Kikin lähettipalvelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kikin lähettipalvelu
魔女の宅急便 (Majo no takkyūbin)
Ohjaaja Hayao Miyazaki
Käsikirjoittaja Hayao Miyazaki
Perustuu Eiko Kadonon kirjaan Kikin lähettipalvelu
Tuottaja Hayao Miyazaki
Tōru Hara
Säveltäjä Joe Hisaishi
Kuvaaja Jūrō Sugimura
Leikkaaja Takeshi Seyama
Pääosat Minami Takayama
Rei Sakuma
Kappei Yamaguchi
Valmistustiedot
Valmistusmaa Japani
Tuotantoyhtiö Tōei Company
Studio Ghibli
Levittäjä Toei Company
Netflix
HBO Max
Ensi-ilta Japani 29. heinäkuuta 1989
Suomi 30. maaliskuuta 2007
Kesto 102 minuuttia
Alkuperäiskieli japani
Budjetti 800 miljoonaa ¥
(6,9 miljoonaa $)
Tuotto 2,2 miljardia ¥
(18 miljoonaa $)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Kikin lähettipalvelu (jap. 魔女の宅急便, Majo no takkyūbin) on Hayao Miyazakin vuonna 1989 ohjaama ja käsikirjoittama piirroselokuva, joka perustuu Eiko Kadonon lastenkirjaan Majo no takkyūbin. Elokuvan alku- ja loppumusiikit ovat Isao Takahatan valitsemat 1970-luvun japanilaisen iskelmälaulajan Yumi Arain kappaleet ”Rouge no Dengon” ja ”Yasashisa ni Tsutsumareta Nara”.

Elokuvan kuvitteellisen kaupungin esikuvina ovat toimineet muun muassa Tukholman vanhakaupunki ja Visby Ruotsissa. Miyazaki oli aikaisemmin matkustanut Ruotsiin saadakseen oikeudet Peppi Pitkätossun animeversioon, johon Astrid Lindgren ei kuitenkaan ollut suostunut. Matka oli Hayao Miyazakin ensimmäinen ulkomaanmatka ja Skandinavia teki häneen suuren vaikutuksen. Miyazaki otti paljon kuvia, joita käytettiin myöhemmin Kikin lähettipalvelun suunnittelussa. Kaupunki sai vaikutteita myös ainakin Lissabonista, Pariisista, Napolista ja San Franciscosta.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kiki on 13-vuotias noitakokelas, joka asuu pienessä kylässä yhdessä isänsä (Kōichi Yamadera) ja kasviparantajana työskentelevän äitinsä (Mieko Nobusawa) kanssa. Noidilla on tapana asua vuosi yksikseen, kun he täyttävät 13 vuotta. Elokuvan alkaessa Kiki lähtee suurkaupunkiin parhaan ystävänsä Jijin (Rei Sakuma), puheliaan mustan kissan, kanssa.

Kiki asettuu Korikoon, joka on meren rannalla sijaitseva kaunis kaupunki. Hankalan alun jälkeen epävarma Kiki löytää lopulta ystäviä sekä asunnon. Kiki ei kuitenkaan hallitse kuin yhden noitataidon: hän osaa lentää luudalla, muttei hallitse sitäkään vielä aivan täysin. Saadakseen rahaa elämiseen Kiki ryhtyy pyörittämään lähettipalvelua.

Kiki kokee useita takaiskuja, ja hänellä on myös aikuistumiseen liittyviä huolia. Eräs lentämiseen hurahtanut paikallinen poika nimeltä Tombo (Kappei Yamaguchi) jahtaa Kikiä, sillä hän on ihastunut tähän ja tämän lentotaitoihin. Ennen pitkää Kiki lämpenee pojalle. Myöhemmin Kiki kuitenkin kohtaa epämiellyttävissä merkeissä joukon Tombon ystäviä, jotka hän tapasi melko ikävissä olosuhteissa jo aiemmin. Kohtaamisen jälkeen Kiki sairastuu ja menettää kykynsä lentää ja puhua Jijille. Kiki on murheenmurtama. Yksi Kikin ystävistä, nuori taiteilija nimeltä Ursula (Minami Takayama), kutsuu tytön luokseen metsämökkiin. Siellä Ursula päättelee, että Kikin kriisi johtuu jonkinlaisesta ”taiteilijan blokista”. Koska monet asiat eivät ole sujuneet toivotunlaisesti, Kiki tuntee itsensä epävarmaksi ja yksinäiseksi ja on siksi menettänyt voimansa. Jos Kiki löytää itselleen uuden tarkoituksen, hän saa voimansa takaisin.

Innostunut Kiki palaa takaisin kaupunkiin. Käydessään erään asiakkaansa luona Kiki näkee televisiosta uutisten vastikään tapahtuneesta onnettomuudesta: kaupungin läpi on puhaltanut voimakas tuulen puuska, joka on nostanut Tombon ilmaan, niin että poika on päätynyt roikkumaan erääseen ilmalaivaan. Epätoivoinen Kiki pakottaa itsensä lentämään jälleen. Hän ottaa erään kadunlakaisijan luudan, onnistuu saamaan voimansa takaisin ja pelastaa Tombon.

Tarina jatkuu lopputekstien aikana. Yleisö näkee, että Kiki on kotiutunut Korikoon hyvin ja että hänestä on tullut kaupungin oma paikallinen julkkis. Eräässä kohtauksessa Kiki ja Tombo lentävät yhdessä Tombon rakentamalla poljettavalla lentokoneella. Elokuva päättyy Kikin lähettäessä vanhemmilleen kirjeen, jossa hän kertoo saaneensa itsevarmuutta vaikeuksista huolimatta ja päättäneensä jäädä kaupunkiin pysyvästi.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kiki – 13-vuotias noitatyttö, joka muuttaa vuodeksi pois kotoaan noitien perinteen takia.
  • Jiji – Kikin musta kissa, jonka puhetta Kiki ymmärtää. Jiji rakastuu valkoiseen kissaan, Liliin.
  • Tombo Kopori – Suunnilleen Kikin ikäinen poika. Tombo ja Kiki ystävystyvät. Tombo haluaisi lentää ja on haltioissaan Kikin lentotaidosta.
  • Osono – Leipuri, joka auttaa Kikiä monin tavoin. Osono on raskaana elokuvan aikana, mutta lopussa synnytti vauvan.
  • Leipuri – Osonon harvasanainen mies, joka toimii leipomossa leipurina. Hänen nimeään ei elokuvassa kerrota.
  • Ursula – nuori taiteilija, joka asuu metsässä. Kiki ystävystyy Ursulan kanssa, kun päätyy tämän mökille etsiessään kadottamaansa esinettä. Ursulan ystäviä ovat harakat.
  • Rouva – iäkäs rouva, joka ystävystyy Kikin kanssa.
  • Bertha – rouvan taloudenhoitaja, joka on kiinnostunut lentämisestä.

Ääninäyttelijöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen ääninäyttelijä Englantilainen ääninäyttelijä (Streamline) Englantilainen ääninäyttelijä (Disney) Suomalainen ääninäyttelijä Rooli
Minami Takayama Lisa Michelson Kirsten Dunst Sara Nieminen Kiki
Rei Sakuma Kerrigan Mahan Phil Hartman Ilari Johansson Jiji
Kappei Yamaguchi Eddie Frierson Matthew Lawrence Ruska Lehtosaari Tombo
Keiko Toda Alexandra Kenworthy Tress MacNeille Henna Hyttinen Osono
Minami Takayama Edie Mirman Janeane Garofalo Elsa Saisio Ursula
Kōichi Yamadera Steve Kramer Matt K. Miller Kimmo Pohjonen poliisi

Suomenkielisen version sivuäänistä vastaavat Titta Jokinen, Tiina Rinne sekä Jukka Heiskanen.[1]

Suomenkielisen version on ohjannut Pekka Lehtosaari.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tiedot perustuvat elokuvan DVD-kotelossa oleviin esittelyteksteihin.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]