt Tampere Filharmonian tilauksesta kirjan innoittaman orkesterisarjan Näkymätön lapsi, joka kantaesitettiin Tampereen uudistetun Muumimuseon avajaiskonsertissa elokuussa 2017. Orkesterisarja perustuu viiteen kokoelman novelleista, ja sisältää myös laulu- ja kerrontaosuuksia. Siihen on liitetty myös Janssonin sanoittama ja Erna Tauron säveltämä ”Syyslaulu”.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia, s. 5. (suom. Laila Järvinen, tark. Päivi Kivelä). WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-37855-7.
- ↑ Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. Äänikirja (Jansson, Tove) wsoy.fi. Arkistoitu 1.4.2012. Viitattu 24.5.2011.
- ↑ Erikielisiä muumikirjoja Lastenkirjainstituutti.fi. Arkistoitu 2.3.2014. Viitattu 40.5.2011.
- ↑ Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 75, 82, 100. Toim. Mirja Kivi. Espoo: Schildt, 2000. ISBN 951-50-1135-3.
- ↑ Suomen postimerkit Postimuseo. Arkistoitu 23.12.2013. Viitattu 19.2.2014.
- ↑ Samuli Tiikkaja: Vilijonkka tanssii ja hattivatit ujeltavat – uusi orkesterisarja soi komeasti mutta yllätyksettömästi Tampereen Muumimuseon avajaisjuhlakonsertissa Helsingin Sanomat 10.8.2017. Viitattu 14.8.2017.