Mary Shelley
Wikipedia
| Mary Shelley | |
|---|---|
Mary Shelley Richard Rothwellin maalaamassa muotokuvassa |
|
| Syntynyt | 30. elokuuta 1797 Somers Town, Lontoo, Iso-Britannia |
| Kuollut | 1. helmikuuta 1851 Chester Square, Lontoo, Iso-Britannia |
| Ammatit | kirjailija |
| Tyylilajit | kauhukirjallisuus, runous, matkakertomukset, lasten kirjallisuus, novellit, kirjeet, artikkelit, käännökset |
| Liike | Romantiikka, Kauhuromantiikka |
Mary Wollstonecraft Shelley (omaa sukua Godwin, 30. elokuuta 1797 – 1. helmikuuta 1851) oli englantilainen kirjailija. Shelley tunnetaan teoksestaan Frankenstein (Frankenstein, or The Modern Prometheus), joka julkaistiin vuonna 1818.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nuoruus
Mary Godwin syntyi vuonna 1797 Lontoossa Mary Wollstonecraftin ja William Godwinin perheeseen. Mary oli kahden aikakautensa merkkihenkilön lapsi, äiti Mary Wollenstonecraft oli kuuluisa feministi ja kirjailija, isä William Godwin poliittinen filosofi. Maryn äiti kuoli pian synnytyksen jälkeen verenmyrkytykseen, koska istukkaa ei saatu poistettua.[1] Maryn ja hänen siskopuolensa Fanny Imlayn kasvatus jäi Williamin harteille. Hänestä tuli hyvin läheinen isänsä kanssa, mutta suhde kärsi tämän mennessä uusiin naimisiin myös leskeksi jääneen Mary Jane Clairmontin kanssa, jolla oli entisestä avioliitostaan kaksi lasta.
Nuori Godwin ei koskaan käynyt koulua, vaan oppi lukemalla kirjoja ja kirjoitti itsekin paljon tarinoita.
[muokkaa] Percy Bysshe Shelley
Mary Godwin tutustui rikkaaseen Percy Shelleyhin vuonna 1814. Shelley oli naimisissa Harriet Westbookin kanssa, joka odotti parin toista lasta. Avioliitostaan huolimatta Shelley ihastui nuoreen ja älykkääseen Godwiniin heti. Myös Godwin piti Shelleystä, ja he aloittivat suhteen Godwinin ollessa 16-vuotias. Tytön isä vastusti heidän yhdessäoloaan ja kielsi nuoria enää tapaamasta toisiaan. Shelley uhkasi kuitenkin tehdä itsemurhan, ellei saisi olla Godwinin kanssa. Tämän seurauksena he karkasivat Ranskaan Maryn siskopuolen Jane Clairmontin kanssa suututtaen William Godwinin niin, ettei hän puhunut tyttärelleen vuosiin. He eivät voineet kuitenkaan mennä naimisiin, sillä Shelley oli lain mukaan yhä Harrietin aviomies. Seitsemän kuukautta myöhemmin Mary synnytti tyttären, joka kuitenkin kuoli pian. Yhdentoista kuukauden kuluttua syntyi jo toinen lapsi, William. Joulukuussa 1816 Shelleyn vaimo Harriet teki itsemurhan hukuttautumalla Lontoon Hyde Parkissa. Samoihin aikoihin Maryn sisarpuoli teki itsemurhan. 20 päivää myöhemmin, 30. joulukuuta, Shelley ja Godwin avioituivat William Godwinin siunauksella. Näiden syntymien ja kuolemien keskellä 18-vuotias Mary alkoi kirjoittaa kuuluisaa kauhutarinaansa. Percy Bysshe Shelley ja hänen ystävänsä Edward Williams hukkuivat Shelleyn omistaman Ariel-kuunarin upotessa 8. heinäkuuta 1822.[2]
[muokkaa] Frankenstein
Kesällä vuonna 1816 pariskunta matkusti Sveitsiin Genejärven rannalle, jossa he viettivät aikaa yhdessä lordi Byronin ja hänen psykiatrinsa John Polidorin, kanssa. Eräänä sateisena iltana lordi Byron ehdotti, että jokainen heistä keksisi oman kauhutarinansa. Tästä kisasta sai alkunsa Frankenstein. Mary Shelley kertoi saaneensa idean tarinaan näkemästään unesta, jossa tiedemies herättää henkiin luomansa kammottavan hirviön.
Kirjansa myöhäisemmän painoksen alkupuheessa (vuonna 1831) Mary Shelley kirjoittaa haluavansa vastata jatkuvasti esitettyyn kysymykseen: Miten minä, tuohon aikaan nuori tyttö, tulin ajatelleeksi ja paneutuneeksi niin hirvittävään ideaan. Vastaus jää vajaaksi, sillä Mary kuvailee pääasiassa lapsuuttaan sekä kertoo kirjansa syntyvaiheen tilanteesta. Sateisena kesänä 1818 Geneve-järven rannalla Shelleyt, heidän naapurinsa lordi Byron sekä tämän sihteeri ja lääkäri Polidori päättivät kirjoittaa kauhutarinoita.
Mary Shelleyn on sanottu yhdistäneen Frankensteinissa äitinsä ja isänsä ajatuksia kasvatuksesta, yhteiskunnasta ja moraalista. Samoihin aikoihin Mary, pienen William-vauvan äiti, oli oman päiväkirjansa mukaan kiinnostuneempi opiskeluprojekteistaan kuin äitiydestään.
Päästäkseen Shelleyn älyllisyyden ja oppineisuuden tasolle Mary luki Coleridgea, Wordsworthia ja aikansa saksalaisia kauhuromaaneja. Hän opiskeli kemiaa ja Erasmus Darwinin biologiaa. Hän kuunteli miehensä ja tämän ystävien keskusteluja mesmerismistä, sähköopista ja galvanismista, jotka antoivat lupauksia tieteen mahdollisuuksista ratkaista elämän arvoitus.
Maryn ikä, samoin kuin hänen sukupuolensa, ovat johtaneet yleisiin ja totuutena pidettyihin mielipiteisiin, joiden mukaan Mary ei ollutkaan Frankensteinin todellinen kirjoittaja, vaan paremminkin vain väline, jonka kautta hänen älykkään ja miehisen seuransa ideat suodattuivat tekstiksi. Esimerkiksi kirjallisuudentutkija Mario Praz kirjoittaa: ”Kaikki mihin rouva Shelley kykeni, oli passiivisesti heijastaa niitä villejä fantasioita, joita hänen ympärillään oli ilmassa.”
Uuden ja miehisestä tulkintatavasta poikkeavan näkökulman Frankensteiniin tarjoaa feministinen kirjallisuudentutkimus. Naistutkijalle Mary Shelleyn kirjan kiinnostavin, voimallisin ja naisellisin anti on synnytystarinassa. Tiedemies Frankenstein kauhistuu luomistekoaan, pakenee ja hylkää vastasyntyneen hirviön, joka jää nimettömäksi. Teksti paljastaa syyllisyyden, kauhun ja pakenemisen draaman, joka ympäröi syntymää ja sen seuraamuksia. Kaikki nämä elementit olivat voimakkaina läsnä Mary Shelleyn omassa elämässä.
[muokkaa] Myöhempi elämä
Mary Shelleyn synnyttämistä lapsista ainoastaan yksi, Percy Florence Shelley, jäi eloon. Helmikuussa 1851 Shelley kuoli aivokasvaimeen, joka aiemmin oli halvaannuttanut hänet jo lähes kokonaan. Shelley haudattiin St. Petersin kirkkoon Bournemouthiin vanhempiensa viereen.
[muokkaa] Tunnetuimpia teoksia
- Frankenstein, suom. Paavo Lehtonen, Gummerus 1973.
- Falkner
- Lodore
- Mathilda
- The Last Man
- The Fortunes of Perkin Warbeck
- Valperga
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Spartacus schoolnet: Mary Wollstonecraft Spartacus schoolnet. Viitattu 25.10.2007. (englanniksi)
- ↑ P.B. Shelley Kuusankosken kaupunginkirjasto. Viitattu 13.1.2008. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Frankenstein – Mary Shelley
- Päivi Tapola, "Mary Shelleyn Frankenstein", teoksessa Päivi Tapola: Äitini puutarhassa - Naisellisia lukukokemuksia, Like, 2002. ISBN 951-8989-61-3.
- Jari Olavi Hiltunen, "Hirviön goottilaiset valmistusohjeet", Kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomato 10.10.2008 [1]
- Mary Shelley ja Frankenstein
- Mary Shelley (englanniksi)
- Mary Shelley Biography (englanniksi)
- Mary Shelley Gutenberg-projektissa, Shelleyn teoksia elektronisessa muodossa (englanniksi)

