Luettelo Muumi-tarinoiden hahmoista

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä on luettelo Tove Janssonin kirjoittamien Muumi-tarinoiden ja niiden pohjalta luotujen televisiosarjojen hahmoista.

Päähahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumipeikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Muumipeikko

Muumimamma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Muumimamma

Muumipappa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Muumipappa

Nuuskamuikkunen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Nuuskamuikkunen

Pikku Myy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pikku Myy

Nipsu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Nipsu

Niiskuneiti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Niiskuneiti

Niisku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Niisku

Mymmeli (Mymmelin tytär)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Mymmeli

Hattivatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hattivatit

Mörkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Mörkö

Hemuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hemuli

Haisuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Haisuli

Muumi-kirjoissa esiintyvät sivuhahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Drontti Edvard[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Drontti Edvard on "maailman suurin eläin veljensä jälkeen". Drontit ovat meressä eläviä, hirmuliskon näköisiä vuorenkokoisia otuksia, jotka pystyvät liikkumaan maallakin. Drontti Edvard esiintyi teoksessa Muumipapan urotyöt. Se on pahantuulinen, mutta ei lopulta koskaan tee toisille pahaa tahallaan, vaikka joskus astuukin vahingossa jonkin pienemmän eläimen lyttyyn. Kirjassa Kuka lohduttaisi Nyytiä? nähdään yhdellä aukeamalla iso Rontti, joka onkin alkutekstin mukaan joku dronteista. Todellisuudessa drontit eli dodot olivat sukupuuttoon hävitettyjä lentokyvyttömiä lintuja, joita eli muutamalla Intian valtameren saarella. Drontti Edvard esiintyy myös tv-sarjassa Muumilaakson tarinoita: Tanoshii Mūmin Ikkassa Muumipapan muistelmia käsittelevissä jaksoissa Muumipapan muistelmat 1-3 sekä Tanoshii Mūmin Ikka: Bôken Nikki -jatko-osasta löytyvässä jaksossa Lohikäärmeen kyyneleitä. Muumipapan muistelmissa kerrotaan, kuinka Fredrikson varoittaa Muumipappaa joutumasta Drontti Edvardin tallomaksi, mutta huomauttaa Drontin maksavan aina hautajaiskulut.

Emma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emma esiintyy teoksessa Vaarallinen juhannus. Hän on yksinäinen ja äkäinen vanha nainen ja toimii teatterin siivoojana. Hän kantaa kädessään aina luutaa ja hänellä on pyöreät silmälasit silmillään. Hänellä on sisarentytär nimeltä Vilijaana. Hän on myös näytellyt Muumien kanssa yleisön edessä. Vaarallisessa juhannuksessa muumiperhe on paennut evakkoon suurta tulvaa, ja he löytävät lainehtivan teatterin, jossa Emma asustaa. Eräänä iltana Emma päästää irti köyden, joka on kiinni puussa, jossa Muumipeikko ja Niiskuneiti nukkuvat. Aamulla herättyään he huomaavat teatterin lainehtineen kauas pois.

Emma nähdään muun muassa Muumi-jaksossa Laineilla lipuva teatteri, jossa Muumiperhe löytää hänet salaperäisessä teatterissa jonka he luulivat olevansa tyhjä. Jakson jatko-osat ovat Kadonneet lapset ja Jälleen yhdessä. Edellä mainitussa sarjassa Emmaa ääninäytteli Leena Uotila.

Ulkonäkönsä ja luonteenpiirteidensä perusteella Emma kuuluu todennäköisesti vilijonkkien lajiin.[1]

Esi-isä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esi-isä

Niin kutsuttu esi-isä esiintyi kirjassa Taikatalvi. Kirjassa esi-isä asui Muumien uimahuoneessa. Muumipeikko päästi esi-isän ulos ja Tuutikki kertoi hänelle tämän olleen samannäköinen 1000 vuotta sitten. Esi-isä kävi Muumitalossa ja kiipesi Muumien kattokruunuun. Esi-isä on kooltaan pieni. Se on tumma tuuheaturkkinen olento ja sillä on kokoonsa nähden todella pitkä häntä ja aivan samanlainen kuono kuin Muumeilla. Esi-isät esiintyvät myös Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa nimeltä Aikakone, kun Muumit lähtivät aikakoneella muinaiseen Muumilaaksoon ja toivat nykyisyyteen kolme niistä. Myös yksi esi-isä nähdään roikkuvan kattokruunussa muumitalossa muumi-jaksossa nimeltä Keskitalven kokko.

Evakkosiili[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evakkosiilistä mainitaan kirjassa Taikatalvi. Kyseisessä kirjassa sanotaan, että evakkosiili on siili, joka on vastoin tahtoaan jouduttu siirtämään niin nopeasti, ettei se ole ehtinyt ottaa edes hammasharjaa mukaansa. Maininta johtuu siitä, että Pikku Myy väittää ettei hänen leikkelemäänsä munanlämmitintä kehtaisi enää tarjota edes evakkosiilille.

Fredrikson[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Fredrikson (hahmo)

Fredrikson esiintyy kirjassa Muumipapan urotyöt. Hän on ensimmäinen ystävä, johon Muumipappa tutustuu paettuaan orpokodista.

Hosuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hosuli

Hosuli (ruots. Rådd-djuret) on kirjassa Muumipapan urotyöt esiintyvä Muumipapan nuoruudenystävä, joka asuu amerikkalaisessa kahvipurkissa kaikkien keräämiensä tavaroiden keskellä. Hän keräilee muun muassa nappeja.[2] Hosuli pitää päässään kattilaa.

Itsevaltias[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itsevaltias (ruotsiksi Självhärskaren) esiintyy teoksessa Muumipapan urotyöt. Hän hallitsee Muumilaakson ulkopuolella sijaitsevaa maata, jossa Muumipappa ystävineen nuorena seikkaili, ja kirjassa hän viettää satavuotisjuhliaan. Itsevaltias on virkeä ja iloinen vanhus, joka rakastaa kepposia ja juhlia. Hän puhuttelee kansaansa aina tyyliin: "Rakkaat hölmöt riitaiset alamaiseni!" yms., mutta hän ei tarkoita pahaa. Alamaiset rakastavat häntä ja hurraavat aina riemuissaan hänen pidettyään puheen.

Itsevaltiasta ääninäyttelee Timo Torikka sarjassa Muumilaakson tarinoita.

Juksu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Juksu

Juksu esiintyy kirjassa Muumipapan urotyöt, ja televisio-sarjassa Muumilaakson tarinoita jaksoissa Muumipapan muistelmat I, Muumipapan muistelmat II, sekä Muumipapan muistelmat III.

Jäärouva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäärouva on Taikatalvi-kirjassa sekä Muumilaakson tarinoita -sarjassa esiintyvä hahmo. Jäärouva muuttaa kaikki, jotka katsovat häntä silmiin, jääksi. Eräässä jaksossa Pikku Myy katsoo häntä silmiin ja tämän seurauksena Jäärouva jäädyttää hänet. Muumilaakson tarinoissa Jäärouva esiintyy jaksossa Muumipeikon ja Pikku Myyn talvinen seikkailu. Hän ei tarvitse dubbausta lainkaan, vaan sarjan kaikissa käännösversioissa kuullaan Emiko Shiratorin lauluääni.

Kalastaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalastaja on vanha mies, joka asuu salaperäisellä majakkasaarella ystävänsä Tuhdon kanssa. Hän esiintyy kirjassa Muumipappa ja meri sekä siihen perustuvissa Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksoissa Majakka ja Majakka syttyy. Kun muumit saapuvat saarelle, he eivät ensin aavista, että hän oli majakanvartija, mutta lopuksi hän paljasti sen ja palasi työhönsä.

Kalastajan suomenkielinen ääni on Tapio Hämäläinen.

Kaunishäntäinen orava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunishäntäinen orava on Muumi-kirjojen sivuhahmo. Se esiintyy vuonna 1957 julkaistussa Taikatalvi-kirjassa.

Tämä orava kutsuu itseään nimellä "Orava, jolla on kaunis häntä", sillä se pitää kamalasti paksusta ja pörröisestä hännästään. Kaunishäntäinen orava on todella hajamielinen pikku orava – se unohtaa helposti niin ruokakätkönsä kuin kotinsakin sijainnin. Hajamielisyys koitui sen tilapäiseksi kohtaloksi myös Taikatalvessa oravan unohtaessa varoa Jäärouvan katsetta. Kaunishäntäinen orava jäätyy katsottuaan Jäärouvaa, mutta palaa kirjan lopussa takaisin omana hajamielisenä itsenään. Kirjaan perustuvassa Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa Muumipeikon ja Pikku Myyn talvinen seikkailu orava nähtiin kohtauksessa, jossa Pikku Myy varoitti sitä jäärouvan katseelta. Orava ei katsonut jaksossa Jäärouvaa, vaan ainoastaan Pikku Myy itse.

Kummitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kummitus esiintyy kirjassa Muumipapan urotyöt. Kummitus tulee Muumipapan rakentamaan taloon ja yrittää pelotella, mutta sattuukin aivastamaan epäonnistuen aikeissaan. Toisella kerralla Muumipappa pyytää kummituksen luokseen silloin, kun on pyytänyt ystävänsä kylään, mutta pelottelu ei onnistu. Ainut, joka häntä pelkää, on Hosuli. He päättivät, että Kummitus voisi muuttaa Muumipapan luo asumaan. Muumilaakson tarinoiden jaksossa Musta kreivitär Muumilaakson väki kunnostaa Muumipapan perinnöksi saaman paroni Krillen kartanon ja kutsuvat kummituksen seuraksi sen viimeiselle ja yksinäiselle aaveelle, Mustalle Kreivittärelle. Lopuksi he luovuttavat kartanon aaveille ja palaavat Muumilaaksoon.

Louska eli Kampsu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Louska

Louska (ruots. Gafsan) on Vilijonkan ystävätär. Louska esiintyy kirjassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. Ensimmäisen kerran hän esiintyy kirjassa Kuinkas sitten kävikään, jossa hän vihaisen näköisenä kalastelee kivillä ja on saanut monta kalaa. Louska on vakiohahmo Lars Janssonin piirtämissä Muumipeikko-sarjakuvissa. Nimeä Kampsu käytetään Näkymättömässä lapsessa ja Taikatalvessa, jossa kerrotaan, että Muumilaaksoon saapunut Vilijonkka oli kohdannut erään hävyttömän "Kampsun". Sarjakuvatarinassa "Kultainen häntä" hahmon nimi on suomennettu Kainoksi. Kampsu esiintyy myös Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa Joulu on ovella, joka perustuu novelliin Kuusi. Nipsu myi Sedrikin Kampsun tyttärelle kirjassa Näkymätön lapsi.

Animaatiosarjassa sekä Kampsun että Kainon ääninäyttelijä on Leena Uotila.

Merihevonen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merihevonen esiintyy kirjassa Muumipappa ja meri (1965). Muumipeikko ihastuu todella merihevosiin ja vie vanhan seinäalmanakan omaan olinpaikkaansa, koska haluaa katsoa merihevosen kuvaa. Pimeässä yössä ulapalla näkyi menevän kaksi merihevosta.

Miska ja Homssu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miska ja Homssu ovat hahmoja, jotka esiintyvät kirjassa "Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia ja Vaarallinen juhannus. Muumit pelastavat Miskan ja Homssun tulvan keskeltä. Miska on myös esiintynyt teoksessa Outo vieras Muumitalossa ja sarjakuvissa Kuvitteluleikki sekä Miskan paluu. Sarjakuvissa Miska on pelokas ja vainoharhainen hahmo, joka hakee muumeille kodinhoitajaksi. Toisin kuin kirjoissa, sarjakuvissa Miska omistaa Surku-koiran.

Miska ja homssu ovat myös lajinimiä. Muumilaakson marraskuussa esiintyvä Tuhto kuuluu homssujen lajiin. Myös Kuka lohduttaisi Nyytiä? -kirjassa nähdään runsaasti homssuja.

Muumilaakson poliisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Muumilaakson poliisi

Muurahaiskorento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muurahaiskorento on sivuhahmo teoksessa Taikurin hattu, jossa hänet kuvataan Muumipeikon ja hänen ystäviensä viholliseksi. Muumilaakson tarinoita -sarjassa ja kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva hänet tunnetaan nimellä muurahaisleijona (ruots. myrlejonet). Kyseisessä teoksessa hän suuttuu Muumeille, Nipsulle ja Tulppaanalle siitä, että he ovat hänen rannallaan ja se alkaa kuopia hiekkaa Muumimamman päälle.

Muurahaiskorento elää hiekkarannalla maanalaisissa koloissa ja on erittäin nopea kaivaja. Muumipeikko keksii tavan kostaa muurahaiskorennolle käyttämällä hyväkseen tämän turhamaisuutta ja houkuttelee muurahaiskorennon kaivautumaan lasipurkkiin. Sen jälkeen Muumipeikko ystävineen laittaa hänet Taikurin hattuun ja muurahaiskorento muuttuu maailman pienimmäksi siiliksi. Muurahaisleijona on esiintynyt Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa Taikurin hattu, jossa hän uhkaa syödä Niiskuneidin, joka on pudonnut Muurahaisleijonan pesäkuoppaan. Muurahaisleijonan ääninäyttelijä on Matti Ruohola.

Nimet muurhaiskorento ja muurahaisleijona on lainattu todelliselta hyönteislajilta, jonka toukat saalistavat ansakuoppien avulla. Muumeissa eläin on kuitenkin kuvattu oikean leijonan kaltaisena.[3]

Mymmeli (vanhempi)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Mymmeli

Vanhempi Mymmeli on Pikku Myyn, nuoremman Mymmelin (Mymmelin tyttären) ja Nuuskamuikkusen äiti. Mymmeli on myös lajinimi.lähde?

Ninni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ninni esiintyy Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksoissa Näkymätön lapsi ja Ninni saa hymynsä takaisin. Hän esiintyi myös teoksessa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. Ninni oli pelännyt niin paljon ivallista tätiänsä, että oli muuttunut näkymättömäksi. Tuutikki päätti tuoda Ninnin Muumitaloon hoitoon, koska arveli Muumien lempeyden saavan hänet taas näkyväksi. Ninni muuttuukin vähitellen melkein näkyväksi, mutta kokonaan hän tulee näkyviin suuttuessaan Muumipapalle tämän aikoessa työntää Muumimamman mereen.

Ninnin ääninäyttelijä edellä mainitussa sarjassa on Leena Uotila.[4]

Nyyti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nyyti on pieni otus, joka esiintyy pääroolissa teoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä?. Nyyti pelkää hemuleita, jotka tallustelivat tiellä sekä mörköä. Nyyti huomaa myös Nuuskamuikkusen, joka elää vapaasti ja päättää aloittaa samanlaisen elämän. Nyyti pelastaa Tuittu-nimisen henkilön Mörön kynsistä ja sen jälkeen he ystävystyivät.

Piisamirotta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Piisamirotta

Puistonvartijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puistonvartijat (Puistonvartija ja Puistotäti) esiintyvät kirjassa Vaarallinen juhannus, televisiosarjassa Muumilaakson tarinoita (jaksossa Kadonneet lapset) ja Puistonvartija myös elokuvassa Muumi ja vaarallinen juhannus. He vahtivat puistossa lapsia, jotka käyvät siellä joka päivä. He vahtivat myös, että puiston tiukkoja sääntöjä noudatetaan (esim. nurmikolla kävely on kielletty). Nuuskamuikkunen ja Pikku Myy repivät kieltotaulut irti, ja lapset pääsivät pakenemaan puistosta.

Puistonvartijan ääninäyttelijä Muumilaakson tarinoissa on Tapio Hämäläinen. Elokuvassa Muumi ja vaarallinen juhannus äänenä on Jarmo Koski. Puistotädin ääninäyttelijä on Aila Svedberg.

Radamsa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radamsa oli Muumitalon tiskikaapin alla majaillut pieni olento, jolla oli tuuheat kulmakarvat. Se esiintyi teoksessa Taikatalvi. Herättyään kesken talviunen Muumipeikko meni keittiöön ja näki tiskikaapin alla pienet silmät, jotka katosivat. Muumipeikko huusi sen perään, ettei hän ole ilkeä ja jätti vielä otukselle ruokaa lattialle. Myöhemmin Muumipeikko kohtaa otuksen suuren talvinuotion luona. Muumipeikko ei ymmärrä sen puhetta ja tulee vahingossa suututtaneeksi sen. Kiukkuisena otus tiuskaisee Muumipeikolle "Radamsa". Muumipeikko yrittää pyytää otukselta anteeksi, mutta se suuttuu entistä enemmän ja häipyy paikalta.

Reippailija-Hemuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reippailija-Hemuli käy aina talvisin hiihtämässä Muumilaaksossa. Hänellä on torvi, jota hän soittaa. Hän esiintyy myös teoksessa Taikatalvi. Muumilaakson tarinoita -sarjassa Reippailija-Hemuli syö mielellään Muumimamman vaapukkahilloa. Reippailija-Hemuli esiintyy kahdessa Muumi-jaksossa, Talven vieraita ja Suuri lentokilpailu. Reippailija-Hemuli ottaa myös ensiksi mainitussa jaksossa Surku-koiran mukaan lähtiessään reissuun. Jälkimmäisessä jaksossa Reippailija-Hemuli saapuu Muumilaaksoon kuumailmapallolla ja hän lentää sillä kilpaa Yksinäisille Vuorille Noidan kanssa, tarkoituksena hakea tähden muotoinen valkea kukka.

Reippailija-Hemulia ääninäyttelee Eero Ahre.

Ruttuvaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruttuvaari esiintyi teoksessa Muumilaakson marraskuu. Ruttuvaari asui Muumitalossa homssu Tuhdon, Mymmelin, Vilijonkan ja erään hemulin kanssa. Kirjan loppupuolella Ruttuvaari kävelee sateisessa metsässä ja menee talviunille, kun muut ovat vielä valveilla. Ruttuvaari on ryppyinen ja hän pukeutuu hiukan resuiseen naisten takkiin ja hattuun. Hänellä on kävelykeppi. Hän esiintyi myös Outo vieras Muumitalossa -teoksessa.

Sanna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanna on hahmo, joka esiintyy teoksessa Vaarallinen matka. Sanna sai uudet silmälasit, jotka näyttivät maailman hänelle jännittävänä ja hieman pelottavana. Hän seikkailee Hemulin, Nipsun, Surkun sekä Tiuhdin ja Viuhdin kanssa.

Sedrik[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sedrik on Nipsun pieni samettikoira. Sedrik esiintyy Näkymätön lapsi -teoksen tarinassa Sedrik ja sarjakuvissa. Nipsu antoi Sedrikin pois ja katui sitä. Nipsu sai Sedrikin kuitenkin takaisin, tosin ilman topaasisilmiä ja kaulapannan pientä kuukiveä.

Silkkiapina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silkkiapina on teoksessa Muumipeikko ja pyrstötähti esiintynyt pieni puissa kiipeilevä apina.

Muumipeikko ja Nipsu näkevät silkkiapinan päärynäpuussa. Silkkiapina nauraa kovaa. Väriltään se on musta ja sen naama on paljon vaaleampi. Muumi ja Nipsu alkavat väitellä silkkiapinan kanssa ja he alkavat ajaa sitä takaa, kun se lähtee karkuun. Muumin ja Nipsun retken jälkeen kun Muumit ovat asettunet luolaan, he huomaavat viime hetkillä, että ovat unohtaneet silkkiapinan.

Muumipeikko lähtee etsimään silkkiapinaa ja löytää hänet. Muumipeikko lupaa antaa silkkiapinalle appelsiinin sitten, kun he pääsevät luolaan. He pääsevät sinne viime hetkellä turvaan, mutta silkkiapina ei ehdi saamaan appelsiiniaan. Kirjan lopussa Nipsu lähtee silkkiapinan kanssa katsomaan, ovatko ravut yhä paikoillaan.

Sosuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sosuli

Sosuli (ruots. Sås-djuret) on hahmo, joka esiintyi teoksessa Muumipapan urotyöt. Hän on Nipsun äiti ja Hosulin vaimo.

Tahmatassu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tahmatassu on Tove Janssonin keksimä hahmo, joka esiintyy Muumipapan urotyöt -teoksessa. Aikansa seikkailtuaan Muumipapan ja kumppanien kanssa se palaa omiensa pariin. Tahmatassuja on suuri joukko, niin kuin hemuleitakin. Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa Muumitalvi (joka perustuu samannimiseen Muumipeikko-sarjakuvaan) Tahmatassu-niminen olio tulee Muumitaloon. Hänen äitinsä oli kuulemma lähettänyt hänet Muumeille, koska hänen itsensä oli vaikea kasvattaa niin kuritonta lasta. Tämä Tahmatassu oli harmaa, hänellä oli merimiestakki ja -hattu ja hän oli suunnilleen Myyn pituinen. Hän pitää syömisestä. Kukaan ei pidä hänestä Muumimammaa ja Muumipappaa lukuun ottamatta, koska hän paljastelee muiden salaisuuksia. Tahmatassun äänenä jaksossa on Marja Packalén.

Taikuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taikuri on salaperäinen mies, jolla on iso silinterihattu. Jos hattuun laittaa esimerkiksi lankaa, se muuttuu kasvavaksi köynnökseksi, ja munankuoret se muuttaa pilviksi, joilla voi lentää. Veden se muuttaa maukkaaksi mehuksi. Taikuri pystyy toteuttamaan minkä tahansa toiveen, mutta itselleen hän ei voi toivoa mitään. Hän ratsastaa pantterillaan avaruudessa keräillen suuria jalokiviä. Hahmo esiintyy Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksoissa Taikurin hattu, Taikurin taika, Lampun henki, Leija ja Satumainen smaragdi.

Taikurin suomenkielisenä äänenä sarjassa Muumilaakson tarinoita toimii Timo Torikka. Muumien maailma- sarjassa äänenä toimii Jarmo Koski. Tietokonepelissä Muumit ja Taikurin hattu äänenä on Esa Saario.

Ti-ti-uu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ti-ti-uu on hahmo, joka esiintyy novellissa Kevätlaulu. Hän on metsässä asuva pikkuotus, joka pyytää Nuuskamuikkusta keksimään itselleen nimen. Ti-ti-uun ja Nuuskamuikkusen kohtaaminen sisältyy myös Muumilaakson tarinoiden jaksoon ”Kiirehdi Nuuskamuikkunen”.

Tiuhti ja Viuhti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tiuhti ja Viuhti

Tuhto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuhto on pieni homssu, joka esiintyy teoksessa Muumilaakson marraskuu. Tuhto asuu teoksessa Muumitalossa Ruttuvaarin, Vilijonkan, erään hemulin ja Mymmelin kanssa sillä aikaa kun Muumit ovat poissa. Hän on esiintynyt myös Muumilaakson tarinoita -sarjassa kolmessa jaksossa: Majakka, Majakka syttyy ja jaksossa Taistelu merirosvoa vastaanlähde?, jota ei ole esitetty Suomessa. Hänen oli ollut tarkoitus matkustaa Muumilaaksoon, mutta myrsky yllätti hänet. Kalastaja pelasti hänet ja siitä lähtien hän on asunut tämän kanssa salaperäisellä majakkasaarella. Hän ei kuitenkaan esiinny kirjassa Muumipappa ja meri. Muumilaakson tarinoita -sarjassa hänellä on lyhyet, ruskeanpunaiset hiukset ja pitkä harmaa takki. Muumilaakson marraskuu -kirjan alussa Tuhto nukkuu hyljätyssä veneessä.

Tuhton ääninäyttelijä Muumilaakson tarinoita -sarjassa on Leena Uotila.

Tuittu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuittu esiintyi teoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä?. Tuittu oli vaarassa joutua Mörön ruoaksi, mutta Nyyti pelasti hänet ja sen jälkeen heistä tuli ystävät. Hän kirjoittikin pullopostia, jonka Nyyti löysi merestä kirjan puolivälissä.

Tulppaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulppaana esiintyy ensimmäisessä Muumi-teoksessa Muumit ja suuri tuhotulva. Tulppaana on nainen, jolla on kirkkaansiniset, jalkoihin ulottuvat hiukset. Hän asui suuressa tulppaanissa, jolla Muumimamma, Muumipeikko ja Nipsu valaisivat tietä metsässä etsiessään Muumipappaa. Hän halusi auttaa heitä.[5] Kesken etsintöjen Tulppaana jää kuitenkin asumaan nuoren punatukkaisen miehen kanssa torniin, joka oli tehty puhtaasta kullasta ja jonka ylin kerros oli lasia.[6]

Tuutikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tuutikki

Tähtitieteilijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtitieteilijä esiintyy teoksessa Muumipeikko ja pyrstötähti. Muumipeikko, Nipsu ja Nuuskamuikkunen tulevat Yksinäisten vuorten tähtitorniin, jossa ensimmäinen tähtitieteilijä sanoo vihaisena, ettei hänellä ole aikaa. Ystävykset menevät toisen tähtitieteilijän luokse ja tämä suostuukin näyttämään heille pyrstötähden kaukoputkella. Tähtitieteilijä on kirjassa pitkä ja parrakas ja hänellä on silmälasit. Tähtitieteilijät polttavat tupakkaa tähtitornissaan ja elävät siellä omaa elämäänsä. Tähtitieteilijä esiintyi myös teoksessa Outo vieras Muumitalossa (1980), jossa hän pitää yöllisiä neuvotteluja Ruttuvaarin kanssa. Tähtitieteilijä on tässä kirjassa lähes samannäköinen.

Tähtitieteilijä esiintyy myös Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvassa. Tässä hänellä on pitkä valkoinen tukka ja muhkeat viikset. Nipsu pyytää häntä kertomaan pyrstötähden tulosta ja saa katsoa sitä ensimmäisenä kaukoputkella, vaikka arasteleekin ensin. Elokuvassa ensimmäisen tähtitieteilijän ääninäyttelijä on Markku Huhtamo ja toisen Pertti Koivula.

Vilijaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vilijaana on hahmo, joka esiintyy teoksessa Vaarallinen juhannus ja Muumilaakson tarinoita -televisiosarjan jaksoissa Kadonneet lapset ja Jälleen yhdessä. Hänen tätinsä on teatterin siivoja Emma. Vilijaana, Muumipeikko ja Niiskuneiti joutuivat vankilaan, sillä heidän luultiin repineen irti kieltotauluja puistosta. Todellisuudessa lainrikkojat olivat kuitenkin Nuuskamuikkunen ja Pikku Myy. Vilijaana on lajiltaan vilijonkka. Kirjassa Vilijaana odottaa vieraakseen enoaan ja hänen rouvaansa, mutta he eivät saavu.

Vilijaanan ääninäyttelijä Muumilaakson tarinoita -sarjassa on Marja Packalén.

Vilijonkka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Vilijonkka

Ötökkä-Salome[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ötökkä Salome on teoksessa Taikatalvi esiintynyt pieni nainen. Se tulee asumaan talvena uimahuoneelle, jonka komerossa asustaa myös Surku-koira. Salome asuu Muumien merenvahasta tehdyssä koristeraitiovaunussa. Salome on hyvin surullinen, koska hän haluaisi kuulla torvisoittoa ja torvea soittavalla hiihtäjä-Hemulilla ei ole aikaa ja kukaan ei huomaa. Salome on myös surullinen, koska Muumit ovat heittäneet kaikkea rojua raitiovaunuun vuosien varrella ja Salome on liian hienovarainen raivatakseen ne pois. Lopulta Salome lähtee Reippailija-Hemulin ja Surkun kanssa pois. Animaatiosarjan jaksossa Talven vieraita esiintyy Reippailija-Hemuli ja Surku-koira, mutta ei Salomea.

Muumipeikko-sarjakuvassa esiintyneitä sivuhahmoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläintarhan väki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumilaakson tarinoiden jaksossa Muumipeikko pelastaa tiikerit esiintyy joukko eläintarhan miehiä, joista kaksi ensimmäistä nähdään ensimmäisen kerran laivassa, johon Muumipeikko ja Niiskuneiti pakenevat isokokoista pytonkäärmettä. Miehet laivassa yrittivät vangita Muumipeikon ja Niiskuneidin, koska luulivat heidän olevan virtahepoja. He onnistuivat kuitenkin pakenemaan. Myöhemmin laiva rantautuu lähelle Muumilaakson rantaa, ja miehet soutavat pienellä soutuveneellä maihin. He aloittavat eläintarhan eläinten etsimisen Muumitalon ympärille kasvaneesta viidakosta. Vähän ajan kuluttua yksi eläintarhan miehistä huomaa käärmeen pilkistävän Muumitalon savupiipusta, ja sitten he yrittävät tunkeutua Muumitaloon sisälle hakemaan eläimiä pois. Muumit puolustavat kotirauhaansa, eivätkä päästä miehiä sisälle. Pian Pikku Myy ja Poliisimestari saapuvat paikalle. Poliisimestari kehottaa miehiä häipymään Muumilaaksosta ennenkuin hän pidättää ne mellakoinnista. Myöhemmin Muumit vievät eläimet takaisin eläintarhaan, ja siellä heidätkin teljetään häkkiin. Häkissä heidän ei tarvinnut kuitenkaan virua pitkään, kun Nuuskamuikkunen, Hemuli, Pikku Myy ja Eläintarhan johtaja tulevat vapauttamaan heidät. Eläintarhan mies pyytää nöyrimmästi anteeksi Muumeilta, ja antaa heille kukkia sovittelulahjaksi. Nuuskamuikkunen, Myy ja Hemuli olivat käyneet tiedeakatemiassa, ja saaneet todistuksen tiedeakatemian presidentiltä, etteivät Muumit ole virtahepoja.

Eläintarhan miesten ääninä em. sarjassa olivat muun muassa Eero Ahre, Matti Ruohola ja Timo Torikka. Eläintarhan johtajaa ääninäytteli Tapio Hämäläinen.

Hosuli eli Sottuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hosuli (varhaisemmissa suomennoksissa Sottuli) on Sosulin ja Hosulin toinen poika (eli Nipsun veli). Hän muistuttaa hyvin paljon isäänsä: Hän asuu sinisessä kahvipurkissa ja keräilee nappeja isänsä tavoin, ja on ulkonäöltään oikeastaan täysin saman näköinen kuin isänsä. Hosuli esintyy muutamassa Muumipeikko-sarjakuvassa.

Houska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Houska on hahmo, johon Nipsu rakastuu. Hän esiintyy Lars Janssonin sarjakuvassa "Nipsu rakastuu" sekä siihen perustuvassa samannimisessä Muumilaakson tarinoiden jaksossa. Houska ei anna vastakaikua Nipsulle, vaan pikemminkin ärsyyntyy tähän. Houska auttaa mehiläisiä hakemalla Muumitalon kellarista hunajapurkin ja rikkomalla sen. Houska auttaa myös muurahaisia, persiljoja, kukkia ja lintuja. Houskalla on pitkä nenä, punaisella rusetilla kiinni olevat keltaiset hiukset sekä leninki yllään

Houskan ääninäyttelijä on Leena Uotila.

Jenni-täti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jenni-täti on Muumipapan isän hyvin rikas sisko. Muumipappa ei pidä paljoakaan hänestä, koska tämä puhuu vain raha-asioista. Toisessa sarjakuvatarinassa Muumiperhe hänet tunnetaan nimellä Mimmi-täti, joka saapuu Muumilaaksoon, koska Muumit lähettivät hänelle viisi kiloa rumia sanoja paketissa.

Jenni-täti nähdään ensimmäisen kerran Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa nimeltä Jenni-täti on miljonääri, jossa täti saapuu Muumien luo aikomuksenaan keskustella Muumipapan kanssa rahoistaan. Pappa ei halua tavata tätiä, vaan piileskelee Nuuskamuikkusen teltassa. Täti löytää hänet ja lopulta he sopivat välinsä. Jaksossa nimeltä Joulutarina Jenni-täti viettää joulua muumien kanssa ja kutsuu heidät vierailulle. Jaksossa nimeltä Salainen lääke Jenni-täti on sairastanut noidannuolta, johon Muumipeikko, Niiskuneiti, Pikku Myy ja Nipsu lähtevät etsimään aikakoneella lääkettä. Seuraavassa jaksossa, sarjan päätösjaksossa Kultainen valtakunta Jenni-täti on parantunut noidannuolesta ja kaikki muumit viettivät isoja juhlia ja antoi paljon tuliaisia matkalta. Muumilaakson tarinoita -tv-sarjassa Jenni-täti kuvataan muumiksi.

Jenni-täti pitää yllään Muumilaakson tarinoita -sarjassa violettia mekkoa sekä hattua jossa yllään on musta sulka.

Muumipappa kuvailee hänet miljonääriksi, vaikeaksi henkilöksi joka komentelee kaikkia, eikä hän välitä tavata tätiä.

Jenni-tädin ääninäyttelijä on Leena Uotila.

Launo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Launo on Poliisimestarin veljenpoika. Hän esiintyy Lars Janssonin sarjakuvassa "Poliisimestarin veljenpoika" sekä siihen perustuvassa samannimisessä Muumilaakson tarinoiden jaksossa. Launo aiheutti paljon päänvaivaa Poliisimestarille. Hän pidätti Muumilaakson asukkaita pienistä asioista: oksien keruusta, onkimisesta yms. Lopulta Launo lähti Poliisiylitarkastajan kanssa pois Muumilaaksosta muihin tehtäviin.

Launon ääni sarjassa on Ilkka Merivaara.

Mabel[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mabel on rouva Vilijonkan kotiapulainen, joka on esiintynyt ainoastaan Janssonin Muumipeikko-sarjakuvissa.

Mabelin ensiesiintymisessä tuli selväksi myös hänen taustaansa: hän on Vaarallinen juhannus -kirjasta tutun Miskan isosisko. Samassa kertomuksessa Miska saapuu muumien kotiapulaiseksi ja myöhemmin sisarukset sopivat erimielisyytensä; Mabel oli kirjoittanut Miskalle runsaasti kirjeitä, joissa oli väittänyt olevansa filmitähti.

Mabel muistuttaa etäältä katsottuna muumia; hänellä on samanlainen iso kuono kuin muumeilla, pieni nutturakampaus, musta mekko ja valkea esiliina. Erään tarinan mukaan Mabelilla on myös Muumilaakson suurin granaattirintasolki.

Samu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samu on pieni otus Muumipeikko-sarjakuvissa. Hän seuraa usein Muumipeikkoa, mutta puhuu harvoin. Samu näyttää hieman nipsulta, mutta hän on pienempi, kokonaan musta, hänellä on pienemmät korvat ja lyhyemmät jalat eikä hänen hännässään ole tupsua. Sarjakuvan alussa esiintyi hänen serkkunsa, joka näyttää muuten samalta, mutta hänellä on valkoinen maha. Samun serkku pyytää Samun tilalleen sarjakuvaan, koska kertoo menevänsä naimisiin.

Vinssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vinssi (ruots. Wimsy) on hahmo Tove ja Lars Janssonin Muumipeikko-sarjakuvissa. Hän esiintyy ensimmäisen kerran Toven ja Larsin yhdessä käsikirjoittamassa ja Toven piirtämässä sarjakuvassa Muumi ja velvollisuudentunto (engl. Conscientous Moomin) vuonna 1958. Vinssi on Muumipapan nuoruuden ystävä, jonka kanssa hän on viettänyt boheemia elämää. Sarjakuvassa Vinssi nähdään usein muun muassa pelaamassa korttia tai juomassa viiniä ja muistelemassa nuoruuttaan Muumipapan kanssa. Kuvakirjassa Vaarallinen matka (1977, suom. Panu Pekkanen) Vinssi esiintyy nimellä Tomppa ja pelaa korttia Nuuskamuikkusen kanssa nuotion ääressä. Muumipeikko ja kultainen häntä -sarjakuvassa Vinssi asuukin muumitalossa. Sarjakuvaan perustuvassa Muumilaakson tarinoita -sarjan samannimisessä jaksossa Vinssi ei esiinny, kuten ei muutenkaan koko sarjassa.

Voimamies[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimamies on Muumipeikko-sarjakuvassa ja Muumilaakson tarinoita -sarjassa esiintyvä hahmo. Hän on munan muotoinen mies, joka on nimensä mukaisesti voimakas ja mukana samassa sirkuksessa kuin Primadonna. Hänen ihonsa on ruskea. Hänellä on mustat viikset ja puku yllään. Hän on esiintynyt Muumijaksoissa Primadonna ja Muumipapan muistelmat 2. Kronologisesti ajateltuna on tosin epätodennäköistä, että muistelmissa, Itsevaltiaan syntymäpäiväjuhlissa esiintyvä, voimamies olisi sama.

Televisiossa hän esiintyy ensimmäisen kerran, kun hän näyttää temppuja Mymmelille ja Pikku Myylle. Nähdessään Primadonnan hän lähtee karkuun, eikä kerro minne saatikka kuinka pitkäksi ajaksi, koska on kyllästynyt oikuttelevan ja itsekeskeisen Primadonnan luonteeseen. Myöhemmin Muumipeikko löytää hänet nauramasta ja Voimamies kertoo, että Primadonna vain teeskentelee avutonta saadakseen palvelua. Lopulta hän kuitenkin lähtee Primadonnan kanssa takaisin sirkukseen.

Voimamiehen ääninäyttelijä on Timo Torikka.

Pelkästään Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa esiintyneitä sivuhahmoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat hahmot ovat tehneet ensiesiintymisensä Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa.

Aave[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aave (tituleeraa itseään "eräänlaiseksi aaveeksi") vierailee jaksossa Majakka syttyy. Se oli tullut majakkasaarelle aavelaivalla muiden aaveiden mukana, sillä majakka muistutti niiden mielestä linnaa. Muut aaveet olivat kuitenkin unohtaneet sen lähtiessään pois saarelta, kun olivat huomanneet, että muumiperhe oli muuttanut majakkaan. Aave oli nimittäin lähdön hetkellä ollut vierailemassa Kalastajan mökillä, joka sittemmin paljastui Majakanvartijaksi. Muumipappa, Niiskuneiti ja Pikku-Myy rakensivat aaveelle lautan, jolla aave lähti tavoittamaan aavelaivalla lähteneitä tovereitaan. Hahmo perustunee sarjakuvassa "Muumiperhe ja meri" esiintyneeseen kummitukseen.

Aaveen ääninäyttelijä on Eero Ahre.

Aliisa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Aliisa (Muumit)

Anton[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anton on Nanan sulhanen. Hän esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksoissa Jysähdyksiä yössä ja Salaperäistä ilotulitusta. Ensimmäisenä mainitussa jaksossa hän tosin näkyy vain vilaukselta jakson lopussa. Hän valmistaa juhannukseksi ilotulitusraketteja, ja hän on Hemulin tuttu. Hän oli myös salaperäisten jysähdysten ja valoilmiöiden tekijä. Antonin nimeä ei lainkaan mainita sarjan suomenkielisessä versiossa, häneen viitataan vain "Nanan sulhasena".

Antonin ääninäyttelijä on Timo Torikka.

Hemulitäti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hemulitäti on kasvitieteilijä-Hemulin sisko joka esiintyi vain yhdessä Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjan jaksossa, Hemulitäti tulee Muumitaloon. Jaksossa hänellä on sininen mekko ja päivänvarjo. Hän on ylihuolehtivainen ja ankara. Hän väittää ettei Muumimamma ole kunnollinen äiti, ja hän kieltää Muumipeikkoa ja tämän ystäviä leikkimästä vaarallisesti. Hemulitäti pelkää kuollakseen mörköjä. Hahmolla ei ole mitään tekemistä Muumipapan urotyöt -kirjassa esiintyneellä Hemulin tädillä, jonka pitämästä lastenkodista Muumipappa karkasi pienenä.

Hemulitädin ääninäyttelijä on Leena Uotila.

Hömelö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hömelö on Muumipapan vanha koulukaveri. Hän ja Muumipappa olivat nuorina kovia tekemään jekkuja. Hömelö esiintyy Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa nimeltä Koulu kutsuu, missä hän tulee vierailulle tapaamaan Muumipappaa. Hömelö käyttää vihreää pitkää takkia ja hänellä on ruskeat hiukset ja viikset. Jakso on ristiriitainen Muumipapan nuoruuden kanssa, sillä muumipappa karkasi lastenkodista eikä ole koskaan käynyt koulua.

Hömelön ääninäyttelijä on Ilkka Merivaara.

Kiiltopää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Delfiini Kiiltopää on Muumipeikon ystävä johon hän tutustui Nuuskamuikkusen kanssa ollessaan rannalla, Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa Muumipeikko ja delfiini. Kiiltopää oli kuivua rannalle, kunnes Muumipeikko ja Nuuskamuikkunen menivät pelastamaan tämän. Kyseisen jakson aikana Muumipeikko lähtee veden alle seikkailemaan, Noidan avustuksella.

Kiiltopään ääninäyttelijä on Marja Packalén.

Muhveli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muhveli on hahmo, joka on esiintynyt Muumilaakson tarinoita -sarjassa jaksossa Iso Jysäys. Hän on keksijä tai ainakin olettaa niin. Hänen kuuluisimpia keksintöjään ovat esimerkiksi kolmikulmainen nenäliina, seitsenreikäinen nappi ja nuppineula, joka ei pistä, koska siinä on nuppi kummassakin päässä. Hänen suurin keksintönsä on polttoaine, jota hän tarjoaa Niiskulle, mutta se ei saa hyväksyntää häneltä. Muhveli kuitenkin tapaa Haisulin, jonka kanssa hän murtautuu Niiskun verstaaseen ja kokeilee omin päin polttoainettaan. Ilma-alus räjähtää ja Muhveli päätyy vankilaan.

Muhvelin ääninäyttelijä on Timo Torikka.

Nana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nana esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksoissa Jysähdyksiä yössä ja Salaperäistä ilotulitusta. Hänet löytää ensimmäisenä Nipsu, johon hän kompastuu hoiperrellen laaksossa. Hän kertoi Nipsulle etsivänsä Hemulia. Nipsu vei pyörtyneen Nanan Muumitaloon, jossa häntä hoidettiin. Herättyään Nana kertoi Muumitalon väelle, että hänen sulhasensa tekee ilotulitusraketteja rannalla, ja niiden kokeilu yöllä aiheutti sen metelin, joka laakson väkeä piti hereillä. Muumipeikko, Niiskuneiti, Pikku Myy, Nipsu ja Nuuskamuikkunen lähtivät seuraavana päivänä etsimään Nanan sulhasta. Hän löytyi rannalla sijaitsevasta luolasta. Muumit veivät hänet Nanan luokse. Nana ja hänen sulhonsa pääsivät jatkamaan matkaansa onnellisesti.

Nanan ääninäyttelijä on Aila Svedberg.

Nips ja Naps[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nips ja Naps esiintyvät Muumilaakson tarinoiden jaksossa Äidinrakkaus. Heidät löytää Muumimamma Muumitalon portailta pyörtyneenä. Niiskuneiti oli koko viime yön lukenut äidinrakkaudesta kertovaa kirjaa, ja intohimo olla äiti heräsi hänessä. Hän siis otti lapset huostaansa. Mutta Nips ja Naps eivät ole lainkaan kilttejä herranterttuja, vaan pikemminkin kepposia alituiseen tekeviä kauhukakaroita. He muun muassa katkaisivat Muumipapan riippukeinun narun tämän lukiessa siinä kirjaa. Lisäksi Nips, Naps, Muumipeikko ja Pikku Myy ajautuvat mutasotaan. Tämän seurauksena Muumitalon kuisti on läpikuultaan mudassa. Kaikki "sotilaat" passitetaan siivoamaan kuisti. Tällä välin Poliisimestari ja Nipsin ja Napsin äiti etsivät hänen lapsiaan. Löydettyään heidät äiti pyörtyy, ja suuttuu lapsille, koska he olivat karanneet kotoaan aiemmin. Lapset pinkoivat pakoon äiti perässään.

Nipsin ääni sarjassa on Marja Packalén, Napsin Ulla Tapaninen ja heidän äitinsä Leena Uotila.

Noita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Noita (Muumit)

Posteljooni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Posteljooni on Muumilaakson tarinoissa esiintyvä hahmo. Hänet tunnistaa ruskeista, tuuheista viiksistä, postilaukusta, sinisestä takista -ja housuista, sekä oranssista karvalakista. Ensiesiintymisensä hän tekee sarjan jaksossa Pikkuruiset vieraat (jakso nro. 6). Siinä hän on tuomassa kirjettä Muumeille Mymmeliltä, mutta putoaa ennen sitä Pikku Myyn tekemään ansakuoppaan. Lisäksi hän esiintyy sensuroidussa jaksossa Muumit ja taistelu merirosvoa vastaan sekä jaksoissa Jenni-täti on miljonääri, Jysähdyksiä yössä, Salaperäistä ilotulitusta, Muumitalvi ja Joulutarina. Posteljooni on Poliisimestarin ohella yksi harvoista, jolla on virallinen ammatti Muumilaaksossa.

Posteljoonin ääninäyttelijä on Matti Ruohola, paitsi jaksoissa 86 ja 87 hänen ääninäyttelijänsä on Ilkka Merivaara.

Vampyyri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vampyyri esiintyy Muumilaakson tarinoita sarjan jaksossa Vampyyri. Vampyyri on pieni, herttainen ja söpö eläintarhasta karannut eläin. Kun se oli matkalla Muumilaaksoon niin asukkaat alkoivat pelätä sitä mutta ei Muumimamma. Kunnes Vilijonkan talolla kun Vilijonkka pyörtyi nähdessään Vampyyrin niin silloin Nuuskamuikkunen huomasi että Vampyyri onkin tavallinen lepakko.

Vedenneito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vedenneito esiintyy Muumilaakson tarinoita sarjan jaksossa Vedenneito. Hän hurmaa kaikki miehet, ja lopulta kaikki ovat hullaantuneet häneen. Tämä tietenkin ärsyttää laakson naisia. Lopulta lampi, jossa Vedenneito asuu, kuivuu.


Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sirke Happonen: Muumiopas, s. 20. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2012.
  2. Tove Jansson: Muumipapan urotyöt, s. 33. WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-037218-0.
  3. Sirke Happonen: Muumiopas, s. 51. SKS, Helsinki 2012.
  4. Muumilaakson tarinoita YLE. Viitattu 26.1.2013.
  5. Tove Jansson: Muumit ja suuri tuhotulva, s. 12. WSOY, 1991. ISBN 951-0-17619-2.
  6. Tove Jansson: Muumit ja suuri tuhotulva, s. 32. WSOY, 1991. ISBN 951-0-17619-2.